Yleisimmät virheet pihan suunnittelussa ja rakentamisessa

Aikaisemmissa blogikirjoituksissa olen käsitellyt pihasuunnittelua ja piharakentamista.  Nyt lyhyesti suunnittelu- ja rakentamisvirheitä, joita pihoilla tavallisimmin näkee.

1. Koko suunnittelu on unohtunut!

Rakennetaan talo ja sitten vasta mietitään mitä pihan kanssa tehtäisiin…. ja usein ei sitten olekaan rahaa eikä energiaa pihan toteuttamiseen

HOX!

  • pihasuunnittelu tulisi tehdä yhdessä rakennussuunnittelun kanssa, jotta kaikille toiminnoille varattaisiin riittävästi tilaa
  • uudisrakentaja – varaa rakennusbudjetissa n. 8-12 % kiinteistön arvosta piharakentamiseen
  • tontilla saadaan suuriakin kustannussäästöjä  rakennustöiden oikealla ajoituksella.
  • maa-aineksen kaivuut ja siirtämiset, kasvualustojen tuonti, kiveysten ja rakenteiden rakennekerrosten tekeminen, puiden kaadot, ojitukset ja pengerrykset kannattaa tehdä silloin, kun tontilla muutenkin jylläävät isot koneet.

DSC_0180 2. Pihan pohjatyöt on tehty huonosti

  • pintavesien kaadot huonot eli pahimmassa tapauksessa vedet valuvat pihalta kohti taloa. Kaadot talosta poispäin tulisi olla vähintään 3% viiden metrin matkalla.
  • huonosti tehdyt kaadot johtavat vedet naapurin tontille
  • suunnittelussa ei ole otettu huomioon tontin maaperäolosuhteita ja esim. pihan kulkuväylien alusrakenteet on riittämättömät, joka johtaa kiveysten tai asfaltoinnin routimiseen.

HOX!

  • ennen rakentamisvaihetta tarkista pihan korkomaailma.  Jos homma tuntuu hankalalta niin käytä apunasi ammattiosaajaa.
  • muista, että missään tapauksessa pintavesiä ei saa johtaa naapurin tontille.  Raja-alueelle tehdään painanne, joka estää veden virtaamisen naapuriin.
  • käytä pinnoitteena esim. hulevesikiviä tai muita läpäiseviä materiaaleja, jolloin pintaa pitkin valuvan veden määrä vähenee

 

3. Kasvit on istutettu väärään kasvupaikkaan

  • ennen kasvien valintaa ei ole perehdytty riittävästi siihen minkälaiset kasvuolosuhteet pihalla/puutarhassa on – tärkeimpänä maaperän laatu!
  • myös tuuli ja valo-olosuhteet on otettava huomioon kasvivalinnoissa.  Esim. alppiruusun paikka ei ole keskellä pihaa auringonpaahteessa vaan se tarvitsee puolivarjoisan kasvupaikan, jossa kasvualusta on hapan ja omenapuu harvoin selviää talvesta paikalla, jossa on kylmä pohjoistuuli.

HOX!

  • tutustu kasvien kasvupaikkavaatimuksiin ennen kuin ostat sen hetken mielijohteesta kaupan alekorista.

4. Pihan sisääntulo on unohdettu

  • sisäänkäynti on talon ”käyntikortti”  ei ole ihan samantekevää mitä sinne on istutettu tai mikä on näkymä esim. viereiselle tielle.

HOX!

  • sisääntuloa voidaan piristää myös isoilla ruukuilla

5. Istusalueista ei ole tehty yhtenäisiä/istutuskuopat ovat liian pieniä/kasvualusta riittämätön

  • istutusalueiden ja nurmikon alle laitetaan liian vähän multaa/kasvualustaa (hyvin tehdyn nurmikon alla on vähintään 20 cm tiivistettyä kasvualustaa!)
  • kasvualusta on huonolaatuista eli ei täytä viherympäristöliiton vaatimuksia (on lannoitamaton tai sisältää rikkakasveja)
  • puiden istutuskuopat liian pieniä, jolloin juuristo alkaa ns. kiertää kehää kuopassa ja tukehtuu tilan puutteeseen
  • istutusalueet eivät ole yhtenäisiä, vaan esim. pensaat yksittäisinä pitkin nurmialueita, jolloin ne joutuvat taistelemaan ravinteista kasvutilasta nurmikon kanssa.  Yleenäs nurmikasvusto voittaa tämän mittelön ja pensaat voivat huonosti.

HOX!

  • tee istutuskuopasta reilusti leveä. Esim. lehtipuille 150 cm.  Syvyys n. 60-80 cm riippuen juuripaakun koosta
  • yhtenäisten istutusalueiden hoitaminen on helpompaa kuin yksittäisten, nurmikolle istutettujen pensaiden.

6. Puut on istutettu liian lähelle rakennuksia

  • talon huolto vaikeutuu ja puu varjostaa täysikasvuisena
  • puun muoto ja elinvoimaisuus kärsivät
  • puuta joutudaan leikkaamaan, mikä voi aiheuttaa esim. lahovikoja
    • lahovikainen puu on turvallisuusriski eli esim. myrskytuuli voi kaataa puun
  • lehdet kertyvät sadevesikouruihin
  • maatuvat lehdet sammaloittavat katon
  • juuristo kaivautuu sadevesi- ja salaojaputkistoon

HOX!

  • ota selvää istutettavan puun oksiston lopullisesta koosta. Piirrä mittakaavassa olevaan suunnitelmakuvaan lopullinen koko, jotta näet kuinka laajalle oksisto leviää

DSC_00967. Toimintojen sijoittelua ei ole mietitty rakennusvaiheessa

  • lapset (trampoliini)- mitä tilalle joskus myöhemmin?
  • mihin on järkevintä sijoittaa polkupyörät
  • takka/polttopuut – onko niille varattu tilaa
  • peräkärryn paikka
  • kompostorit

HOX!

  • sijoita trampoliini paikkaan, johon voit myöhemmin tehdä esim. pyörän kiveyksen oleskelualueeksi.  Voit istuttaa pensaista jo valmiiksi trampoliinin ympärille.

8. Lumien säilyttämiselle ei ole varattu tilaa

Suomessa on joka vuosi talvi ja lumien säilyttämiselle on varattava tilaa (tästä kirjoittelin aikaisemmin blogissani)

HOX!

  • huomioi suunnitteluvaiheessa ettet ”blokkaa” lumenluontialueita esim. tukimuureilla tai korotetuilla istutusalueilla

9. Pihan hoitotasoa ei ole mietitty

Virheellisesti päädytään nurmipihaan, joka on hoidollisesti kaikkein työläin.  Oikeilla kasvivalinnoilla ja  yhtenäisillä istutusalueilla saadaan pihasta helppohoitoinen. Myös maanpeitekasvien ja esim. niittykasvillisuuden käyttöä kannattaa harkita.

HOX!

  • yhtenäiset, siistisi rajatut istutusalueet helpottavat hoitoa.
  • muista periaate: ”oikea kasvi oikeaan paikkaan” Eli varjokasveja ei kannata istuttaa paahteeseen 🙂

Jos haluat välttää virheet, ota selvää ja suunnittele. Jos oma aika tai kiinnostus suunnittelun ei riitä, palkkaa pihasuunnittelija ja toteuta suunnitelma viherrakentamisen ammattilaisen avulla.

Vanhan pihan kunnostaminen

DSC_0039Kaikille omakotitalosta haaveileville uuden rakentaminen ei ole sopiva vaihtoehto vaan he valitsevat uudeksi kodikseen vanhan talon – usein ihan sen takia, että siellä on valmiina piha suurine puineen ja pensaineen. Vanhaan pihaan halutaan kuitenkin mahdollisesti jotain muutoksia.

Vanhan pihan saneerausta suunnittelevan on syytä edetä piharemontin kanssa hitaasti ja ajatuksen kanssa – uudistaminen tulee tehdä varoen ja lempeällä otteella.   Kannattaa miettiä onko vanha rintamiestalo ympäristöineen sinulle sopiva paikka, jos haaveilet japanilaistyylisestä havu/kivikkopuutarhasta. Ennen kuin pihan muokkaukseen ryhdytään , suosittelen ympäristön, kasvillisuuden sekä tontin tuuli- ja valo-olosuhteiden tarkkailua vaikkapa ihan pari kesää ja talvea kaikessa rauhassa.  Näin selviää tontin valoisimmat, varjoisimmat, kuivimmat, kosteimmat ja tuulisimmat kohdat ja sen perusteella voidaan lähteä pihan kunnostamiseen ja uudistamiseen.

044Pihan raivaaminen aloitetaan varovaisesti.  Hienovaraisella raivauksella saadaan esiin pihan alkuperäinen kasvillisuus ja seasta voi löytää esim. ihania, kestäviä maatiaisperennoja. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan rakentamisajankohdan puutarhaihanteita, jotta kunnostaminen sujuisi vanhaa kunnioittaen.   Esim. vanhan puutalon (ennen sotia rakennettu) pihalla kulkuväylät olivat alunperin hiekkakäytäviä tai paikalla valettuja betonilaattoja.  Puutarhat olivat reheviä ja niissä oli selkeät hyötypuutarhat marjapensaineen, perunamaineen ja omenapuineen.  Oleskelualueet olivat selkeästi irti rakennuksesta niitä suojasi pensasryhmät.  Sotien jälkeen pihojen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota pihan käyttöön perheen oleskelualueena.  Talon yhteyteen laatoitettiin oleskelupaikka ja pihanurmikosta muotoutui alue mm. pihapelejä varten.  Hyötypuutarhat pienenivät ja suuret perennaistutukset valtasivat alaa. -60 ja -70 -lukujen tasakattoisten tiilitalojen pihat olivat yksinkertaisia, suoraviivaisia ja istutuksissa suosittiin havukasveja ja näyttäviä perennoja.  Istutusalueet olivat yhtenäisiä ja oleskelualueet siirtyivät talon yhteyteen.

Milloin vanhan pihan remontointi on ajankohtaista?

  • Vanha piha  tehty edellisten asukkaiden mieltymysten mukaisesti ja aika on ajanut toteutuksen ohi eli huomataan piharemontin tarve.
  • tontilla olevia rakennuksia remontoidaan
  • sokkelin kosteuseristämisen yhteydessä
  • sadevesijärjestelmien parannustöiden yhteydessä
  • tontin pintavesien ohjaamisen yhteydessä
  • pihavalaistuksen parantaminen

DSC_0046Kunnostussuunnitelman lähtökohtana on realistinen tilannekartoitus puutarhan/pihan nykytilanteesta.

Tontista piirretään pohjakartta, johon merkitään:

  • tontin rajat ja rakennukset
  • nykyiset toiminnot
  • kootaan yhteen pihan ”aarteet” eli alkuperäisen pihan kasvillisuus
  • ilmansuunnat
  • ikkunat/ovet
  • tasoerot
  • olemassa olevat puut, pensaat ja perennaryhmät
  • aidat
  • isot kivet tms.
  • naapurit
  • tiet
  • valaistus
  • tuulensuunnat
  • vesipiste
  • säilytettävät rakenteet (pergolat, leikkimökki jne.)
  • näkymät (hyvät ja huonot)

Seuraavaksi tehdään kuntoarvio pihapiirin kasvillisuudesta eli arvioidaan itse tai asiantuntijan avulla puiden ja pensaiden kunto ja mietitään miten esim. suurten puiden poisto vaikuttaa omaan ja naapuruston maisemaan. Esim. suurten koivujen poisto vaikuttaa tontin vesitalouteen ja valo-olosuhteisiin. Kasvillisuuden arvioinnin ohessa tarkistetaan pihapiirin kalusteet ja säilytettävät rakenteet.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon:

Tutustu oman asuinalueen rakennusjärjestykseen sillä kuntien ja kaupunkien rakennusjärjestykset ohjeistavat mm.

  • puiden kaatoa
  • tukimuurien ja pengerrysten rakentamista
  • piharakennusten rakentamista ja sijoittamista tontille (esim. grillikatos, leikkimökki…)
  • lumien kasausta
  • istutuksia
  • pihan aitaamista
  • tontin ajoliittymiä

Näiden ohjeistusten sisältö vaihtelee alue- ja paikkakuntakohtaisesti.

Lumi pihalla ja puutarhassa

Aamukahvia nauttiessani, katselin ulkona möyrivää lumisadetta ja ajattelin, että tässäpä hyvä aihe bolgikirjoitukseen. Lunta ja lumitöitä on tänä talvena ainakin Oulun korkeudella ollut ihan ”riittävästi” 😀 😀

Lumi on siinä mielessä hassu kirjoittelun tai keskustelun aihe, että aina se ensilumi ”yllättää” tiellä liikkujat, tiestön talvikunnossapito puhuttaa ja lumien säilömisestä tulee jossain vaiheessa ongelma niin, että siitä saadaan aikaan jopa naapuririitoja.  Lumi sulaa – jopa Oulussakin-  pois yleensä juhannukseen mennessä 🙂

Omalla pihalla näyttää tältä nyt…

… kesää odottaen!

Katuliittymän kohdalla lumet on järkevin kolata liittymän viereen. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, ettei penkka saa estää näkymää tielle. Usein ongelmaksi nousee se, että naapurin tontti alkaa heti liittymän vierestä. Kuinka pitkälle lunta voi pukata naapuritontin ja tien väliin?  Meilläkin penkat alkaa olla niin korkeat, että näkyvyys kadulle on huono.Esim. Oulussa on olemassa velvoitteet kiinteistöjen talvikunnossapitoon. Tällaisena runsaslumisena talvena omakotitalotontin rajat tulevat lumitöissä helposti vastaan ja koska kaupunkien ohjeistus on, että lumet tulisi varastoida omalle tontille niin loppupeleissä lunta pitäisi siirtää kaupungin lumenvastaanottoalueelle. Näinhän toimitaan mm. julkisilla paikoitusalueilla / kaupungin katualueilla, joissa ei ole lumien kasausvaraa.

DSC_0105 DSC_0108 Lumen luonti herättää toisinaan omakotitaloasujissa monenlaisia näkemyksiä ja palautetta lähtee niin kaupungin suuntaan kuin paikallislehtien juttupalstoille.  Naapureiden keskinäisiä kiistoja ei kaupunki kuitenkaan lähde selvittämään. Löysin netistä mielenkiintoisen artikkelin, jossa oikeustieteen professori pohtii lumen juridiikkaa eli kyllähän lumesta saadaan aikaan hankalakin asia jos niikseen tulee 🙂

Pihasuunnitelmaa tehtäessä myös lumien sijoittaminen tontille on otettava huomioon.  Joskus se onnistuu ja joskus taas ei.  Usein kaupunkitonttien pieni koko  sekä puhtaanapidettävien pintojen laajuus asettava omat ongelmansa.  On ihan eri asia huoltaa piha, jossa autotalli on lähellä tienreunaa kuin piha, jossa talli on sijoitettuna tontin perälle  – kolattava, lumettomana pidettävä alue on näissä suurusluokaltaan ihan erilainen.  Nykyiset uudet asuinalueet suosivat myös hyvin tiivistä rakentamista, jossa talot on ns. ketjutettu toisiinsa eli lumitilaa ei yksinkertaisesti ole. Toisaalta tuskinpa kukaan suunnittelija osaa mitoittaa pihan lumien säilytyspaikkoja tällaisiin ”ääriolosuhteisiin”, joksi ainakin tämän talven Oulussa lasken. Olemme asuneet nykyisessä asunnossamme kymmenen vuotta ja ensimmäisen kerran lunta on näin paljon !!

Puutarhassa lumi on pääsääntöisesti hyvä asia, sillä se suojaa kasveja viimalta ja pakkaselta.  Onkin järkevää peittää talvenarat kasvit pehmeään lumivaippaan, sillä lumen alla lämpätila ja kosteus ovat korkeampia ja tasaisempia kuin lumen päällä. Kuiva pakkaslumi toimii tässä paremmin kuin kostea nuoskalumi.

Alppiruusut lumipeitteen alla

Oulun korkeudella tarvitaan todella harvoin pakkaspeitteitä tai -harsoja, sillä lunta on yleensä riittämiin. Täytyy vaan nähdä hieman vaivaa ja tehdä lumityöt niin, että kasaa lunta arkojen kasvien päälle. Runsaslumisena talvena tulee huomioida myös sellainen seikka, että hedelmäpuiden suojaverkkoja on syytä nostaa tai kaivaa lunta pois suojaverkon ympäriltä niin, ettei ei-toivotut jänikset pääse puiden kimppuun.

Lapsille lumi on tietysti ihan juhlaa! (ja lapsenmielisille koirille… 😀 )

Suojaverkkojen tarkistamisen aika!

Mitäs haittaa lumesta sitten voi olla?  Ensimmäisenä tulee mieleen lumihome, joka voi muodostua silloin, kun lumi sataa sulaan maahan.  Lumihome tappaa nurmikon altaan eli keväällä odottaa nurmikon paik-kausoperaatio.  Lumihometta voi ehkäistä leikkaamalla nurmikon syksyllä matalaksi. Toisaalta suuret lumimassat painavat oksia ja voivat aiheuttaa jopa oksien katkeamisia.  Varsinkin märkä lumi on usein pensaiden ja puiden ”mörkö”.  Kasvillisuutta voidaan auttaa ravistelemalla lumia pois oksien ja latvusten päältä suojakelien aikaan.  Ja jos pihalla on kasvihuone, niin myös sen puhdistaminen voi olla tarpeen runsaslumisena talvena.  Lumen puuttuminenkin voi aiheuttaa ongelmia esim. juuri nurmikon kanssa, kun syntyy jääpoltetta eli vesi jäätyy painanteisiin ja palelluttaa nurmikon altaan.  Perinteinen tapa kasata lunta sokkelia vasten lämpöhukan estämiseksi voi aiheuttaa iso ongelmia, jos lumi pääsee sulamaan sokkelia vasten esim. pihan puuteellista pintavesikaatojen vuoksi.  Vesi siis ei pääse valumaan pois päin sokkelista.  Ongelma vain pahenee, jos seinänvierustan sala-ojaputket ovat jäässä.

HOX! Talven lumitilannetta ja esim. lumen vesipitoisuutta voi seurata mm. Ympäristö.fi -sivuilta