Puiden ja pensaiden kevätleikkaus

Keväleikkaus

Kevätleikkaus – tuttu sana 🙂 Useimmat puut ja pensaat leikataan keväällä ennen kuin kasvu pääsee alkuun. Täällä Oulun korkeudella leikkaukset siirtyvät yleensä huhtikuulle, sillä maaliskuussa on vielä liian paljon lunta maassa.  On muistettava, että leikkaamista ei tule tehdä ”tavan vuoksi” eli leikkaukset tehdään silloin kun tarve on ilmeinen – pensas on esim, ränsistynyt tai kasvanut liian suureksi tai siinä on selviä talvivaurioita.  Nämä leikkaukset + muutamien vanhimpien oksien leikkaaminen alhaalta asti pois ovat ns. hoitoleikkauksia.

Ns. alasleikkaus (eli pensas leikataan maanpinnasta n. 15-20 cm tapille) voidaan tehdä hyvin lähes kaikille pensaille.  Osa, kuten esim norjanangervo, tekevät kukkasilmut jo edellisenä syksynä eli alasleikkuukeväänä ne eivät ehdi kukkia.  Kukkimaan sen sijaan alasleikkaamisesta huolimatta ehtii mm. koivuangervo ja keijuangervo.  Alaosastaan  harvaksi käynyt tai hoitamattomuutta muotonsa menettänyt pensasaita kannattaa leikata myös varhain keväällä alas.  Leikkauksen yhteydessä kannatta myös kasvualusta kunnostaa, jotta voimakkaasti kasvaville uusille versoille riittää ravinteita. Rikkaruohot pidetään kurissa pitämällä juuristoalue mulloksella tai levittämällä siihen katetta, joka estää rikkaruohojen kasvua ja pitää lisäksi maan pinna kosteana.  Hamppukate on hyvä vaihtoehto kuorikatteelle, sillä sen suojissa eivät viihdy kotilot.

Hyötypuutarhassa keväällä kannattaa leikata marjapensaat eli poistaa niistä vanhimpia oksia.  Marjapensaiden oksat poistetaan aina maanrajaa myöden.  Samalla voi tarkistaa marjapensaan silmut äkämäpunkin varalta.  Punkin saastuttamat silmut poistetaan käsin ja tuhotaan.  Jos pensaassa on runsaasti äkämäpunkin tuhoa on syytä poistaa pensas ja korvata se kokonaan uudella.  Marjapensaiden vanhimpia oksia poistetaan maata myöten ja tarkistetaan, alkavatko osa silmuista turvota kohtuuttoman nopeasti äkämäpunkkien takia. Jos punkkeja on runsaasti, parasta on korvata pensas uudella, muutoin riittää turvonneiden silmujen poisto.

Mitä ei saa leikata keväällä: (mahlavuodon takia)

  • koivu
  • vaahtera
  • kirsikka
  • luumu

HOX! Omenapuun isommat leikkaukset kannattaa jättää heinäkuulle.  Keväällä voidaan leikkoa pois ylimääräisiä vesiversoja.  Kesäleikkaus ei kiihytä omenapuun kasvua ja näin vältytään vesiversokierteeltä.

Kotipuutarhurin työvälineiksi riittävät oksasakset eli sekatöörit. Voimasaksia tarvitaan vahvimpien oksien leikkaamiseen. Pienet jatkovarsilla varustetut oksasahat ovat käteviä korkealla olevien oksien poistamiseen.

oksasakset

Tässä vielä linkki videoon, jossa opastetaan leikkausten oikeoppiseen tekoon!

Mukavaa kevättä!

-Minna / GreenDreams

 

Pihasuunnitelma

PIHASUUNNITELMA – MIKÄ SE ON?

Pihasuunnitelma on samanlainen suunnitelma-asiakirja kuin esim. arkkitehtisuunnitelma.   Jotenkin näin itsestä tuntuu vähän nurinkuriselta se, että rakennuksen suunnitteluvaiheessa harva rakentaja kyseenalaistaa arkkitehdin, sähkösuunnittelijan, lvi-suunnittelijan tai rakennesuunnittelijan käyttöä, mutta pihasuunnittelijan käyttö unohdetaan.

Arkkitehdin piirtämä asemapiirroskuva ei ole pihasuunnitelma. Suurin ero on siinä, että pihasuunnittelija/maisemasuunnittelija osaa hyödyntää tontin sen ominaispiirteiden kautta.  Maaperätutkimuksen tulokset kertovat siitä minkälaiset alusrakenteet erilaiset pintamateriaalit vaativat ja minkälainen kasvillisuus viihtyy pihan erilaisissa valo ja tuuli olosuhteissa.  Näin kasvit valitaan kerralla oikein, eikä niitä tarvitse vuosittain siirtää paikasta toiseen paremman kasvupaikan löytymisen toivossa.  Suunnittelija tietää pihan rakentamiseen liittyvät säännökset, tuntee erilaiset materiaalit ja kalusteet ja hänellä on erittäin vahva kasviosaaminen.  Lisäksi suunnitelmassa otetaan kantaa pihan valaistukseen sekä ympäristöön sopivien materiaalien valintaan.

Pihasuunnitelmahan voi olla vaikka ruutupaperille käsin piirretty versio, mutta jos tarvitaan rakennussuunnitelma, jonka avulla viherrakentaja voisi pihan rakentaa, pitää sen olla mittatarkka kuva, johon on merkitty korot, mitat, kasvit jne.

Minkälainen on GreenDreams -suunnitelmapaketti eli aukaistaanpa tähän vähän työn sisältöä.

1. PIHASUUNNITELMAN RAKENNUSSUUNNITELMA

Yleensä 1:100 piiretty kuva, joka toimitetaan asiakkaalle neliväritulosteena. Kuvassa kasvit, pinnoitteet,kalusteet, korkomaailma jne. Ennen tätä on asiakkaan kanssa käyty luonnoskuvakierros, jonka hyväksymisen jälkeen varsinainen rakennussuunnitelma sitten tehdään.

2. PIHASUUNNITELMAN KAIVUUSUUNNITELMA

Uudisrakennuskohteissa tarjoan pakettiin myös kaivuusuunnitelmaa, jota voidaan käyttää apuna ihan siellä tontin kaivuutöiden alkumetreillä.

3. PIHASUUNNITELMAN SUUNNITELMASELOSTUS (MALLISIVU)

Lyhyt selvitys siitä, mitä kyseisellä pihalla rakennetaan

4. PIHASUUNNITELMAN TYÖSELOSTUS

Ohjeistus pihan rakentamiseen.  Räätälöidään jokaisen kohteen mukaan joko omatoimirakentajan tai viherrakentajan tarpeisiin.  Sisältää myös lyhyen tonttikohtaisen hoito-ohjeistuksen.

 

(pari mallisivua)

5. PIHASUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELOT (KASVIT, PÄÄLLYSTEET, KALUSTEET)

Näiden avulla voit pyytää tarjoukset tuotteista

6. PIHASUUNNITELMAN KASVILUETTELO

Lyhyet kuvaukset pihan kasveista kuvineen ja hoito-ohjeineen.

7. MUUT

Eli pakettiin lisätään esim. erikoiskasvien istutus- ja hoito-ohjeita, rakentamisohjeita

8. PAKETTIIN VOIDAAN LISÄTÄ MYÖS 3D-KUVAT

 

KUVA KOKO YHDESTÄ ASIAKASPAKETISTA

Lähtökohtaisesti pihasuunnitelman hintaan vaikuttavat tontin koko, maastonmuodot ja tietysti asiakkaiden toiveet. Myös suunnittelijan kokemus ja työhistoria. Tästä linkistä löytyy lisätietoa pihasuunnittelusta ja hinnoittelusta.

Ihmettelen yhä sitä, että rakennusliikkeet/talotehtaat/ arkkitehdit eivät osaa ottaa koppia siitä, että tarjoaisivat asiakkailleen myös vihersuunnittelupalveluja.  Se toisi lisäarvoa niin tilaajalle kuin heille itselleenkin.  Rakennuksen suunnitteluvaiheessa tehty suunnitelma voi säästää uudisrakentajan rahapussiin pitkän pennin, kun maansiirtotyöt voidaan tehdä myös pihan osalta siellä alkuvaiheessa, kun talon pohjia kaivetaan

Kirjoitin aikaisemmin blogiini pihasuunnitteluprosessin kulusta. Löydät kirjoitukseni täältä

Nurmikon keväthoito

Nurmikon hoito keväällä

Haravoidako vai ei? Kas siinäpäs vasta pulma!

Nurmikon keväthuoltoon ryhdytään siinä vaiheessa, kun nurmikko on kuivahtanut. Vältä siis kulkua lumen alta paljastuvalla nurmikolla, sillä ruohokasvusto on arka tiivistymisen aiheuttamille vauriolle. Ja kun hoitohommiin vihdoin päästään, ei kannata ensimmäisenä rynnätä varastoon etsimään haravaa, jotta saisit raaputettua nurmikon pinnan puhtaaksi edellisen syksyn lehdistä. Lehdet nimittäin parantavat maaperää, kun madot ja muut maan pieneliöstöt käyttävät lehdet ravinnokseen ja muuttavat lehdet mullaksi. Samalla ne parantavat maaperää mylläämällä käytäviä kasvualustaan 🙂 Voit jättää edellisvuotiset lehdet nurmikolle maatumaan jos niitä on suht tasaisesti kauttaaltaan. Paksumpia läjiä ja vaahteran sekä tammenlehtiä voit poistaa ettei nurmikko painu niiden alla.

Melko usein nurmikosta löytyy paljaita paikkoja talven jäljiltä. Näistä nurmikko on kuollut ja syynä voi olla esim. jääpolte. Jääpoltetta syntyy silloin, kun syksyllä jo routaantuneen maan päälle kertyy vettä, joka jäätyy nurmikon päälle. Nurmikossa on siis kuoppa, johon vesi jää. Tämä jäätyminen aiheuttaa lopulta kasvien tukahtumiseen. Nurmikko kuolee kylmään ja hapenpuutteeseen. Hyvin yleisesti tätä jääpoltetta esiintyy niillä nurmialueilla joiden päälle on kasattu talvella lunta. Edelliskesän kova kulutus vaikkapa lasten pelialueella on myös saattanut aiheuttaa painanteita, joihin vesi talven aikana on päässyt kerääntymään ja jäätymään.

Ennen paikkauskylvöä vanha nurmikonpinta rikotaan joko avallisella puutarhaharalla tai leikkuriharavalla. Suuriin alueisiin on syytä käyttää järeämpää kalustoa kuten esim. puutarhajyrsijää. Kuopalla oleviin kohtiin lisätään kalkittua ja lannoitettua multaa, joka jyrätään tasaiseksi. Kylvetyt siemenet peitetään kevyesti haravoiden uuteen kasvualustaansa. Sitten vielä tiivistäminen jyräämällä tai lapiolla taputtamalla. Tämä tiivistäminen on kasvuunlähdön kannata erittäin tärkeä. Näin paikkauskylvönä kylvetyt siemenet pääsevät kosketuksiin maan kanssa eivätkä jää irralleen löysään multaan. Kylvöä kastellaan niin usein, että maa pysyy kosteana ja ruoho alkaa orastaa.

Nurmikon lannoitus keväällä

Nurmikon lannoituksella tarkoitetaan monesti nurmikon kalkitsemista, joka tapahtuu yleensä keväällä heti lumien sulamisen aikaan. Kalkin käytön tarpeellisuus ja sopiva aikaväli kalkitsemiselle riippuu ihan maaperän pH- arvosta, josta kirjoittelinkin edellisessä postauksessani. Kalkitsemista ei pidä tehdä vain tavan vuoksi vaan maan pH- arvoa seuraten. Uusintakalkitus voi olla vuosittain, joka toinen vuosi tai jopa harvemminkin. Usein puutarhasivustojen kirjoituksissa näkyy väite, että sammal nurmikolla tarkoittaa kalkin puutetta. Näin se ei välttämättä ole, vaan syy sammaloitumiseen voi johtua myös tiivistyneessä kasvualustassa.
Nurmikoille on tarjolla myös erilaisia typpipitoisia kevätlannoitteita, joita voidaan käyttää, jos esim. nurmikon väri vaalenee huomattavasti eli vaaleneminen viestii typenpuutteesta. Ja kun lannoittaa tällaisella typpipitoisella lannoitteella sitoutuu siihen, että nurmikkoa pitää leikata tiheään koska lannoitus kiihdyttää kasvua.

Nurmikon leikkaus keväällä

Nurmikon leikkaus on myös osa nurmikon keväistä/alkukesäistä hoitoa. Jos pitää käyttää harkintaa haravoinnissa niin samoin sitä käytetään keväisessä ruohonleikkuussa. Anna nurmikon aloittaa kesäkauden kasvunsa rauhassa ja aloita leikkuu vasta, kun kasvua on tullut 5-7 cm ja yöpakkaset on ohi. Pari ensimmäistä leikkuukertaa leikataan normaalia ylemmällä leikkuukorkeudella.

Nurmikon ilmastointi

Ilmastoinnilla tarkoitetaan tiivistyneen ja hyvin usein tiivistymisestä johtuvan sammaloitumisen vähentämistä. Hyvin yleisesti nurmikon ilmastointia kehoitetaan tekemään esim. pistelemällä nurmikkoon talikolla reikiä tai juoksemaan pitkin pihaa ns. ilmastointikengillä. Näistä ei juurikaan ole apua – varsinkaan, jos näihin yksitäisiin reikiin ei haravoida hiekkaa. Paras keino nurmikon kasvuolosuhteiden parantamiseen on se, että levittää vuosittain nurmikon päälle ohuen kerroksen esim. kompostimultaa. Maaperän pieneliöt tekevät maanmuokkaustyöt puolestasi eli ne muuntavat kuolevat ainekset nopeasti maaperää kuohkeuttavaksi humukseksi ja ravintoaineiksi ruohokasveille.

Pihasuunnittelijan vinkit pihan kalkitukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogipostaus kalkituksesta, sillä viime viikon kirjastojen Viherilloissa tästä asiasta nousi esiin useampikin kysymys. Yleensä ohjaan asiakkaitani kalkituksen saloihin joko  neuvontakäynnin aikana tai pihasuunnitelmapaketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloitetaanpa siitä, että miksi sitä kalkitusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontaisesti hapanta ja kalkitusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravinteita happamasta maasta.  Kalkituksen avulla maahan saadaan magnesiumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän pieneliöstön aktiivisuutta.  Pieneliöstön toiminta tehostaa ravinteiden kiertoa, parantaa maan mururakennetta ja parantaa eloperäisten yhdisteiden hajoamista -kalkitus siis parantaa maan rakennetta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalkituksen avulla voidaan myös vähentää haitallisten raskasmetallien liukoisuutta ja tätä kauttaa niiden pitoisuuksia puutarhan tuottamassa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoitetaan?

pH -luku kuvaa maan happamuutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoittavat maan emäksisyydestä ja matalammat lukemat maan happamuutta.  Hienosti sanoen emäksisessä maassa on vähän vetyioneja ja happamassa paljon.  Suurimmalle osalle puutarhakasveja sopiva pH on 6,0 – 6,5 Poikkeuksiakin on eli esim. alppiruusut ja pensasmustikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5-7) olevaa kasvualustaa kaipaavat erityisesti omenapuut ja marjapensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravinteiden imeytymiseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutarhamyymälöistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happamuudesta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan laboratoriossa.  On kuitenkin eräitä indikaattorikasveja, jotka paljastavat maan happamuuden. Happamassa maassa viihtyviä lajeja ovat esimerkiksi ruiskaunokki, keltapäivänkakkara, rikkasinappi, peltoemäkki, peltoretikka ja peltohatikka. Niiden runsas esiintyminen voi olla merkki kalkituksentarpeesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Laboratoriossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvualustan maalajin ja multavuuden.  Näiden tietojen perusteella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkkimäärä perustamis- ja hoitovaiheessa.  Ylläpitokalkitusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pintalevityksessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoittamalla sen pintamultaan eli ei vain pintaan ripottamalla.  Perustamisvaiheessa maanäytteen ilmoittama kalkitusmäärä sekoitetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvukerrokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaatteessa milloin tahansa, mutta nyrkkisääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutarhassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamisveden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusalueiden kattamista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalkituksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liukenemiseen ja painumiseen kasvualustaan.

Milloin kalkituksesta voi olla haittaa?

Liian runsaskätinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravinteiden liukenemisen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähestyessä esimerkiksi sinkin, boorin ja kuparin liukeneminen heikkenee.

Minkälaista kalkkia puutarhassa pitäisi käyttää?

Kotipuutarhurin kalkkipussissa on magnesiumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoitetaan kivennäislannoitteilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalkitustarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravinnokseen luonnonlannoitetta tai eloperäistä kasvisilppua, kuten leikkuujätettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkkisääntö ylläpitokalkitukselle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että sammaloituminen ei ole automaattisesti merkki kasvualustan happamoitumista. Sammal nurmikolla voi johtua myös kasvualustan tiivistymisestä ja nurmiheinälle liian varjoisesta kasvupaikasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalkitukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkausmateriaalien tai rakennusjätteiden tuhkaa (lehtipuiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuolisia ravinteita kuten magnesiumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenaineita.  Tuhka sopii puutarhan istutusalueiden ylläpitokalkituseen  – perustamiskalkitukseen se ei riitä.  Syötäville kasveille suosittelisin kuitenkin tavallista kalkkia.  Tarkkojen annosteluohjeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravinnepitoisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpärillistä tuhkaa (n. 5 kg) /50-100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkitsemiseen?

Maanparannukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole rakennettu maaperäanalyysin tulosten perusteella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perusteella tilannut uuden puutarhaan vartavasten ”rakennetun” kasvualustan.  Jos käytät lannoitukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppiruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvitsevat kalkkia?

Tee alppiruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutuskuoppa jonka täytät happamalla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmälannoituksena soveltuvalla lannoitteella ja käytä alppiruusun alla esim. hapanta turvekatetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäristöpalveluilla  Kotipuutarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Herätys rakennusala!

Asiaa uudisrakentamisesta!

Osuipa silmiini tälle aamulle aika virkistävä blogikirjoitus !  Eli joku muukin on sitä mieltä, että rakennusalan olisi syytä herätä nykypäivään 😀  Itsehän pohdin tätä samaa asiaa pihasuunnittelun kannalta heinäkuisessa blogikirjoituksessani –  tuossa Ryhmärakentamisen blogissa otettiin enemmän kantaa rakentamiseen, mutta sama asia voidaan siirtää myös piharakentamiseen.  Käsi ylös uudisrakentajat – kuinka monelle teistä tarjottiin talon suunnitteluvaiheessa myös pihasuunittelupalvelua?  Tai kerrottiin piharakentamisen kokonaiskustannuksista tai siitä, että jos piharakentamisen pohjatyöt siirretään vaiheeseen, kun talo on valmis, voivat maarakentamisen kustannukset nousta jopa kuusinkertaisiksi?  Ei tainnut kovin montaa kättä nousta 🙂

-Minna

Hoivakotien pihasuunnittelu

Luinpas tuossa Studio55:n sivuilta ihan kyyneleet silmiin nostattavan jutun hoivakodista, jossa oli panostettu asukkaiden viihtyvyyteen upealla pihasuunnittelulla. Hoivakoti oli nimetty Ulkoilu&Puutarha -hoivakodiksi Hoivakoti on kuitenkin asukkaittensa koti ja kuinka moni meistä astuu pihalla, jota ympäröi rauta-aita ja pihalla on vain nurmikkoa, asfalttia ja pihalaatat? Yhä enenevässä määrin omistusasuntojen pihaan satsataan ja siitä tehdään asukkaiden olohuoneen jatke. Jopa taloyhtiöiden pihan arvo on pikkuhiljaa alettu ymmärtää.
Mutta….miksi tämä ei toimi hoivatilojen yhteydessä? Olen jopa törmännyt lauseeseen ”kai sinne pihalle pari marjapuskaa riittää?”… Arkkitehdit ja rakennussuunnittelijat osaavat suunnitella toimivat sisätilat ja osaavat rakentamisen säännöt ja kiemurat. Kysynkin sitä, että kuinka monessa hoivatiloja suunnittelevassa yrityksessä on viheralan ammattilainen suunnittelmassa viheralueet, joiden avulla saadaan virkistystä ja iloa hoivakotien asukkaiden elämään?

Mitä ajatuksia tämä kirjoitus ja tuo Studio55:n juttu Sinussa herättää? Minkälaisessa ympäristössä sinä haluaisit elämäsi viimeiset vuodet viettää?

mummola

Wanted!! Etsitään!!

Mistä löytyy se rohkea suomalainen talopakettiyritys tai rakennusfirma, joka tarjoaa asiakkailleen todellakin TÄYDELLISEN suunnitelmapaketin, johon tarjotaan myös pihasuunnitelma??

Siinäpä kaksi asiaa – talopaketti ja pihasuunnitelma – jotka eivät tunnu mahtuvan samaan pussauskoppiin 😀 😀   Tein tuossa yritykseni facebook -sivuilla  kyselyä asiasta eli kysyin lukijoiltani ”olisiko pihasuunnitelma tärkeä/ tarpeellinen lisä talopakettien suunnitelmapakettiin?”. Olin enemmän kuin yllättynyt siitä, miten vauhdilla tämä kysely lähti jakoon ja kuinka paljon sitä kommentoitiin.

Selkeästi tällaiselle paketille olisi  kovastikin kysyntää, mutta kukaan ei sitä tarjoa??!!  Miksi? Viimeisen n. viiden vuoden aikana olen yrittänyt ajaa tätä asiaa  eteenpäin sekä suurempien kotimaisten talotoimittajien suuntaan että paikallisten pienempien rakennusfirmojen suuntaan. Oulusta löytyi sentään pari pientä rakentajaa, joiden mielestä homma on todellakin tärkeä.

Yleisin perustelu talomyyjien puolelta on se, että heillä keskitytään olennaiseen eli TALON rakentamiseen ja myyntiin  ja pihasuunnitelma on lähinnä ns. turhake eli eipä kiinnosta… Ok….ehkä talomyyjän mielestä turhake, mutta kyllä se piha on omakotiasukkaalle usein olohuoneen jatke, jossa halutaan viihtyä Vai mitä mieltä olette?   Eikä sovi unohtaa as oy pihoja, joista voitaisiin pienin kustannuksin loihtia kaikkia asukkaita palveleva viherkeidas jos suunnittelu tehtäisiin yhtiön rakennusten suunnittelun kanssa käsi kädessä.   Uskokaa tai älkää -as oy piha voi olla paljon muutakin kuin vain nurmikko, pari pensasta, hiekkalaatikko, keinu ja penkki.

Valmistumassa oleva as oy piha viljelylaatikoineen ja omenapuineen.

Minulle on vastattu myös niin, että rakentajien budjetti on vedetty jo talon kanssa niin tiukille, ettei siihen mitään pihaa voida edes ehdottaa. Ok… mutta onko kukaan kertonut rakentajalle minkälaiset säästöt talosuunnitelun kanssa yhtäaikaa tehdyllä pihasuunnitelmalla saavutetaan?  Siinä voidaan saavuttaa hyvässä lykyssä tuhansien eurojen säästöt, kun pihan kaikki maatyöt tehdään yhdellä kertaa eikä niin, että ensin tehdään talo ja vuoden päästä piha.  Maarakennuskoneiden siirtelymaksut ja työtuntihinnat ovat aika korkeat.

Kun vedetään vähän henkeä ja mietitään asiaa tovi niin tässähän on tosiaan kyse pihasuunnitelman teosta – ei viherrakentamisesta.   Itse viherrakentamiseen olisi viisainta budjetoida n. 8-12% talorakentamisen kokonaiskustannuksista.  Kun pihasuunnitelma tehdään tässä alkuvaiheessa, on helppoa vaikuttaa kokonaiskustannuksiin ja saada kustannusarvio pihan rakentamisesta.  Asukas voi sen jälkeen itse määritellä tekeekö kaikki kerralla vai tehdäänkö istutukset ja pihan rakenteet pala kerrallaan. On myös tärkeää huomioida se, että kapeat kaupunkitontit saattavat olla lähes mahdottomia rakentaan sen jälkeen kun talo ja autokatos on sinne rakennettu  – oleskelupihalle ei välttämättä päästä enää kaivamaan koneilla eli kaivuu menee käsihommiksi.  Surkeinta minusta on se, että talopaketin toimitussisällössä myydään pihan nurmetus eli vedetään tontti nurmikolle.  Siitä nurmikosta ei ole kovin paljoa iloa siinä vaiheessa, kun pihasuunnitelma tilataan ja kaivuutyöt pistetään käyntiin.  Eli vähän turhaa työtä…

Ugh! Olen puhunut! 😀 😀

Nyt sitten vain ehdotuksia tulemaan miten tämä asia ratkaistaan!  Rakentajat – vaatikaa palvelua!

Luonnonmukainen piha/puutarha

Haaveiletko helppohoitoisesta pihasta tai puutarhasta?  Asiakkaitteni toivelistan nro 1. on ehdottomasti pihan helppohoitoisuus.  Vaan kun lähden kyselemään sitten ajatuksia siitä, mikä heidän mielestään on helppohoitoista, on vastaus yleensä ”ei istutuksia tai perennaryhmiä – vain nurmikkoa”.  Valitettavasti tuo nurmikko on mielestäni pihan työläin osa eli ollaan kaukana helppohoitoisuudesta jos pihaan asennetaan vain pelkkä nurmikenttä.  Jokainen, joka on hoitanut laajaa pihanurmea tietää, että se on pienimuotoinen työleiri….leikkaamista, lannoittamista, paikkaamista, kastelua jne. jne.

Millainen sitten on helppohoitoinen piha?

Kuva: Kotiliesi

Kuva: Kotiliesi

Se on luonnonmukainen piha, johon valittu kasvit tontilla luonnostaan viihtyvistä lajeista.  Näiden lisäksi pihalle istututetaan tontin maaperäolosuhteisiin sekä valo-, kosteus- ja tuuliolosuhteisiin sopivia kasveja.  Eli tärkein asia on hahmottaa tontin maaperä ja hyväksyä se.  Näin vältetään kalliit ja työläät massanvaihdot, joilla vaikkapa kuivasta kangastontista pyritään väkisin tekemään tuore lehto.

Miten luonnonmukainen piha/puutarha perustetaan?

  1. Jos sinulla on valmis visio unelmiesi puutarhasta, niin tonttitarjontaa voisi katsoa vähän ”sillä silmällä” eli miettiä mikä tarjolla oleva tontti vastaa maaperäominaisuuksiltaan sekä valo- ja tuuliolosuhteiltaan sitä omaa unelmien pihaa.  Esim. aurinkoiselle rinnetontille onnistuu helposti kaunis kuiva kivikkopuutarha ja tuore metästontti on oiva paikka metsäpuutarhalla.  Tärkeintä on, ettet yritä vääntää tontista väkisin jotain muuta, kuin mitkä sen lähtöasetelmat ovat.
  2. Sopivan tontin löydyttyä voit aloittaa pihan suunnittelun ja lopuksi istutusalueiden suunnittelun.  Suosi istutusalueissa kerroksellisuutta eli käytä sekaisin puita, pensaita ja perennoja. Muista, että pieneenkin pihaan mahtuu puu! Nykyisin on tarjolla iso valikoima rungollisia pensaita, joista saa pikkupuun vaikka rivitalon pihaan.
  3. Suosi istutuksissa monilajisuutta.  Näin kasvustot eivät ole herkkiä erilaisille kasvitaudeille tai tuohoeläimille.  Myös talvituhot jäävät pienemmäksi tällaisessa istutusryhmässä kuin sellaisessa, jossa on vain yhtä lajia.  Monilajisuus myös houkuttelee puutarhajaan monipuolisen eliökannan ja näin tuholaisilla on pihalla myös erilaisia luonnollisia vihollisia.  Käytä istutusryhmissä myös syötäviä kasveja, kuten esim. yrttejä.
  4. Suosi kasvivalinnoissasi sellaisia kasveja, jotka houkuttelevat pihaan ja puutarhaan perhosia ja pölyttäjiä.  Näihin kasveihin voit tutustua esim. Riku Cajanderin Puutarhan parhaat perhoskasvit -kirjassa. Jos pihalle on mahdollista tehdä lampi tai pieni kosteikko saat siihen mukavan alueen sammakoille ja sudenkorennoille. Perhosia voi houkutella pihalle myös ns. perhosbaarin avulla ja hyönteishotelli helpottaa haluttujen petohyönteisten talvehtimista pihapiirissä. GreenDreams Oy:n Pinterest -kansiosta löydät kuvia erilaisista perhoskasveista ja hyönteishotelleista.
  5. Huolehdi myös pihan muista pikkueläimistä.  Jätä turvallisia kulkureittejä siileille ja kiinnitä piha-alueelle linnunpönttöjä.
  6. Kompostoi eli suosi tontin sisällä tapahtuvaa kierrätystä.  Kompostista saat kompostimultaa, jota voidaan käyttää puutarhassa lannoitteena ja maanparannusaineena.  Luonnonmukainen piha on syksyisinkin helppohoitoinen, sillä pihaa ei suositella haravoitavan paljaaksi vaan lehdet jätetään paikoilleen maatumaan.
  7. Luonnonmukaisella pihalla pyritään kattamaan kaikki istutusalueet esim. viherkatteella.  Katteiden avulla suojataan paljas maanpinta, jotta se ei haihduta vettä eikä olisi niin altis eroosiolle. Nurmikoalueen sijaan suositaan maanpeitekasveja, kunttaa tai esim. niittykasvillisuutta
  8. Vältä erilaisten torjunta-aineiden käyttöä puutarhassasi.  Monilajisessa puutarhassa vallitsee luonnon tasapaino eli tuhohyönteisillä on siellä luontaisia vihollisia eikä myrkkyjä tarvita.
  9. Tärkeintä luonnonmukaisen puutarhan hoidossa on rentous 🙂  Luonnonmukaista puutarhaa sanotaankin usein laiskan miehen puutarhaksi sillä ideana on, että luonto hoitaa puutarhan.  Se ei tarvitse lisäkastelua eikä lannoituksia, kun kasvit on valittu tontin maaperä ja kasvuolosuhteet huomioonottaen.  Luonnonmukaisella pihalla kasvien annetaan levitä rauhassa ja hyväksytään luonnonvalinta eli se, että kaikki kasvit eivät menesty esim. joka talvi hengissä.

Nautitaan luonnomukaisesta pihasta, niin nauttivat myös kimalaiset ja perhoset!

Vanhan pihan kunnostaminen

DSC_0039Kaikille omakotitalosta haaveileville uuden rakentaminen ei ole sopiva vaihtoehto vaan he valitsevat uudeksi kodikseen vanhan talon – usein ihan sen takia, että siellä on valmiina piha suurine puineen ja pensaineen. Vanhaan pihaan halutaan kuitenkin mahdollisesti jotain muutoksia.

Vanhan pihan saneerausta suunnittelevan on syytä edetä piharemontin kanssa hitaasti ja ajatuksen kanssa – uudistaminen tulee tehdä varoen ja lempeällä otteella.   Kannattaa miettiä onko vanha rintamiestalo ympäristöineen sinulle sopiva paikka, jos haaveilet japanilaistyylisestä havu/kivikkopuutarhasta. Ennen kuin pihan muokkaukseen ryhdytään , suosittelen ympäristön, kasvillisuuden sekä tontin tuuli- ja valo-olosuhteiden tarkkailua vaikkapa ihan pari kesää ja talvea kaikessa rauhassa.  Näin selviää tontin valoisimmat, varjoisimmat, kuivimmat, kosteimmat ja tuulisimmat kohdat ja sen perusteella voidaan lähteä pihan kunnostamiseen ja uudistamiseen.

044Pihan raivaaminen aloitetaan varovaisesti.  Hienovaraisella raivauksella saadaan esiin pihan alkuperäinen kasvillisuus ja seasta voi löytää esim. ihania, kestäviä maatiaisperennoja. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan rakentamisajankohdan puutarhaihanteita, jotta kunnostaminen sujuisi vanhaa kunnioittaen.   Esim. vanhan puutalon (ennen sotia rakennettu) pihalla kulkuväylät olivat alunperin hiekkakäytäviä tai paikalla valettuja betonilaattoja.  Puutarhat olivat reheviä ja niissä oli selkeät hyötypuutarhat marjapensaineen, perunamaineen ja omenapuineen.  Oleskelualueet olivat selkeästi irti rakennuksesta niitä suojasi pensasryhmät.  Sotien jälkeen pihojen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota pihan käyttöön perheen oleskelualueena.  Talon yhteyteen laatoitettiin oleskelupaikka ja pihanurmikosta muotoutui alue mm. pihapelejä varten.  Hyötypuutarhat pienenivät ja suuret perennaistutukset valtasivat alaa. -60 ja -70 -lukujen tasakattoisten tiilitalojen pihat olivat yksinkertaisia, suoraviivaisia ja istutuksissa suosittiin havukasveja ja näyttäviä perennoja.  Istutusalueet olivat yhtenäisiä ja oleskelualueet siirtyivät talon yhteyteen.

Milloin vanhan pihan remontointi on ajankohtaista?

  • Vanha piha  tehty edellisten asukkaiden mieltymysten mukaisesti ja aika on ajanut toteutuksen ohi eli huomataan piharemontin tarve.
  • tontilla olevia rakennuksia remontoidaan
  • sokkelin kosteuseristämisen yhteydessä
  • sadevesijärjestelmien parannustöiden yhteydessä
  • tontin pintavesien ohjaamisen yhteydessä
  • pihavalaistuksen parantaminen

DSC_0046Kunnostussuunnitelman lähtökohtana on realistinen tilannekartoitus puutarhan/pihan nykytilanteesta.

Tontista piirretään pohjakartta, johon merkitään:

  • tontin rajat ja rakennukset
  • nykyiset toiminnot
  • kootaan yhteen pihan ”aarteet” eli alkuperäisen pihan kasvillisuus
  • ilmansuunnat
  • ikkunat/ovet
  • tasoerot
  • olemassa olevat puut, pensaat ja perennaryhmät
  • aidat
  • isot kivet tms.
  • naapurit
  • tiet
  • valaistus
  • tuulensuunnat
  • vesipiste
  • säilytettävät rakenteet (pergolat, leikkimökki jne.)
  • näkymät (hyvät ja huonot)

Seuraavaksi tehdään kuntoarvio pihapiirin kasvillisuudesta eli arvioidaan itse tai asiantuntijan avulla puiden ja pensaiden kunto ja mietitään miten esim. suurten puiden poisto vaikuttaa omaan ja naapuruston maisemaan. Esim. suurten koivujen poisto vaikuttaa tontin vesitalouteen ja valo-olosuhteisiin. Kasvillisuuden arvioinnin ohessa tarkistetaan pihapiirin kalusteet ja säilytettävät rakenteet.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon:

Tutustu oman asuinalueen rakennusjärjestykseen sillä kuntien ja kaupunkien rakennusjärjestykset ohjeistavat mm.

  • puiden kaatoa
  • tukimuurien ja pengerrysten rakentamista
  • piharakennusten rakentamista ja sijoittamista tontille (esim. grillikatos, leikkimökki…)
  • lumien kasausta
  • istutuksia
  • pihan aitaamista
  • tontin ajoliittymiä

Näiden ohjeistusten sisältö vaihtelee alue- ja paikkakuntakohtaisesti.

Ohjeita oman pihan suunnitteluun

Vanha viisaus – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty- pätee myös oman pihan suunnittelussa 🙂

Oman pihan suunnittelu on ennen kaikkea erilaisten päätösten tekemistä.  Mitä, mihin, millaisia, milloin jne. Suunnittelussa on tärkeää miettiä ensin suuret linjat ja edetä sitä kautta pihan yksityiskohtiin. Suurin virhe on varmaankin rynnätä taimikauppojen alennusmyyntiin ja istuttaa kasvit pihaan ennen kuin mitään on mietitty.

1. Suunnittelun lähtökohtana omat toiveet ja tarpeet

Mitä sinä ja perheesi haluatte uudelta pihalta?

  • onko piha vain piha vai olohuoneen jatke, jossa pidetään esim. puutarhajuhlia ?
  • haluatteko, että piha tuottaa myös syötävää (kasvimaa, hyötypuutarha)?
  • tarvitaanko lapsille leikki- ja pelitilaa?
  • millaisista väreistä,sävyistä ja muodoista perheenne pitää?

Apuna voi käyttää esim. tätä pihasuunnitelman kulmakivet listaa.  Hyvä idea on myös leikata esim. lehdistä erilaisia vinkkikuvia tai koota Pinterest- palveluun ideakuvia.

HOX! uudisrakennuksen pihasuunnittelun tulisi kulkea käsi kädessä rakennuspiirustusten laatimisen kanssa.

  • työkoneet voidaan hyödyntää myös pihan pohjatöiden teossa

DSC_01192. Kirjoita ylös tontin mahdollisuudet

  • millainen maasto (piha-alueen korkeuserot)
  • millainen maaperä (vaikuttaa mm. kasvivalintoihin ja kovien pintojen rakennekerroksiin)
  • millaiset tuuli ja valo-olosuhteet
  • mitä kasveja siellä jo on (mitä poistetaan, säilytetään, siirretään)
  • varsinkin vanhalla asuinalueella kannattaa myös miettiä miten oma piha saadaan sopeutettua ympäristöönsä

DSC_00273. Ota käyttöösi asemapiirros, joka on esim. mittakaavassa 1:100

  • mittaa säilytettävä kasvillisuus paikoilleen asemapiirroskuvaan
  • mieti käytävät ja kulkutiet
  • merkitse tontin varjoisat, puolivarjoisat ja aurinkoiset alueet
  • merkitse kuvaan toiminnot eli mihin oleskelualue, hyötypuutarha, lasten leikkialue, tuuletus/tomutus, jäteastiat, polkupyörät, komposti, valaisimet, mihin lumet , mihin istutusalueet jne.
    • käytä suunnittelussa ns. huoneajattelua

Talo_Saarinen_asemapiirustus_1_200_A34. Huomioi suunnittelussa rakennuksen tyyli

  • hyvä pihasuunnitelma tukee talon arkkitehtuuria
  • valitse kasvit rakennuksen tyylin/iän mukaisesti
  • pihan pinnoitteet sopivat rakennuksen tyyliin
  • mieti näkymät sisältä ulos eli mitä haluat katsoa esim. olohuoneen ikkunasta – onko siinä paras paikka lasten trampoliinille?

28.5. Pihan tyyli ja muodot

  • haluatko pehmeän kaarevaa vai suoralinjaista muotoa
  • haluatko runsasta vai pelkistettyä
  • perinteistä vai modernia

reunakivi 26. Suunnittele yksityiskohdat vasta viimeisenä

  • kasvit (muista: oikea kasvi oikeaan paikkaan!)  Huomioi myös kasvuvyöhykkeet.
  • pintamateriaalit
  • rakenteet
  • mieti kasvien värimaailma
  • suunnittele istutuksista yhtenäisiä kokonaisuuksia – vältä yksittäisten pensaiden istuttamista nurmialueelle tai pienten kukkapenkkien ripottelua pitkin pihaa
  • ota huomioon vaihtuva vuodenajat eli mieti kasvien kukinta-ajat, käytä ikivihreitä kasveja ja mieti kasvien ruskaväritys syksyllä
  • tarkista minkä kokoisia kasvit ovat täysikasvuisena, jotta osaat varata niille riittävästi kasvutila
  • muista, että sisääntulonäkymä on pihan käyntikortti!109.

Nauti pihastasi!

HOX!  Taimistoviljelijät ry:n sivuilta löytyy kivoja, kohtuuhintaisia oppaita suunnitteluun ja kasvivalintoihin.

Jos kuitenkin tuntuu siltä, että omat tiedot eivät riitä pihasuunnitelman laatimiseen niin ota yhteyttä alan ammattilaiseen tai ilmoittaudu vaikkapa paikkakuntasi kansalaisopiston pihasuunnittelukurssille  🙂159.