Hoivakotipihat

Viime päivinä on eri medioissa keskusteltu vanhusten hoivakodeista ja henkilöstömitoituksista.  Se pisti miettimään riittävän perushoidon lisäksi vanhusten oikeutta päästä ulkoilemaan ja hoivakotien pihaympäristöjä.

Luonnolla ja viherympäristöllä on tutkimustenkin mukaa vaikutuksia ikääntyvien terveyteen.  Luonnon hyvinvointivaikutukset korostuvat erityisesti muistisairaiden ja masentuneiden ikäihmisten keskuudessa.  Molemmissa ryhmissä on todettu, että ihmisten mieliala ja kognitiiviset kyvyt paranevat, kun he pääsevät ulos.  Palveluyksiköissä asuvat ikäihmiset kokevat itsensä sitä terveemmiksi, mitä enemmän heille on tarjolla omatoimista tai järjestettyä ulkoilua.  Alimitoitettu henkilöstö ei veny tarjoamaan riittävää ulkoilu, vaikka on ilmiselvää, että hyvää ja laadukasta ikäihmisten hoitoa ei ole sellainen hoito, jossa ei ole mahdollisuutta päästä ulos ja nauttia elvyttävästä viherympäristöstä. Kun henkilöstömäärät saadaan mitoitettua oikein, voidaan käyttää aikaa myös asukkaiden ulkoiluttamiseen ja omatoimiseen ulkoiluun.

Tässä yhteydessä haluaisin tuoda esille myös hoivakotien piha-alueet.  Viime vuosien hoivakotirakennusten kustannustehokas rakentaminen on jättänyt usean kohteen pihasuunnittelun ihan hunnigolle.  Räikeimmissä tapauksissa asukkaille on aidattu pieni laatoitettu piha-alue, jossa on kukkaruukut luomassa ”viihtyisää” piha-aluetta.  Ikkunoista ei näe kasvillisuutta – surkeimmassa tilanteessa kivilohkareilla maisemoidun penkan.  Piha-alueiden suunnitteluun ei käytetä maisemasuunnittelun ammattilaisia eikä pihan rakentamiseen budjetoida rahaa.  Onko syyllisenä tilaaja vai rakentaja?

Suurin osa hoivakotien asukkaista on lähtöisin omakotitalosta, jossa he ovat hoitaneet ja huolehtineet pihasta ja puutarhastaan vuosikausia ja monelle se on ollut eläkevuosina yksi harrastusmuoto ja jopa ylpeyden aihe.  Vaikka hoivakotiin tullaankin usein vaiheessa, jolloin ikäihminen on jo melkein vuodepotilas, niin silti pihasuunnittelussa voidaan huomioida esim. näkymät ikkunoista ja vaikkapa vuoteiden siirto pihamaalle kauniina kesäpäivänä.  Pyörätuolien ja rollaattorein kanssa kulkeville vanhuksille pihalle voidaan järjestää monenlaista pientä puuhaa ja tuoda erilaisia väri- ja tuoksumuistoja vaikkapa lapsuudesta kasvien kautta.  Hyvin suunnitellulla piha-alueella on turvallista liikkua ja se tarjoaa ikäihmisille myös pieniä haasteita ja toimintaa esim. liikuntavälineiden ja pienten puutarhatöiden avulla.

Pihasuunnitelma

PIHASUUNNITELMA – MIKÄ SE ON?

Pihasuunnitelma on samanlainen suunnitelma-asiakirja kuin esim. arkkitehtisuunnitelma.   Jotenkin näin itsestä tuntuu vähän nurinkuriselta se, että rakennuksen suunnitteluvaiheessa harva rakentaja kyseenalaistaa arkkitehdin, sähkösuunnittelijan, lvi-suunnittelijan tai rakennesuunnittelijan käyttöä, mutta pihasuunnittelijan käyttö unohdetaan.

Arkkitehdin piirtämä asemapiirroskuva ei ole pihasuunnitelma. Suurin ero on siinä, että pihasuunnittelija/maisemasuunnittelija osaa hyödyntää tontin sen ominaispiirteiden kautta.  Maaperätutkimuksen tulokset kertovat siitä minkälaiset alusrakenteet erilaiset pintamateriaalit vaativat ja minkälainen kasvillisuus viihtyy pihan erilaisissa valo ja tuuli olosuhteissa.  Näin kasvit valitaan kerralla oikein, eikä niitä tarvitse vuosittain siirtää paikasta toiseen paremman kasvupaikan löytymisen toivossa.  Suunnittelija tietää pihan rakentamiseen liittyvät säännökset, tuntee erilaiset materiaalit ja kalusteet ja hänellä on erittäin vahva kasviosaaminen.  Lisäksi suunnitelmassa otetaan kantaa pihan valaistukseen sekä ympäristöön sopivien materiaalien valintaan.

Pihasuunnitelmahan voi olla vaikka ruutupaperille käsin piirretty versio, mutta jos tarvitaan rakennussuunnitelma, jonka avulla viherrakentaja voisi pihan rakentaa, pitää sen olla mittatarkka kuva, johon on merkitty korot, mitat, kasvit jne.

Minkälainen on GreenDreams -suunnitelmapaketti eli aukaistaanpa tähän vähän työn sisältöä.

1. PIHASUUNNITELMAN RAKENNUSSUUNNITELMA

Yleensä 1:100 piiretty kuva, joka toimitetaan asiakkaalle neliväritulosteena. Kuvassa kasvit, pinnoitteet,kalusteet, korkomaailma jne. Ennen tätä on asiakkaan kanssa käyty luonnoskuvakierros, jonka hyväksymisen jälkeen varsinainen rakennussuunnitelma sitten tehdään.

2. PIHASUUNNITELMAN KAIVUUSUUNNITELMA

Uudisrakennuskohteissa tarjoan pakettiin myös kaivuusuunnitelmaa, jota voidaan käyttää apuna ihan siellä tontin kaivuutöiden alkumetreillä.

3. PIHASUUNNITELMAN SUUNNITELMASELOSTUS (MALLISIVU)

Lyhyt selvitys siitä, mitä kyseisellä pihalla rakennetaan

4. PIHASUUNNITELMAN TYÖSELOSTUS

Ohjeistus pihan rakentamiseen.  Räätälöidään jokaisen kohteen mukaan joko omatoimirakentajan tai viherrakentajan tarpeisiin.  Sisältää myös lyhyen tonttikohtaisen hoito-ohjeistuksen.

 

(pari mallisivua)

5. PIHASUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELOT (KASVIT, PÄÄLLYSTEET, KALUSTEET)

Näiden avulla voit pyytää tarjoukset tuotteista

6. PIHASUUNNITELMAN KASVILUETTELO

Lyhyet kuvaukset pihan kasveista kuvineen ja hoito-ohjeineen.

7. MUUT

Eli pakettiin lisätään esim. erikoiskasvien istutus- ja hoito-ohjeita, rakentamisohjeita

8. PAKETTIIN VOIDAAN LISÄTÄ MYÖS 3D-KUVAT

 

KUVA KOKO YHDESTÄ ASIAKASPAKETISTA

Lähtökohtaisesti pihasuunnitelman hintaan vaikuttavat tontin koko, maastonmuodot ja tietysti asiakkaiden toiveet. Myös suunnittelijan kokemus ja työhistoria. Tästä linkistä löytyy lisätietoa pihasuunnittelusta ja hinnoittelusta.

Ihmettelen yhä sitä, että rakennusliikkeet/talotehtaat/ arkkitehdit eivät osaa ottaa koppia siitä, että tarjoaisivat asiakkailleen myös vihersuunnittelupalveluja.  Se toisi lisäarvoa niin tilaajalle kuin heille itselleenkin.  Rakennuksen suunnitteluvaiheessa tehty suunnitelma voi säästää uudisrakentajan rahapussiin pitkän pennin, kun maansiirtotyöt voidaan tehdä myös pihan osalta siellä alkuvaiheessa, kun talon pohjia kaivetaan

Kirjoitin aikaisemmin blogiini pihasuunnitteluprosessin kulusta. Löydät kirjoitukseni täältä

Nurmikon keväthoito

Nurmikon hoito keväällä

Haravoidako vai ei? Kas siinäpäs vasta pulma!

Nurmikon keväthuoltoon ryhdytään siinä vaiheessa, kun nurmikko on kuivahtanut. Vältä siis kulkua lumen alta paljastuvalla nurmikolla, sillä ruohokasvusto on arka tiivistymisen aiheuttamille vauriolle. Ja kun hoitohommiin vihdoin päästään, ei kannata ensimmäisenä rynnätä varastoon etsimään haravaa, jotta saisit raaputettua nurmikon pinnan puhtaaksi edellisen syksyn lehdistä. Lehdet nimittäin parantavat maaperää, kun madot ja muut maan pieneliöstöt käyttävät lehdet ravinnokseen ja muuttavat lehdet mullaksi. Samalla ne parantavat maaperää mylläämällä käytäviä kasvualustaan 🙂 Voit jättää edellisvuotiset lehdet nurmikolle maatumaan jos niitä on suht tasaisesti kauttaaltaan. Paksumpia läjiä ja vaahteran sekä tammenlehtiä voit poistaa ettei nurmikko painu niiden alla.

Melko usein nurmikosta löytyy paljaita paikkoja talven jäljiltä. Näistä nurmikko on kuollut ja syynä voi olla esim. jääpolte. Jääpoltetta syntyy silloin, kun syksyllä jo routaantuneen maan päälle kertyy vettä, joka jäätyy nurmikon päälle. Nurmikossa on siis kuoppa, johon vesi jää. Tämä jäätyminen aiheuttaa lopulta kasvien tukahtumiseen. Nurmikko kuolee kylmään ja hapenpuutteeseen. Hyvin yleisesti tätä jääpoltetta esiintyy niillä nurmialueilla joiden päälle on kasattu talvella lunta. Edelliskesän kova kulutus vaikkapa lasten pelialueella on myös saattanut aiheuttaa painanteita, joihin vesi talven aikana on päässyt kerääntymään ja jäätymään.

Ennen paikkauskylvöä vanha nurmikonpinta rikotaan joko avallisella puutarhaharalla tai leikkuriharavalla. Suuriin alueisiin on syytä käyttää järeämpää kalustoa kuten esim. puutarhajyrsijää. Kuopalla oleviin kohtiin lisätään kalkittua ja lannoitettua multaa, joka jyrätään tasaiseksi. Kylvetyt siemenet peitetään kevyesti haravoiden uuteen kasvualustaansa. Sitten vielä tiivistäminen jyräämällä tai lapiolla taputtamalla. Tämä tiivistäminen on kasvuunlähdön kannata erittäin tärkeä. Näin paikkauskylvönä kylvetyt siemenet pääsevät kosketuksiin maan kanssa eivätkä jää irralleen löysään multaan. Kylvöä kastellaan niin usein, että maa pysyy kosteana ja ruoho alkaa orastaa.

Nurmikon lannoitus keväällä

Nurmikon lannoituksella tarkoitetaan monesti nurmikon kalkitsemista, joka tapahtuu yleensä keväällä heti lumien sulamisen aikaan. Kalkin käytön tarpeellisuus ja sopiva aikaväli kalkitsemiselle riippuu ihan maaperän pH- arvosta, josta kirjoittelinkin edellisessä postauksessani. Kalkitsemista ei pidä tehdä vain tavan vuoksi vaan maan pH- arvoa seuraten. Uusintakalkitus voi olla vuosittain, joka toinen vuosi tai jopa harvemminkin. Usein puutarhasivustojen kirjoituksissa näkyy väite, että sammal nurmikolla tarkoittaa kalkin puutetta. Näin se ei välttämättä ole, vaan syy sammaloitumiseen voi johtua myös tiivistyneessä kasvualustassa.
Nurmikoille on tarjolla myös erilaisia typpipitoisia kevätlannoitteita, joita voidaan käyttää, jos esim. nurmikon väri vaalenee huomattavasti eli vaaleneminen viestii typenpuutteesta. Ja kun lannoittaa tällaisella typpipitoisella lannoitteella sitoutuu siihen, että nurmikkoa pitää leikata tiheään koska lannoitus kiihdyttää kasvua.

Nurmikon leikkaus keväällä

Nurmikon leikkaus on myös osa nurmikon keväistä/alkukesäistä hoitoa. Jos pitää käyttää harkintaa haravoinnissa niin samoin sitä käytetään keväisessä ruohonleikkuussa. Anna nurmikon aloittaa kesäkauden kasvunsa rauhassa ja aloita leikkuu vasta, kun kasvua on tullut 5-7 cm ja yöpakkaset on ohi. Pari ensimmäistä leikkuukertaa leikataan normaalia ylemmällä leikkuukorkeudella.

Nurmikon ilmastointi

Ilmastoinnilla tarkoitetaan tiivistyneen ja hyvin usein tiivistymisestä johtuvan sammaloitumisen vähentämistä. Hyvin yleisesti nurmikon ilmastointia kehoitetaan tekemään esim. pistelemällä nurmikkoon talikolla reikiä tai juoksemaan pitkin pihaa ns. ilmastointikengillä. Näistä ei juurikaan ole apua – varsinkaan, jos näihin yksitäisiin reikiin ei haravoida hiekkaa. Paras keino nurmikon kasvuolosuhteiden parantamiseen on se, että levittää vuosittain nurmikon päälle ohuen kerroksen esim. kompostimultaa. Maaperän pieneliöt tekevät maanmuokkaustyöt puolestasi eli ne muuntavat kuolevat ainekset nopeasti maaperää kuohkeuttavaksi humukseksi ja ravintoaineiksi ruohokasveille.

Blogin avajaiset

Blogin avajaiset!

Viherunelmia -blogin kirjoitusten takana on maisemasuunnitteluhortonomi Oulusta. Oma yritys on ollut toiminnassa jo vuodesta 2007 alkaen. Ajatus omasta blogista on ollut mielessä jo useamman vuoden ja nyt tuntui, että sille olisi vihdoinkin aikaa.

Blogin tarkoituksena on toimia kirjoitusalustana erilaisten maisema- ja ympäristösuunnittelun sekä viherrakentamisen ilmiöiden pohdiskelussa. Matkustelen myös mielelläni ja innokkaana valokuvaajana tallennan matkakohteideni puutarhoja ja julkisia puistoja jne. Eli kuvia ja matkakertomuksiakin on todennäköisesti tarjolla 🙂

Oma minikokoinen pihani (350 m2 paritalopiha) sijaitsee täällä V-vyöhykkeellä ja se toimii sopivan kokoisena terapeuttisena vastapainona toimistotyöskentelyyn. Koska perheessämme on kaksi vikkeläjalkaista koiraa on puutarhan oltava ”koirien kestävä”. Pioneista en kuitenkaa luovu eli keväisin erilaiset suojausviritelmät koristavat mukavasti pienen pihan pioninalkuja 🙂

Toivotan Sinut lämpimästi tervetulleeksi Viherunelmien pariin.