Pihasuunnittelijan vinkit pihan kalkitukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogipostaus kalkituksesta, sillä viime viikon kirjastojen Viherilloissa tästä asiasta nousi esiin useampikin kysymys. Yleensä ohjaan asiakkaitani kalkituksen saloihin joko  neuvontakäynnin aikana tai pihasuunnitelmapaketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloitetaanpa siitä, että miksi sitä kalkitusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontaisesti hapanta ja kalkitusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravinteita happamasta maasta.  Kalkituksen avulla maahan saadaan magnesiumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän pieneliöstön aktiivisuutta.  Pieneliöstön toiminta tehostaa ravinteiden kiertoa, parantaa maan mururakennetta ja parantaa eloperäisten yhdisteiden hajoamista -kalkitus siis parantaa maan rakennetta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalkituksen avulla voidaan myös vähentää haitallisten raskasmetallien liukoisuutta ja tätä kauttaa niiden pitoisuuksia puutarhan tuottamassa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoitetaan?

pH -luku kuvaa maan happamuutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoittavat maan emäksisyydestä ja matalammat lukemat maan happamuutta.  Hienosti sanoen emäksisessä maassa on vähän vetyioneja ja happamassa paljon.  Suurimmalle osalle puutarhakasveja sopiva pH on 6,0 – 6,5 Poikkeuksiakin on eli esim. alppiruusut ja pensasmustikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5-7) olevaa kasvualustaa kaipaavat erityisesti omenapuut ja marjapensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravinteiden imeytymiseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutarhamyymälöistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happamuudesta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan laboratoriossa.  On kuitenkin eräitä indikaattorikasveja, jotka paljastavat maan happamuuden. Happamassa maassa viihtyviä lajeja ovat esimerkiksi ruiskaunokki, keltapäivänkakkara, rikkasinappi, peltoemäkki, peltoretikka ja peltohatikka. Niiden runsas esiintyminen voi olla merkki kalkituksentarpeesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Laboratoriossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvualustan maalajin ja multavuuden.  Näiden tietojen perusteella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkkimäärä perustamis- ja hoitovaiheessa.  Ylläpitokalkitusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pintalevityksessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoittamalla sen pintamultaan eli ei vain pintaan ripottamalla.  Perustamisvaiheessa maanäytteen ilmoittama kalkitusmäärä sekoitetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvukerrokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaatteessa milloin tahansa, mutta nyrkkisääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutarhassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamisveden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusalueiden kattamista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalkituksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liukenemiseen ja painumiseen kasvualustaan.

Milloin kalkituksesta voi olla haittaa?

Liian runsaskätinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravinteiden liukenemisen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähestyessä esimerkiksi sinkin, boorin ja kuparin liukeneminen heikkenee.

Minkälaista kalkkia puutarhassa pitäisi käyttää?

Kotipuutarhurin kalkkipussissa on magnesiumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoitetaan kivennäislannoitteilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalkitustarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravinnokseen luonnonlannoitetta tai eloperäistä kasvisilppua, kuten leikkuujätettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkkisääntö ylläpitokalkitukselle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että sammaloituminen ei ole automaattisesti merkki kasvualustan happamoitumista. Sammal nurmikolla voi johtua myös kasvualustan tiivistymisestä ja nurmiheinälle liian varjoisesta kasvupaikasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalkitukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkausmateriaalien tai rakennusjätteiden tuhkaa (lehtipuiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuolisia ravinteita kuten magnesiumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenaineita.  Tuhka sopii puutarhan istutusalueiden ylläpitokalkituseen  – perustamiskalkitukseen se ei riitä.  Syötäville kasveille suosittelisin kuitenkin tavallista kalkkia.  Tarkkojen annosteluohjeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravinnepitoisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpärillistä tuhkaa (n. 5 kg) /50-100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkitsemiseen?

Maanparannukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole rakennettu maaperäanalyysin tulosten perusteella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perusteella tilannut uuden puutarhaan vartavasten ”rakennetun” kasvualustan.  Jos käytät lannoitukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppiruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvitsevat kalkkia?

Tee alppiruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutuskuoppa jonka täytät happamalla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmälannoituksena soveltuvalla lannoitteella ja käytä alppiruusun alla esim. hapanta turvekatetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäristöpalveluilla  Kotipuutarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Pienen pihan suunnittelu

Pienistä pihoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä rivitalopihoja tai pieniä paritalopihoja.  Uutena tulokkaana omiin suunnittelukohteisiini on tullut on ns. ketjutetut omakotitalot, joiden piha-alue on todella pieni. Pihan malli on poikkeuksetta selkeä suorakaiteen tai neliön muotoinen ja yhä enenevissä määrin ne on rajattu korkein lauta-aidoin eli näkymä ikkunasta ulos on melko karu.

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Pihan ilmettä suunniteltaessa kannattaa lähtökohtaisesti miettiä mitä piha sinulle itsellesi ja perheellesi merkitsee. Onko piha lasten leikkipiha, olohuoneen jatke, kesäkeittiö, hyötypuutarha jne.   Tarvitaanko pihalla nurmikkoa vai halutaanko esim terassialuetta laajentaa ja jatkaa vaikkapa kivipinnoin. Kun tämä asia on selvä, aloitetaan pihan suunnittelu toivotuilla toiminnoilla. Pihalehtiä ja -kirjoja kannattaa selailla ja esim. Pinterest- palvelusta löytyy kuvahaulla paljon erilaisia ideakuvia.

Pienelläkin pihalla on mahdollista toteuttaa ns. huoneajattelua, jossa erilaiset toiminnot ovat omina ”huoneinaan” ja hyvällä suunnittelulla ns. toivottoman tuntuisestakin lähtötilanteesta saadaan toimiva ja viihtyisä kokonaisuus.

py-C3-B6relinjainen-2BpihaKun olet päättänyt puutarhan toiminnot. suunnittele pihan muotokieli ja mitoitus.  Pienessä pihassa kannattaa suosia geometrisiä perusmuotoja – neliöitä ja suorakaiteita. Nämä muodot toistavat talon muotoa ja antavat pihalle hyvän jäsennellyn ulkonäön.  Ympyrän käyttö onnistuu myös -tai yleensäkin kaarevien muotojen käyttö – mutta niiden kanssa täytyy olla huolellinen, ettei lopputulos näytä epäsiistiltä ja huolittelemattomalta.

Jos pieni piha on rinteinen luo se omat haasteensa pihan suunnitteluun.  Kukaan ei halua pihaa, jolla ei voi tehdä mitään kun se on….hmmmm…yhtä rinnettä 🙂 .  Eli pihaa pitää porrastaa ja luoda sinne tiloja eri tasoihin.  Näin saadaan loihdittua rinteestä toimiva pihakokonaisuus.

Ennen

Ennen

Jälkeen

Jälkeen

 

 

 

 

 

 

 

Rivitalopihoille on tyypillistä, että siinä on erilliset etu- ja takapiha, jotka ovat hyvin usein kasvuolosuhteiltaan aivan erilaiset – toinen varjoinen pohjoispiha ja toinen aurinkoinen etelä- tai länsipiha.  Alla olevassa kohteessa pihan paahteinen puoli on sisääntulossa ja varjoisempi puoli oleskeluterassin puolella.Pienessä puutarhassa kannattaa ottaa käyttöön myös pystysuorat pinnat eli hyödyntää köynnöskasveja ja kapeakasvuisia puita ja pensaita.  Myös pieni pergolarakenne tuo lisää tilaa köynnöskasveille. Ja muista – pieneenkin pihaan mahtuu aina yksi pihapuu – vaikkapa pienikasvuinen omenapuu tai kaunis rungollinen pensas.  Pienessä pihassa kannattaa suosia yhtenäisiä istutusalueita ja satsata kunnolla esim. yhteen perennaryhmään kuin että istuttaisi yksittäisiä kasveja pitkin pihaa. Kasveissa kannattaa suosia toistoa eli liian suuri erilaisten kasvien määrä tekee pihasta helposti sekavan ja levottoman oloisen.

Loppusilauksen pienelle pihalle antaa hyvin suunniteltu valaistus, jossa käytetään esim. terassiin upotettuja valaisimia ja matalia, kasvillisuusryhmiin sijoitettuja pylväsvalaisimia.  Pihavalaistus suunnitellaan hyvissä ajoin, että rakentamisvaiheessa tarvittavat johdot yms. saadaan vedettyä paikoilleen ennen pintojen ja istutusalueiden rakentamista.

Esimerkki rivitalopihan uudistamisesta

Rivitalopihan vanha sisääntulo

Rivitalopihan vanha sisääntulo

Rivitalopihan uusi sisääntulo

Rivitalopihan uusi sisääntulo

 

 

 

 

 

 

 

 

Yllä olevassa kohteessa sisääntulo haluttiin siistimmäksi ja helppohoitoisemmaksi.  Pihasta poistettiin vanha hankalahoitoinen nurmikko sekä huonokuntoiset pensasistutukset.  Piha nostettiin matalalla muurilla suoraksi ja istutukset valittiin niin, että ne kasvavat muutamassa vuodessa sellaisiksi ettei paljasta multaa näy.

Takapihalla terassin edessä kasvoi ylisuureksi kasvanut pihlaja-angervo, joka peitti jo puolet terassinkin alasta.  Se poistettiin ja terassin eteen suunniteltiin pitkin kesää kukkiva istutusryhmä ja keinun alle tehtiin kiveys.

Takapihan lähtötilanne

Takapihan lähtötilanne

Takapihan lähtötilanne

Takapihan lähtötilanne

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Nyt terassi ei ole korkean pensaan tukahduttamana ja kunhan kasvit pääsevät kunnon kasvuvauhtiin multapinta häviää kokonaan näkyvistä.  Myös keinussa on kiva istuskella, kun se on  uuden kivetyn alueen päällä 🙂

Kuva istutuskesältä

Kuva istutuskesältä

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjallisuutta:
Pikkupiha – suunnittelu ja kasvivalinnat (Taimistoviljelijät ry)
Small Garden Desing Bible (Tim Newbury)
Small Garden (John Brookes)
Pihasuunnittelun ABC (Helga Gropper)

Yleisimmät virheet pihan suunnittelussa ja rakentamisessa

Aikaisemmissa blogikirjoituksissa olen käsitellyt pihasuunnittelua ja piharakentamista.  Nyt lyhyesti suunnittelu- ja rakentamisvirheitä, joita pihoilla tavallisimmin näkee.

1. Koko suunnittelu on unohtunut!

Rakennetaan talo ja sitten vasta mietitään mitä pihan kanssa tehtäisiin…. ja usein ei sitten olekaan rahaa eikä energiaa pihan toteuttamiseen

HOX!

  • pihasuunnittelu tulisi tehdä yhdessä rakennussuunnittelun kanssa, jotta kaikille toiminnoille varattaisiin riittävästi tilaa
  • uudisrakentaja – varaa rakennusbudjetissa n. 8-12 % kiinteistön arvosta piharakentamiseen
  • tontilla saadaan suuriakin kustannussäästöjä  rakennustöiden oikealla ajoituksella.
  • maa-aineksen kaivuut ja siirtämiset, kasvualustojen tuonti, kiveysten ja rakenteiden rakennekerrosten tekeminen, puiden kaadot, ojitukset ja pengerrykset kannattaa tehdä silloin, kun tontilla muutenkin jylläävät isot koneet.

DSC_0180 2. Pihan pohjatyöt on tehty huonosti

  • pintavesien kaadot huonot eli pahimmassa tapauksessa vedet valuvat pihalta kohti taloa. Kaadot talosta poispäin tulisi olla vähintään 3% viiden metrin matkalla.
  • huonosti tehdyt kaadot johtavat vedet naapurin tontille
  • suunnittelussa ei ole otettu huomioon tontin maaperäolosuhteita ja esim. pihan kulkuväylien alusrakenteet on riittämättömät, joka johtaa kiveysten tai asfaltoinnin routimiseen.

HOX!

  • ennen rakentamisvaihetta tarkista pihan korkomaailma.  Jos homma tuntuu hankalalta niin käytä apunasi ammattiosaajaa.
  • muista, että missään tapauksessa pintavesiä ei saa johtaa naapurin tontille.  Raja-alueelle tehdään painanne, joka estää veden virtaamisen naapuriin.
  • käytä pinnoitteena esim. hulevesikiviä tai muita läpäiseviä materiaaleja, jolloin pintaa pitkin valuvan veden määrä vähenee

 

3. Kasvit on istutettu väärään kasvupaikkaan

  • ennen kasvien valintaa ei ole perehdytty riittävästi siihen minkälaiset kasvuolosuhteet pihalla/puutarhassa on – tärkeimpänä maaperän laatu!
  • myös tuuli ja valo-olosuhteet on otettava huomioon kasvivalinnoissa.  Esim. alppiruusun paikka ei ole keskellä pihaa auringonpaahteessa vaan se tarvitsee puolivarjoisan kasvupaikan, jossa kasvualusta on hapan ja omenapuu harvoin selviää talvesta paikalla, jossa on kylmä pohjoistuuli.

HOX!

  • tutustu kasvien kasvupaikkavaatimuksiin ennen kuin ostat sen hetken mielijohteesta kaupan alekorista.

4. Pihan sisääntulo on unohdettu

  • sisäänkäynti on talon ”käyntikortti”  ei ole ihan samantekevää mitä sinne on istutettu tai mikä on näkymä esim. viereiselle tielle.

HOX!

  • sisääntuloa voidaan piristää myös isoilla ruukuilla

5. Istusalueista ei ole tehty yhtenäisiä/istutuskuopat ovat liian pieniä/kasvualusta riittämätön

  • istutusalueiden ja nurmikon alle laitetaan liian vähän multaa/kasvualustaa (hyvin tehdyn nurmikon alla on vähintään 20 cm tiivistettyä kasvualustaa!)
  • kasvualusta on huonolaatuista eli ei täytä viherympäristöliiton vaatimuksia (on lannoitamaton tai sisältää rikkakasveja)
  • puiden istutuskuopat liian pieniä, jolloin juuristo alkaa ns. kiertää kehää kuopassa ja tukehtuu tilan puutteeseen
  • istutusalueet eivät ole yhtenäisiä, vaan esim. pensaat yksittäisinä pitkin nurmialueita, jolloin ne joutuvat taistelemaan ravinteista kasvutilasta nurmikon kanssa.  Yleenäs nurmikasvusto voittaa tämän mittelön ja pensaat voivat huonosti.

HOX!

  • tee istutuskuopasta reilusti leveä. Esim. lehtipuille 150 cm.  Syvyys n. 60-80 cm riippuen juuripaakun koosta
  • yhtenäisten istutusalueiden hoitaminen on helpompaa kuin yksittäisten, nurmikolle istutettujen pensaiden.

6. Puut on istutettu liian lähelle rakennuksia

  • talon huolto vaikeutuu ja puu varjostaa täysikasvuisena
  • puun muoto ja elinvoimaisuus kärsivät
  • puuta joutudaan leikkaamaan, mikä voi aiheuttaa esim. lahovikoja
    • lahovikainen puu on turvallisuusriski eli esim. myrskytuuli voi kaataa puun
  • lehdet kertyvät sadevesikouruihin
  • maatuvat lehdet sammaloittavat katon
  • juuristo kaivautuu sadevesi- ja salaojaputkistoon

HOX!

  • ota selvää istutettavan puun oksiston lopullisesta koosta. Piirrä mittakaavassa olevaan suunnitelmakuvaan lopullinen koko, jotta näet kuinka laajalle oksisto leviää

DSC_00967. Toimintojen sijoittelua ei ole mietitty rakennusvaiheessa

  • lapset (trampoliini)- mitä tilalle joskus myöhemmin?
  • mihin on järkevintä sijoittaa polkupyörät
  • takka/polttopuut – onko niille varattu tilaa
  • peräkärryn paikka
  • kompostorit

HOX!

  • sijoita trampoliini paikkaan, johon voit myöhemmin tehdä esim. pyörän kiveyksen oleskelualueeksi.  Voit istuttaa pensaista jo valmiiksi trampoliinin ympärille.

8. Lumien säilyttämiselle ei ole varattu tilaa

Suomessa on joka vuosi talvi ja lumien säilyttämiselle on varattava tilaa (tästä kirjoittelin aikaisemmin blogissani)

HOX!

  • huomioi suunnitteluvaiheessa ettet ”blokkaa” lumenluontialueita esim. tukimuureilla tai korotetuilla istutusalueilla

9. Pihan hoitotasoa ei ole mietitty

Virheellisesti päädytään nurmipihaan, joka on hoidollisesti kaikkein työläin.  Oikeilla kasvivalinnoilla ja  yhtenäisillä istutusalueilla saadaan pihasta helppohoitoinen. Myös maanpeitekasvien ja esim. niittykasvillisuuden käyttöä kannattaa harkita.

HOX!

  • yhtenäiset, siistisi rajatut istutusalueet helpottavat hoitoa.
  • muista periaate: ”oikea kasvi oikeaan paikkaan” Eli varjokasveja ei kannata istuttaa paahteeseen 🙂

Jos haluat välttää virheet, ota selvää ja suunnittele. Jos oma aika tai kiinnostus suunnittelun ei riitä, palkkaa pihasuunnittelija ja toteuta suunnitelma viherrakentamisen ammattilaisen avulla.

Vanhan pihan kunnostaminen

DSC_0039Kaikille omakotitalosta haaveileville uuden rakentaminen ei ole sopiva vaihtoehto vaan he valitsevat uudeksi kodikseen vanhan talon – usein ihan sen takia, että siellä on valmiina piha suurine puineen ja pensaineen. Vanhaan pihaan halutaan kuitenkin mahdollisesti jotain muutoksia.

Vanhan pihan saneerausta suunnittelevan on syytä edetä piharemontin kanssa hitaasti ja ajatuksen kanssa – uudistaminen tulee tehdä varoen ja lempeällä otteella.   Kannattaa miettiä onko vanha rintamiestalo ympäristöineen sinulle sopiva paikka, jos haaveilet japanilaistyylisestä havu/kivikkopuutarhasta. Ennen kuin pihan muokkaukseen ryhdytään , suosittelen ympäristön, kasvillisuuden sekä tontin tuuli- ja valo-olosuhteiden tarkkailua vaikkapa ihan pari kesää ja talvea kaikessa rauhassa.  Näin selviää tontin valoisimmat, varjoisimmat, kuivimmat, kosteimmat ja tuulisimmat kohdat ja sen perusteella voidaan lähteä pihan kunnostamiseen ja uudistamiseen.

044Pihan raivaaminen aloitetaan varovaisesti.  Hienovaraisella raivauksella saadaan esiin pihan alkuperäinen kasvillisuus ja seasta voi löytää esim. ihania, kestäviä maatiaisperennoja. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan rakentamisajankohdan puutarhaihanteita, jotta kunnostaminen sujuisi vanhaa kunnioittaen.   Esim. vanhan puutalon (ennen sotia rakennettu) pihalla kulkuväylät olivat alunperin hiekkakäytäviä tai paikalla valettuja betonilaattoja.  Puutarhat olivat reheviä ja niissä oli selkeät hyötypuutarhat marjapensaineen, perunamaineen ja omenapuineen.  Oleskelualueet olivat selkeästi irti rakennuksesta niitä suojasi pensasryhmät.  Sotien jälkeen pihojen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota pihan käyttöön perheen oleskelualueena.  Talon yhteyteen laatoitettiin oleskelupaikka ja pihanurmikosta muotoutui alue mm. pihapelejä varten.  Hyötypuutarhat pienenivät ja suuret perennaistutukset valtasivat alaa. -60 ja -70 -lukujen tasakattoisten tiilitalojen pihat olivat yksinkertaisia, suoraviivaisia ja istutuksissa suosittiin havukasveja ja näyttäviä perennoja.  Istutusalueet olivat yhtenäisiä ja oleskelualueet siirtyivät talon yhteyteen.

Milloin vanhan pihan remontointi on ajankohtaista?

  • Vanha piha  tehty edellisten asukkaiden mieltymysten mukaisesti ja aika on ajanut toteutuksen ohi eli huomataan piharemontin tarve.
  • tontilla olevia rakennuksia remontoidaan
  • sokkelin kosteuseristämisen yhteydessä
  • sadevesijärjestelmien parannustöiden yhteydessä
  • tontin pintavesien ohjaamisen yhteydessä
  • pihavalaistuksen parantaminen

DSC_0046Kunnostussuunnitelman lähtökohtana on realistinen tilannekartoitus puutarhan/pihan nykytilanteesta.

Tontista piirretään pohjakartta, johon merkitään:

  • tontin rajat ja rakennukset
  • nykyiset toiminnot
  • kootaan yhteen pihan ”aarteet” eli alkuperäisen pihan kasvillisuus
  • ilmansuunnat
  • ikkunat/ovet
  • tasoerot
  • olemassa olevat puut, pensaat ja perennaryhmät
  • aidat
  • isot kivet tms.
  • naapurit
  • tiet
  • valaistus
  • tuulensuunnat
  • vesipiste
  • säilytettävät rakenteet (pergolat, leikkimökki jne.)
  • näkymät (hyvät ja huonot)

Seuraavaksi tehdään kuntoarvio pihapiirin kasvillisuudesta eli arvioidaan itse tai asiantuntijan avulla puiden ja pensaiden kunto ja mietitään miten esim. suurten puiden poisto vaikuttaa omaan ja naapuruston maisemaan. Esim. suurten koivujen poisto vaikuttaa tontin vesitalouteen ja valo-olosuhteisiin. Kasvillisuuden arvioinnin ohessa tarkistetaan pihapiirin kalusteet ja säilytettävät rakenteet.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon:

Tutustu oman asuinalueen rakennusjärjestykseen sillä kuntien ja kaupunkien rakennusjärjestykset ohjeistavat mm.

  • puiden kaatoa
  • tukimuurien ja pengerrysten rakentamista
  • piharakennusten rakentamista ja sijoittamista tontille (esim. grillikatos, leikkimökki…)
  • lumien kasausta
  • istutuksia
  • pihan aitaamista
  • tontin ajoliittymiä

Näiden ohjeistusten sisältö vaihtelee alue- ja paikkakuntakohtaisesti.