Puiden ja pensaiden kevät­leikkaus

Keväleikkaus

Kevät­leikkaus — tuttu sana 🙂 Useimmat puut ja pensaat leikataan keväällä ennen kuin kasvu pääsee alkuun. Täällä Oulun korkeu­della leikkaukset siirtyvät yleensä huhti­kuulle, sillä maalis­kuussa on vielä liian paljon lunta maassa.  On muistettava, että leikkaa­mista ei tule tehdä “tavan vuoksi” eli leikkaukset tehdään silloin kun tarve on ilmeinen — pensas on esim, ränsis­tynyt tai kasvanut liian suureksi tai siinä on selviä talvi­vau­rioita.  Nämä leikkaukset + muutamien vanhimpien oksien leikkaa­minen alhaalta asti pois ovat ns. hoito­leik­kauksia.

Ns. alasleikkaus (eli pensas leikataan maanpin­nasta n. 15–20 cm tapille) voidaan tehdä hyvin lähes kaikille pensaille.  Osa, kuten esim norja­nan­gervo, tekevät kukka­silmut jo edellisenä syksynä eli alasleik­kuu­ke­väänä ne eivät ehdi kukkia.  Kukkimaan sen sijaan alasleik­kaa­mi­sesta huoli­matta ehtii mm. koivuan­gervo ja keijuan­gervo.  Alaosastaan  harvaksi käynyt tai hoita­mat­to­muutta muotonsa menet­tänyt pensa­saita kannattaa leikata myös varhain keväällä alas.  Leikkauksen yhtey­dessä kannatta myös kasvua­lusta kunnostaa, jotta voimak­kaasti kasva­ville uusille versoille riittää ravin­teita. Rikka­ruohot pidetään kurissa pitämällä juuris­toalue mullok­sella tai levit­tä­mällä siihen katetta, joka estää rikka­ruo­hojen kasvua ja pitää lisäksi maan pinna kosteana.  Hamppukate on hyvä vaihtoehto kuori­kat­teelle, sillä sen suojissa eivät viihdy kotilot.

Hyöty­puu­tar­hassa keväällä kannattaa leikata marja­pensaat eli poistaa niistä vanhimpia oksia.  Marja­pen­saiden oksat poistetaan aina maanrajaa myöden.  Samalla voi tarkistaa marja­pensaan silmut äkämä­punkin varalta.  Punkin saastut­tamat silmut poistetaan käsin ja tuhotaan.  Jos pensaassa on runsaasti äkämä­punkin tuhoa on syytä poistaa pensas ja korvata se kokonaan uudella.  Marja­pen­saiden vanhimpia oksia poistetaan maata myöten ja tarkis­tetaan, alkavatko osa silmuista turvota kohtuut­toman nopeasti äkämä­punkkien takia. Jos punkkeja on runsaasti, parasta on korvata pensas uudella, muutoin riittää turvon­neiden silmujen poisto.

Mitä ei saa leikata keväällä: (mahla­vuodon takia)

  • koivu
  • vaahtera
  • kirsikka
  • luumu

HOX! Omenapuun isommat leikkaukset kannattaa jättää heinä­kuulle.  Keväällä voidaan leikkoa pois ylimää­räisiä vesiversoja.  Kesäleikkaus ei kiihytä omenapuun kasvua ja näin vältytään vesiver­so­kier­teeltä.

Kotipuu­tar­hurin työvä­li­neiksi riittävät oksasakset eli sekatöörit. Voima­saksia tarvitaan vahvimpien oksien leikkaa­miseen. Pienet jatko­var­silla varus­tetut oksasahat ovat käteviä korkealla olevien oksien poista­miseen.

oksasakset

Tässä vielä linkki videoon, jossa opastetaan leikkausten oikeop­piseen tekoon!

Mukavaa kevättä!

-Minna / GreenDreams

 

Pihasuun­ni­telma

PIHASUUNNITELMAMIKÄ SE ON?

Pihasuun­ni­telma on saman­lainen suunni­telma-asiakirja kuin esim. arkki­teh­ti­suun­ni­telma.   Jotenkin näin itsestä tuntuu vähän nurin­ku­ri­selta se, että raken­nuksen suunnit­te­lu­vai­heessa harva rakentaja kysee­na­laistaa arkki­tehdin, sähkö­suun­nit­te­lijan, lvi-suunnit­te­lijan tai raken­ne­suun­nit­te­lijan käyttöä, mutta pihasuun­nit­te­lijan käyttö unohdetaan.

Arkki­tehdin piirtämä asema­piir­roskuva ei ole pihasuun­ni­telma. Suurin ero on siinä, että pihasuunnittelija/maisemasuunnittelija osaa hyödyntää tontin sen ominais­piir­teiden kautta.  Maape­rä­tut­ki­muksen tulokset kertovat siitä minkä­laiset alusra­kenteet erilaiset pinta­ma­te­ri­aalit vaativat ja minkä­lainen kasvil­lisuus viihtyy pihan erilai­sissa valo ja tuuli olosuh­teissa.  Näin kasvit valitaan kerralla oikein, eikä niitä tarvitse vuosittain siirtää paikasta toiseen paremman kasvu­paikan löyty­misen toivossa.  Suunnit­telija tietää pihan raken­ta­miseen liittyvät säännökset, tuntee erilaiset materi­aalit ja kalusteet ja hänellä on erittäin vahva kasvio­saa­minen.  Lisäksi suunni­tel­massa otetaan kantaa pihan valais­tukseen sekä ympäristöön sopivien materi­aalien valintaan.

Pihasuun­ni­tel­mahan voi olla vaikka ruutu­pa­pe­rille käsin piirretty versio, mutta jos tarvitaan raken­nus­suun­ni­telma, jonka avulla viher­ra­kentaja voisi pihan rakentaa, pitää sen olla mitta­tarkka kuva, johon on merkitty korot, mitat, kasvit jne.

Minkä­lainen on GreenDreams -suunni­tel­ma­pa­ketti eli aukais­taanpa tähän vähän työn sisältöä.

1. PIHASUUNNITELMAN RAKENNUSSUUNNITELMA

Yleensä 1:100 piiretty kuva, joka toimi­tetaan asiak­kaalle nelivä­ri­tu­los­teena. Kuvassa kasvit, pinnoitteet,kalusteet, korko­maailma jne. Ennen tätä on asiakkaan kanssa käyty luonnos­ku­va­kierros, jonka hyväk­sy­misen jälkeen varsi­nainen raken­nus­suun­ni­telma sitten tehdään.

2. PIHASUUNNITELMAN KAIVUUSUUNNITELMA

Uudis­ra­ken­nus­koh­teissa tarjoan pakettiin myös kaivuusuun­ni­telmaa, jota voidaan käyttää apuna ihan siellä tontin kaivuu­töiden alkumet­reillä.

3. PIHASUUNNITELMAN SUUNNITELMASELOSTUS (MALLISIVU)

Lyhyt selvitys siitä, mitä kysei­sellä pihalla raken­netaan

4. PIHASUUNNITELMAN TYÖSELOSTUS

Ohjeistus pihan raken­ta­miseen.  Räätä­löidään jokaisen kohteen mukaan joko omatoi­mi­ra­ken­tajan tai viher­ra­ken­tajan tarpeisiin.  Sisältää myös lyhyen tontti­koh­taisen hoito-ohjeis­tuksen.

 

(pari malli­sivua)

5. PIHASUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELOT (KASVIT, PÄÄLLYSTEET, KALUSTEET)

Näiden avulla voit pyytää tarjoukset tuotteista

6. PIHASUUNNITELMAN KASVILUETTELO

Lyhyet kuvaukset pihan kasveista kuvineen ja hoito-ohjeineen.

7. MUUT

Eli pakettiin lisätään esim. erikois­kasvien istutus- ja hoito-ohjeita, raken­ta­mis­oh­jeita

8. PAKETTIIN VOIDAAN LISÄTÄ MYÖS 3D-KUVAT

 

KUVA KOKO YHDESTÄ ASIAKASPAKETISTA

Lähtö­koh­tai­sesti pihasuun­ni­telman hintaan vaikut­tavat tontin koko, maaston­muodot ja tietysti asiak­kaiden toiveet. Myös suunnit­te­lijan kokemus ja työhis­toria. Tästä linkistä löytyy lisätietoa pihasuun­nit­te­lusta ja hinnoit­te­lusta.

Ihmet­telen yhä sitä, että rakennusliikkeet/talotehtaat/ arkki­tehdit eivät osaa ottaa koppia siitä, että tarjoai­sivat asiak­kailleen myös viher­suun­nit­te­lu­pal­veluja.  Se toisi lisäarvoa niin tilaa­jalle kuin heille itsel­leenkin.  Raken­nuksen suunnit­te­lu­vai­heessa tehty suunni­telma voi säästää uudis­ra­ken­tajan rahapussiin pitkän pennin, kun maansiir­totyöt voidaan tehdä myös pihan osalta siellä alkuvai­heessa, kun talon pohjia kaivetaan

Kirjoitin aikai­semmin blogiini pihasuun­nit­te­lu­pro­sessin kulusta. Löydät kirjoi­tukseni täältä

Nurmikon kevät­hoito

Nurmikon hoito keväällä

Haravoidako vai ei? Kas siinäpäs vasta pulma!

Nurmikon kevät­huoltoon ryhdytään siinä vaiheessa, kun nurmikko on kuivah­tanut. Vältä siis kulkua lumen alta paljas­tu­valla nurmi­kolla, sillä ruoho­kas­vusto on arka tiivis­ty­misen aiheut­ta­mille vauriolle. Ja kun hoito­hommiin vihdoin päästään, ei kannata ensim­mäisenä rynnätä varastoon etsimään haravaa, jotta saisit raapu­tettua nurmikon pinnan puhtaaksi edellisen syksyn lehdistä. Lehdet nimittäin paran­tavat maaperää, kun madot ja muut maan piene­liöstöt käyttävät lehdet ravin­nokseen ja muuttavat lehdet mullaksi. Samalla ne paran­tavat maaperää myllää­mällä käytäviä kasvua­lustaan 🙂 Voit jättää edellis­vuo­tiset lehdet nurmi­kolle maatumaan jos niitä on suht tasai­sesti kauttaaltaan. Paksumpia läjiä ja vaahteran sekä tammen­lehtiä voit poistaa ettei nurmikko painu niiden alla.

Melko usein nurmi­kosta löytyy paljaita paikkoja talven jäljiltä. Näistä nurmikko on kuollut ja syynä voi olla esim. jääpolte. Jääpol­tetta syntyy silloin, kun syksyllä jo routaan­tuneen maan päälle kertyy vettä, joka jäätyy nurmikon päälle. Nurmi­kossa on siis kuoppa, johon vesi jää. Tämä jääty­minen aiheuttaa lopulta kasvien tukah­tu­miseen. Nurmikko kuolee kylmään ja hapen­puut­teeseen. Hyvin yleisesti tätä jääpol­tetta esiintyy niillä nurmia­lueilla joiden päälle on kasattu talvella lunta. Edellis­kesän kova kulutus vaikkapa lasten pelia­lu­eella on myös saattanut aiheuttaa painan­teita, joihin vesi talven aikana on päässyt kerään­tymään ja jäätymään.

Ennen paikkaus­kylvöä vanha nurmi­kon­pinta rikotaan joko avalli­sella puutar­ha­ha­ralla tai leikku­ri­ha­ra­valla. Suuriin alueisiin on syytä käyttää järeämpää kalustoa kuten esim. puutar­ha­jyr­sijää. Kuopalla oleviin kohtiin lisätään kalkittua ja lannoi­tettua multaa, joka jyrätään tasai­seksi. Kylvetyt siemenet peitetään kevyesti haravoiden uuteen kasvua­lus­taansa. Sitten vielä tiivis­tä­minen jyrää­mällä tai lapiolla taput­ta­malla. Tämä tiivis­tä­minen on kasvuun­lähdön kannata erittäin tärkeä. Näin paikkaus­kylvönä kylvetyt siemenet pääsevät koske­tuksiin maan kanssa eivätkä jää irralleen löysään multaan. Kylvöä kastellaan niin usein, että maa pysyy kosteana ja ruoho alkaa orastaa.

Nurmikon lannoitus keväällä

Nurmikon lannoi­tuk­sella tarkoi­tetaan monesti nurmikon kalkit­se­mista, joka tapahtuu yleensä keväällä heti lumien sulamisen aikaan. Kalkin käytön tarpeel­lisuus ja sopiva aikaväli kalkit­se­mi­selle riippuu ihan maaperän pH- arvosta, josta kirjoit­te­linkin edelli­sessä postauk­sessani. Kalkit­se­mista ei pidä tehdä vain tavan vuoksi vaan maan pH- arvoa seuraten. Uusin­ta­kal­kitus voi olla vuosittain, joka toinen vuosi tai jopa harvem­minkin. Usein puutar­ha­si­vus­tojen kirjoi­tuk­sissa näkyy väite, että sammal nurmi­kolla tarkoittaa kalkin puutetta. Näin se ei välttä­mättä ole, vaan syy samma­loi­tu­miseen voi johtua myös tiivis­ty­neessä kasvua­lus­tassa.
Nurmi­koille on tarjolla myös erilaisia typpi­pi­toisia kevät­lan­noit­teita, joita voidaan käyttää, jos esim. nurmikon väri vaalenee huomat­ta­vasti eli vaale­ne­minen viestii typen­puut­teesta. Ja kun lannoittaa tällai­sella typpi­pi­toi­sella lannoit­teella sitoutuu siihen, että nurmikkoa pitää leikata tiheään koska lannoitus kiihdyttää kasvua.

Nurmikon leikkaus keväällä

Nurmikon leikkaus on myös osa nurmikon keväistä/alkukesäistä hoitoa. Jos pitää käyttää harkintaa haravoin­nissa niin samoin sitä käytetään keväi­sessä ruohon­leik­kuussa. Anna nurmikon aloittaa kesäkauden kasvunsa rauhassa ja aloita leikkuu vasta, kun kasvua on tullut 5–7 cm ja yöpak­kaset on ohi. Pari ensim­mäistä leikkuu­kertaa leikataan normaalia ylemmällä leikkuu­kor­keu­della.

Nurmikon ilmas­tointi

Ilmas­toin­nilla tarkoi­tetaan tiivis­tyneen ja hyvin usein tiivis­ty­mi­sestä johtuvan samma­loi­tu­misen vähen­tä­mistä. Hyvin yleisesti nurmikon ilmas­tointia kehoi­tetaan tekemään esim. piste­le­mällä nurmikkoon talikolla reikiä tai juoksemaan pitkin pihaa ns. ilmas­toin­ti­ken­gillä. Näistä ei juurikaan ole apua — varsinkaan, jos näihin yksitäisiin reikiin ei haravoida hiekkaa. Paras keino nurmikon kasvuo­lo­suh­teiden paran­ta­miseen on se, että levittää vuosittain nurmikon päälle ohuen kerroksen esim. kompos­ti­multaa. Maaperän pieneliöt tekevät maanmuok­kaustyöt puolestasi eli ne muuntavat kuolevat ainekset nopeasti maaperää kuohkeut­ta­vaksi humuk­seksi ja ravin­toai­neiksi ruoho­kas­veille.

Pihasuun­nit­te­lijan vinkit pihan kalki­tukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogi­postaus kalki­tuk­sesta, sillä viime viikon kirjas­tojen Viheril­loissa tästä asiasta nousi esiin useam­pikin kysymys. Yleensä ohjaan asiak­kaitani kalki­tuksen saloihin joko  neuvon­ta­käynnin aikana tai pihasuun­ni­tel­ma­pa­ketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloite­taanpa siitä, että miksi sitä kalki­tusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontai­sesti hapanta ja kalki­tusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravin­teita happa­masta maasta.  Kalki­tuksen avulla maahan saadaan magne­siumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän piene­liöstön aktii­vi­suutta.  Piene­liöstön toiminta tehostaa ravin­teiden kiertoa, parantaa maan murura­ken­netta ja parantaa elope­räisten yhdis­teiden hajoa­mista -kalkitus siis parantaa maan raken­netta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalki­tuksen avulla voidaan myös vähentää haital­listen raskas­me­tallien liukoi­suutta ja tätä kauttaa niiden pitoi­suuksia puutarhan tuotta­massa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoi­tetaan?

pH -luku kuvaa maan happa­muutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoit­tavat maan emäksi­syy­destä ja matalammat lukemat maan happa­muutta.  Hienosti sanoen emäksi­sessä maassa on vähän vetyioneja ja happa­massa paljon.  Suurim­malle osalle puutar­ha­kasveja sopiva pH on 6,0 — 6,5 Poikkeuk­siakin on eli esim. alppi­ruusut ja pensas­mus­tikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5–7) olevaa kasvua­lustaa kaipaavat erityi­sesti omenapuut ja marja­pensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravin­teiden imeyty­miseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutar­ha­myy­mä­löistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happa­muu­desta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan labora­to­riossa.  On kuitenkin eräitä indikaat­to­ri­kasveja, jotka paljas­tavat maan happa­muuden. Happa­massa maassa viihtyviä lajeja ovat esimer­kiksi ruiskau­nokki, kelta­päi­vän­kakkara, rikka­si­nappi, peltoe­mäkki, pelto­re­tikka ja pelto­ha­tikka. Niiden runsas esiin­ty­minen voi olla merkki kalki­tuk­sen­tar­peesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Labora­to­riossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvua­lustan maalajin ja multa­vuuden.  Näiden tietojen perus­teella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkki­määrä perus­tamis- ja hoito­vai­heessa.  Ylläpi­to­kal­ki­tusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pinta­le­vi­tyk­sessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoit­ta­malla sen pinta­multaan eli ei vain pintaan ripot­ta­malla.  Perus­ta­mis­vai­heessa maanäytteen ilmoittama kalki­tus­määrä sekoi­tetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvu­ker­rokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaat­teessa milloin tahansa, mutta nyrkki­sääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutar­hassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamis­veden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusa­lueiden katta­mista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalki­tuksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liuke­ne­miseen ja painu­miseen kasvua­lustaan.

Milloin kalki­tuk­sesta voi olla haittaa?

Liian runsas­kä­tinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravin­teiden liuke­ne­misen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähes­tyessä esimer­kiksi sinkin, boorin ja kuparin liuke­ne­minen heikkenee.

Minkä­laista kalkkia puutar­hassa pitäisi käyttää?

Kotipuu­tar­hurin kalkki­pus­sissa on magne­siumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoi­tetaan kiven­näis­lan­noit­teilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalki­tus­tarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravin­nokseen luonnon­lan­noi­tetta tai elope­räistä kasvi­silppua, kuten leikkuu­jä­tettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkki­sääntö ylläpi­to­kal­ki­tuk­selle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että samma­loi­tu­minen ei ole automaat­ti­sesti merkki kasvua­lustan happa­moi­tu­mista. Sammal nurmi­kolla voi johtua myös kasvua­lustan tiivis­ty­mi­sestä ja nurmi­hei­nälle liian varjoi­sesta kasvu­pai­kasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalki­tukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkaus­ma­te­ri­aalien tai raken­nus­jät­teiden tuhkaa (lehti­puiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuo­lisia ravin­teita kuten magne­siumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenai­neita.  Tuhka sopii puutarhan istutusa­lueiden ylläpi­to­kal­ki­tuseen  — perus­ta­mis­kal­ki­tukseen se ei riitä.  Syötä­ville kasveille suosit­te­lisin kuitenkin taval­lista kalkkia.  Tarkkojen annos­te­luoh­jeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravin­ne­pi­toisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpäril­listä tuhkaa (n. 5 kg) /50–100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkit­se­miseen?

Maanpa­ran­nukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole raken­nettu maape­rä­ana­lyysin tulosten perus­teella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perus­teella tilannut uuden puutarhaan varta­vasten “raken­netun” kasvua­lustan.  Jos käytät lannoi­tukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppi­ruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvit­sevat kalkkia?

Tee alppi­ruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutus­kuoppa jonka täytät happa­malla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmä­lan­noi­tuksena sovel­tu­valla lannoit­teella ja käytä alppi­ruusun alla esim. hapanta turve­ka­tetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäris­tö­pal­ve­luilla  Kotipuu­tarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Herätys raken­nusala!

Asiaa uudis­ra­ken­ta­mi­sesta!

Osuipa silmiini tälle aamulle aika virkistävä blogi­kir­joitus !  Eli joku muukin on sitä mieltä, että raken­nusalan olisi syytä herätä nykypäivään 😀  Itsehän pohdin tätä samaa asiaa pihasuun­nit­telun kannalta heinä­kui­sessa blogi­kir­joi­tuk­sessani —  tuossa Ryhmä­ra­ken­ta­misen blogissa otettiin enemmän kantaa raken­ta­miseen, mutta sama asia voidaan siirtää myös pihara­ken­ta­miseen.  Käsi ylös uudis­ra­ken­tajat — kuinka monelle teistä tarjottiin talon suunnit­te­lu­vai­heessa myös pihasuu­nit­te­lu­pal­velua?  Tai kerrottiin pihara­ken­ta­misen kokonais­kus­tan­nuk­sista tai siitä, että jos pihara­ken­ta­misen pohjatyöt siirretään vaiheeseen, kun talo on valmis, voivat maara­ken­ta­misen kustan­nukset nousta jopa kuusin­ker­tai­siksi?  Ei tainnut kovin montaa kättä nousta 🙂

-Minna

Hoiva­kotien pihasuun­nittelu

Luinpas tuossa Studio55:n sivuilta ihan kyyneleet silmiin nostat­tavan jutun hoiva­ko­dista, jossa oli panos­tettu asukkaiden viihty­vyyteen upealla pihasuun­nit­te­lulla. Hoivakoti oli nimetty Ulkoilu&Puutarha -hoiva­ko­diksi Hoivakoti on kuitenkin asukkait­tensa koti ja kuinka moni meistä astuu pihalla, jota ympäröi rauta-aita ja pihalla on vain nurmikkoa, asfalttia ja pihalaatat? Yhä enene­vässä määrin omistusa­sun­tojen pihaan satsataan ja siitä tehdään asukkaiden olohuoneen jatke. Jopa taloyh­tiöiden pihan arvo on pikku­hiljaa alettu ymmärtää.
Mutta.…miksi tämä ei toimi hoiva­ti­lojen yhtey­dessä? Olen jopa törmännyt lauseeseen “kai sinne pihalle pari marja­puskaa riittää?”… Arkki­tehdit ja raken­nus­suun­nit­te­lijat osaavat suunni­tella toimivat sisätilat ja osaavat raken­ta­misen säännöt ja kiemurat. Kysynkin sitä, että kuinka monessa hoiva­tiloja suunnit­te­le­vassa yrityk­sessä on viheralan ammat­ti­lainen suunnit­tel­massa vihera­lueet, joiden avulla saadaan virkis­tystä ja iloa hoiva­kotien asukkaiden elämään?

Mitä ajatuksia tämä kirjoitus ja tuo Studio55:n juttu Sinussa herättää? Minkä­lai­sessa ympäris­tössä sinä haluaisit elämäsi viimeiset vuodet viettää?

mummola

Wanted!! Etsitään!!

Mistä löytyy se rohkea suoma­lainen talopa­ket­tiy­ritys tai raken­nus­firma, joka tarjoaa asiak­kailleen todel­lakin TÄYDELLISEN suunni­tel­ma­pa­ketin, johon tarjotaan myös pihasuun­ni­telma??

Siinäpä kaksi asiaa — talopa­ketti ja pihasuun­ni­telma — jotka eivät tunnu mahtuvan samaan pussaus­koppiin 😀 😀   Tein tuossa yritykseni facebook -sivuilla  kyselyä asiasta eli kysyin lukijoiltani “olisiko pihasuun­ni­telma tärkeä/ tarpeel­linen lisä talopa­kettien suunni­tel­ma­pa­kettiin?”. Olin enemmän kuin yllät­tynyt siitä, miten vauhdilla tämä kysely lähti jakoon ja kuinka paljon sitä kommen­toitiin.

Selkeästi tällai­selle paketille olisi  kovas­tikin kysyntää, mutta kukaan ei sitä tarjoa??!!  Miksi? Viimeisen n. viiden vuoden aikana olen yrittänyt ajaa tätä asiaa  eteenpäin sekä suurempien kotimaisten talotoi­mit­tajien suuntaan että paikal­listen pienempien raken­nus­fir­mojen suuntaan. Oulusta löytyi sentään pari pientä raken­tajaa, joiden mielestä homma on todel­lakin tärkeä.

Yleisin perustelu talomyyjien puolelta on se, että heillä keski­tytään olennaiseen eli TALON raken­ta­miseen ja myyntiin  ja pihasuun­ni­telma on lähinnä ns. turhake eli eipä kiinnosta… Ok.…ehkä talomyyjän mielestä turhake, mutta kyllä se piha on omako­tia­suk­kaalle usein olohuoneen jatke, jossa halutaan viihtyä Vai mitä mieltä olette?   Eikä sovi unohtaa as oy pihoja, joista voitaisiin pienin kustan­nuksin loihtia kaikkia asukkaita palveleva viher­keidas jos suunnittelu tehtäisiin yhtiön raken­nusten suunnit­telun kanssa käsi kädessä.   Uskokaa tai älkää -as oy piha voi olla paljon muutakin kuin vain nurmikko, pari pensasta, hiekka­laa­tikko, keinu ja penkki.

Valmis­tu­massa oleva as oy piha vilje­ly­laa­ti­koineen ja omena­puineen.

Minulle on vastattu myös niin, että raken­tajien budjetti on vedetty jo talon kanssa niin tiukille, ettei siihen mitään pihaa voida edes ehdottaa. Ok… mutta onko kukaan kertonut raken­ta­jalle minkä­laiset säästöt talosuun­ni­telun kanssa yhtäaikaa tehdyllä pihasuun­ni­tel­malla saavu­tetaan?  Siinä voidaan saavuttaa hyvässä lykyssä tuhansien eurojen säästöt, kun pihan kaikki maatyöt tehdään yhdellä kertaa eikä niin, että ensin tehdään talo ja vuoden päästä piha.  Maara­ken­nus­ko­neiden siirte­ly­maksut ja työtun­ti­hinnat ovat aika korkeat.

Kun vedetään vähän henkeä ja mietitään asiaa tovi niin tässähän on tosiaan kyse pihasuun­ni­telman teosta — ei viher­ra­ken­ta­mi­sesta.   Itse viher­ra­ken­ta­miseen olisi viisainta budje­toida n. 8–12% talora­ken­ta­misen kokonais­kus­tan­nuk­sista.  Kun pihasuun­ni­telma tehdään tässä alkuvai­heessa, on helppoa vaikuttaa kokonais­kus­tan­nuksiin ja saada kustan­nusarvio pihan raken­ta­mi­sesta.  Asukas voi sen jälkeen itse määri­tellä tekeekö kaikki kerralla vai tehdäänkö istutukset ja pihan rakenteet pala kerrallaan. On myös tärkeää huomioida se, että kapeat kaupun­ki­tontit saattavat olla lähes mahdot­tomia rakentaan sen jälkeen kun talo ja autokatos on sinne raken­nettu  — oleske­lu­pi­halle ei välttä­mättä päästä enää kaivamaan koneilla eli kaivuu menee käsihom­miksi.  Surkeinta minusta on se, että talopa­ketin toimi­tus­si­säl­lössä myydään pihan nurmetus eli vedetään tontti nurmi­kolle.  Siitä nurmi­kosta ei ole kovin paljoa iloa siinä vaiheessa, kun pihasuun­ni­telma tilataan ja kaivuutyöt pistetään käyntiin.  Eli vähän turhaa työtä…

Ugh! Olen puhunut! 😀 😀

Nyt sitten vain ehdotuksia tulemaan miten tämä asia ratkaistaan!  Raken­tajat — vaatikaa palvelua!

Luonnon­mu­kainen piha/puutarha

Haavei­letko helppo­hoi­toi­sesta pihasta tai puutar­hasta?  Asiak­kaitteni toive­listan nro 1. on ehdot­to­masti pihan helppo­hoi­toisuus.  Vaan kun lähden kyselemään sitten ajatuksia siitä, mikä heidän mielestään on helppo­hoi­toista, on vastaus yleensä “ei istutuksia tai peren­na­ryhmiä — vain nurmikkoa”.  Valitet­ta­vasti tuo nurmikko on mielestäni pihan työläin osa eli ollaan kaukana helppo­hoi­toi­suu­desta jos pihaan asennetaan vain pelkkä nurmi­kenttä.  Jokainen, joka on hoitanut laajaa pihanurmea tietää, että se on pieni­muo­toinen työleiri.…leikkaamista, lannoit­ta­mista, paikkaa­mista, kastelua jne. jne.

Millainen sitten on helppo­hoi­toinen piha?

Kuva: Kotiliesi

Kuva: Kotiliesi

Se on luonnon­mu­kainen piha, johon valittu kasvit tontilla luonnostaan viihty­vistä lajeista.  Näiden lisäksi pihalle istutu­tetaan tontin maape­rä­olo­suh­teisiin sekä valo-, kosteus- ja tuulio­lo­suh­teisiin sopivia kasveja.  Eli tärkein asia on hahmottaa tontin maaperä ja hyväksyä se.  Näin vältetään kalliit ja työläät massan­vaihdot, joilla vaikkapa kuivasta kangas­ton­tista pyritään väkisin tekemään tuore lehto.

Miten luonnon­mu­kainen piha/puutarha perus­tetaan?

  1. Jos sinulla on valmis visio unelmiesi puutar­hasta, niin tontti­tar­jontaa voisi katsoa vähän “sillä silmällä” eli miettiä mikä tarjolla oleva tontti vastaa maape­rä­omi­nai­suuk­siltaan sekä valo- ja tuulio­lo­suh­teiltaan sitä omaa unelmien pihaa.  Esim. aurin­koi­selle rinne­ton­tille onnistuu helposti kaunis kuiva kivik­ko­puu­tarha ja tuore metäs­tontti on oiva paikka metsä­puu­tar­halla.  Tärkeintä on, ettet yritä vääntää tontista väkisin jotain muuta, kuin mitkä sen lähtö­ase­telmat ovat.
  2. Sopivan tontin löydyttyä voit aloittaa pihan suunnit­telun ja lopuksi istutusa­lueiden suunnit­telun.  Suosi istutusa­lueissa kerrok­sel­li­suutta eli käytä sekaisin puita, pensaita ja perennoja. Muista, että pieneenkin pihaan mahtuu puu! Nykyisin on tarjolla iso valikoima rungol­lisia pensaita, joista saa pikkupuun vaikka rivitalon pihaan.
  3. Suosi istutuk­sissa monila­ji­suutta.  Näin kasvustot eivät ole herkkiä erilai­sille kasvi­tau­deille tai tuohoe­läi­mille.  Myös talvi­tuhot jäävät pienem­mäksi tällai­sessa istutus­ryh­mässä kuin sellai­sessa, jossa on vain yhtä lajia.  Monila­jisuus myös houkut­telee puutar­hajaan monipuo­lisen eliökannan ja näin tuholai­silla on pihalla myös erilaisia luonnol­lisia vihol­lisia.  Käytä istutus­ryh­missä myös syötäviä kasveja, kuten esim. yrttejä.
  4. Suosi kasvi­va­lin­noissasi sellaisia kasveja, jotka houkut­te­levat pihaan ja puutarhaan perhosia ja pölyt­täjiä.  Näihin kasveihin voit tutustua esim. Riku Cajan­derin Puutarhan parhaat perhos­kasvit -kirjassa. Jos pihalle on mahdol­lista tehdä lampi tai pieni kosteikko saat siihen mukavan alueen samma­koille ja suden­ko­ren­noille. Perhosia voi houku­tella pihalle myös ns. perhos­baarin avulla ja hyönteis­ho­telli helpottaa halut­tujen petohyön­teisten talveh­ti­mista pihapii­rissä. GreenDreams Oy:n Pinterest -kansiosta löydät kuvia erilai­sista perhos­kas­veista ja hyönteis­ho­tel­leista.
  5. Huolehdi myös pihan muista pikkue­läi­mistä.  Jätä turval­lisia kulku­reittejä siileille ja kiinnitä piha-alueelle linnun­pönttöjä.
  6. Kompostoi eli suosi tontin sisällä tapah­tuvaa kierrä­tystä.  Kompos­tista saat kompos­ti­multaa, jota voidaan käyttää puutar­hassa lannoit­teena ja maanpa­ran­nusai­neena.  Luonnon­mu­kainen piha on syksyi­sinkin helppo­hoi­toinen, sillä pihaa ei suosi­tella haravoi­tavan paljaaksi vaan lehdet jätetään paikoilleen maatumaan.
  7. Luonnon­mu­kai­sella pihalla pyritään kattamaan kaikki istutusa­lueet esim. viher­kat­teella.  Katteiden avulla suojataan paljas maanpinta, jotta se ei haihduta vettä eikä olisi niin altis eroosiolle. Nurmi­koa­lueen sijaan suositaan maanpei­te­kasveja, kunttaa tai esim. niitty­kas­vil­li­suutta
  8. Vältä erilaisten torjunta-aineiden käyttöä puutar­hassasi.  Monila­ji­sessa puutar­hassa vallitsee luonnon tasapaino eli tuhohyön­tei­sillä on siellä luontaisia vihol­lisia eikä myrkkyjä tarvita.
  9. Tärkeintä luonnon­mu­kaisen puutarhan hoidossa on rentous 🙂  Luonnon­mu­kaista puutarhaa sanotaankin usein laiskan miehen puutar­haksi sillä ideana on, että luonto hoitaa puutarhan.  Se ei tarvitse lisäkas­telua eikä lannoi­tuksia, kun kasvit on valittu tontin maaperä ja kasvuo­lo­suhteet huomioo­nottaen.  Luonnon­mu­kai­sella pihalla kasvien annetaan levitä rauhassa ja hyväk­sytään luonnon­va­linta eli se, että kaikki kasvit eivät menesty esim. joka talvi hengissä.

Nautitaan luonno­mu­kai­sesta pihasta, niin nauttivat myös kimalaiset ja perhoset!

Vanhan pihan kunnos­ta­minen

DSC_0039Kaikille omako­ti­ta­losta haavei­le­ville uuden raken­ta­minen ei ole sopiva vaihtoehto vaan he valit­sevat uudeksi kodikseen vanhan talon — usein ihan sen takia, että siellä on valmiina piha suurine puineen ja pensaineen. Vanhaan pihaan halutaan kuitenkin mahdol­li­sesti jotain muutoksia.

Vanhan pihan sanee­rausta suunnit­te­levan on syytä edetä pihare­montin kanssa hitaasti ja ajatuksen kanssa — uudis­ta­minen tulee tehdä varoen ja lempeällä otteella.   Kannattaa miettiä onko vanha rinta­miestalo ympäris­töineen sinulle sopiva paikka, jos haaveilet japani­lais­tyy­li­sestä havu/kivikkopuutarhasta. Ennen kuin pihan muokkaukseen ryhdytään , suosit­telen ympäristön, kasvil­li­suuden sekä tontin tuuli- ja valo-olosuh­teiden tarkkailua vaikkapa ihan pari kesää ja talvea kaikessa rauhassa.  Näin selviää tontin valoi­simmat, varjoi­simmat, kuivimmat, kosteimmat ja tuuli­simmat kohdat ja sen perus­teella voidaan lähteä pihan kunnos­ta­miseen ja uudis­ta­miseen.

044Pihan raivaa­minen aloitetaan varovai­sesti.  Hieno­va­rai­sella raivauk­sella saadaan esiin pihan alkupe­räinen kasvil­lisuus ja seasta voi löytää esim. ihania, kestäviä maatiais­pe­rennoja. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan raken­ta­mi­sa­jan­kohdan puutar­hai­han­teita, jotta kunnos­ta­minen sujuisi vanhaa kunnioittaen.   Esim. vanhan puutalon (ennen sotia raken­nettu) pihalla kulku­väylät olivat alunperin hiekka­käy­täviä tai paikalla valettuja betoni­laattoja.  Puutarhat olivat reheviä ja niissä oli selkeät hyöty­puu­tarhat marja­pen­saineen, peruna­maineen ja omena­puineen.  Oleske­lua­lueet olivat selkeästi irti raken­nuk­sesta niitä suojasi pensas­ryhmät.  Sotien jälkeen pihojen suunnit­te­lussa kiinni­tettiin huomiota pihan käyttöön perheen oleske­lua­lueena.  Talon yhteyteen laatoi­tettiin oleske­lu­paikka ja pihanur­mi­kosta muotoutui alue mm. pihapelejä varten.  Hyöty­puu­tarhat piene­nivät ja suuret peren­nais­tu­tukset valta­sivat alaa. -60 ja -70 -lukujen tasakat­toisten tiili­ta­lojen pihat olivat yksin­ker­taisia, suora­vii­vaisia ja istutuk­sissa suosittiin havukasveja ja näyttäviä perennoja.  Istutusa­lueet olivat yhtenäisiä ja oleske­lua­lueet siirtyivät talon yhteyteen.

Milloin vanhan pihan remon­tointi on ajankoh­taista?

  • Vanha piha  tehty edellisten asukkaiden mielty­mysten mukai­sesti ja aika on ajanut toteu­tuksen ohi eli huomataan pihare­montin tarve.
  • tontilla olevia raken­nuksia remon­toidaan
  • sokkelin kosteuse­ris­tä­misen yhtey­dessä
  • sadeve­si­jär­jes­telmien paran­nus­töiden yhtey­dessä
  • tontin pinta­vesien ohjaa­misen yhtey­dessä
  • pihava­lais­tuksen paran­ta­minen

DSC_0046Kunnos­tus­suun­ni­telman lähtö­kohtana on realis­tinen tilan­ne­kar­toitus puutarhan/pihan nykyti­lan­teesta.

Tontista piirretään pohja­kartta, johon merkitään:

  • tontin rajat ja raken­nukset
  • nykyiset toiminnot
  • kootaan yhteen pihan “aarteet” eli alkupe­räisen pihan kasvil­lisuus
  • ilman­suunnat
  • ikkunat/ovet
  • tasoerot
  • olemassa olevat puut, pensaat ja peren­na­ryhmät
  • aidat
  • isot kivet tms.
  • naapurit
  • tiet
  • valaistus
  • tuulen­suunnat
  • vesipiste
  • säily­tet­tävät rakenteet (pergolat, leikki­mökki jne.)
  • näkymät (hyvät ja huonot)

Seuraa­vaksi tehdään kuntoarvio pihapiirin kasvil­li­suu­desta eli arvioidaan itse tai asian­tun­tijan avulla puiden ja pensaiden kunto ja mietitään miten esim. suurten puiden poisto vaikuttaa omaan ja naapu­ruston maisemaan. Esim. suurten koivujen poisto vaikuttaa tontin vesita­louteen ja valo-olosuh­teisiin. Kasvil­li­suuden arvioinnin ohessa tarkis­tetaan pihapiirin kalusteet ja säily­tet­tävät rakenteet.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon:

Tutustu oman asuina­lueen raken­nus­jär­jes­tykseen sillä kuntien ja kaupunkien raken­nus­jär­jes­tykset ohjeis­tavat mm.

  • puiden kaatoa
  • tukimuurien ja penger­rysten raken­ta­mista
  • pihara­ken­nusten raken­ta­mista ja sijoit­ta­mista tontille (esim. grilli­katos, leikki­mökki…)
  • lumien kasausta
  • istutuksia
  • pihan aitaa­mista
  • tontin ajoliit­tymiä

Näiden ohjeis­tusten sisältö vaihtelee alue- ja paikka­kun­ta­koh­tai­sesti.

Ohjeita oman pihan suunnit­teluun

Vanha viisaus — hyvin suunni­teltu on puoliksi tehty- pätee myös oman pihan suunnit­te­lussa 🙂

Oman pihan suunnittelu on ennen kaikkea erilaisten päätösten tekemistä.  Mitä, mihin, millaisia, milloin jne. Suunnit­te­lussa on tärkeää miettiä ensin suuret linjat ja edetä sitä kautta pihan yksityis­kohtiin. Suurin virhe on varmaankin rynnätä taimi­kaup­pojen alennus­myyntiin ja istuttaa kasvit pihaan ennen kuin mitään on mietitty.

1. Suunnit­telun lähtö­kohtana omat toiveet ja tarpeet

Mitä sinä ja perheesi haluatte uudelta pihalta?

  • onko piha vain piha vai olohuoneen jatke, jossa pidetään esim. puutar­ha­juhlia ?
  • haluatteko, että piha tuottaa myös syötävää (kasvimaa, hyöty­puu­tarha)?
  • tarvi­taanko lapsille leikki- ja pelitilaa?
  • millai­sista väreistä,sävyistä ja muodoista perheenne pitää?

Apuna voi käyttää esim. tätä pihasuun­ni­telman kulma­kivet listaa.  Hyvä idea on myös leikata esim. lehdistä erilaisia vinkki­kuvia tai koota Pinterest- palveluun ideakuvia.

HOX! uudis­ra­ken­nuksen pihasuun­nit­telun tulisi kulkea käsi kädessä raken­nus­pii­rus­tusten laati­misen kanssa.

  • työkoneet voidaan hyödyntää myös pihan pohja­töiden teossa

DSC_01192. Kirjoita ylös tontin mahdol­li­suudet

  • millainen maasto (piha-alueen korkeuserot)
  • millainen maaperä (vaikuttaa mm. kasvi­va­lin­toihin ja kovien pintojen raken­ne­ker­roksiin)
  • millaiset tuuli ja valo-olosuhteet
  • mitä kasveja siellä jo on (mitä poistetaan, säily­tetään, siirretään)
  • varsinkin vanhalla asuina­lu­eella kannattaa myös miettiä miten oma piha saadaan sopeu­tettua ympäris­töönsä

DSC_00273. Ota käyttöösi asema­piirros, joka on esim. mitta­kaa­vassa 1:100

  • mittaa säily­tettävä kasvil­lisuus paikoilleen asema­piir­ros­kuvaan
  • mieti käytävät ja kulkutiet
  • merkitse tontin varjoisat, puoli­var­joisat ja aurin­koiset alueet
  • merkitse kuvaan toiminnot eli mihin oleske­lualue, hyöty­puu­tarha, lasten leikkialue, tuuletus/tomutus, jäteastiat, polku­pyörät, komposti, valai­simet, mihin lumet , mihin istutusa­lueet jne.
    • käytä suunnit­te­lussa ns. huonea­jat­telua

Talo_Saarinen_asemapiirustus_1_200_A34. Huomioi suunnit­te­lussa raken­nuksen tyyli

  • hyvä pihasuun­ni­telma tukee talon arkki­teh­tuuria
  • valitse kasvit raken­nuksen tyylin/iän mukai­sesti
  • pihan pinnoitteet sopivat raken­nuksen tyyliin
  • mieti näkymät sisältä ulos eli mitä haluat katsoa esim. olohuoneen ikkunasta — onko siinä paras paikka lasten trampo­lii­nille?

28.5. Pihan tyyli ja muodot

  • haluatko pehmeän kaarevaa vai suora­lin­jaista muotoa
  • haluatko runsasta vai pelkis­tettyä
  • perin­teistä vai modernia

reunakivi 26. Suunnittele yksityis­kohdat vasta viimeisenä

  • kasvit (muista: oikea kasvi oikeaan paikkaan!)  Huomioi myös kasvu­vyö­hykkeet.
  • pinta­ma­te­ri­aalit
  • rakenteet
  • mieti kasvien värimaailma
  • suunnittele istutuk­sista yhtenäisiä kokonai­suuksia — vältä yksit­täisten pensaiden istut­ta­mista nurmia­lu­eelle tai pienten kukka­penkkien ripot­telua pitkin pihaa
  • ota huomioon vaihtuva vuode­najat eli mieti kasvien kukinta-ajat, käytä ikivih­reitä kasveja ja mieti kasvien ruska­vä­ritys syksyllä
  • tarkista minkä kokoisia kasvit ovat täysi­kas­vuisena, jotta osaat varata niille riittä­västi kasvutila
  • muista, että sisään­tu­lo­näkymä on pihan käynti­kortti!109.

Nauti pihastasi!

HOX!  Taimis­to­vil­je­lijät ry:n sivuilta löytyy kivoja, kohtuu­hin­taisia oppaita suunnit­teluun ja kasvi­va­lin­toihin.

Jos kuitenkin tuntuu siltä, että omat tiedot eivät riitä pihasuun­ni­telman laati­miseen niin ota yhteyttä alan ammat­ti­laiseen tai ilmoit­taudu vaikkapa paikka­kuntasi kansa­lais­opiston pihasuun­nit­te­lu­kurs­sille  🙂159.