Hoiva­ko­ti­pihat

Viime päivinä on eri medioissa keskus­teltu vanhusten hoiva­ko­deista ja henki­lös­tö­mi­toi­tuk­sista.  Se pisti miettimään riittävän perus­hoidon lisäksi vanhusten oikeutta päästä ulkoi­lemaan ja hoiva­kotien pihaym­pä­ristöjä.

Luonnolla ja viherym­pä­ris­töllä on tutki­mus­tenkin mukaa vaiku­tuksia ikään­tyvien terveyteen.  Luonnon hyvin­voin­ti­vai­ku­tukset koros­tuvat erityi­sesti muisti­sai­raiden ja masen­tu­neiden ikäih­misten keskuu­dessa.  Molem­missa ryhmissä on todettu, että ihmisten mieliala ja kogni­tii­viset kyvyt paranevat, kun he pääsevät ulos.  Palve­lu­yk­si­köissä asuvat ikäih­miset kokevat itsensä sitä terveem­miksi, mitä enemmän heille on tarjolla omatoi­mista tai järjes­tettyä ulkoilua.  Alimi­toi­tettu henki­löstö ei veny tarjoamaan riittävää ulkoilu, vaikka on ilmiselvää, että hyvää ja laadu­kasta ikäih­misten hoitoa ei ole sellainen hoito, jossa ei ole mahdol­li­suutta päästä ulos ja nauttia elvyt­tä­västä viherym­pä­ris­töstä. Kun henki­lös­tö­määrät saadaan mitoi­tettua oikein, voidaan käyttää aikaa myös asukkaiden ulkoi­lut­ta­miseen ja omatoi­miseen ulkoiluun.

Tässä yhtey­dessä haluaisin tuoda esille myös hoiva­kotien piha-alueet.  Viime vuosien hoiva­ko­ti­ra­ken­nusten kustan­nus­te­hokas raken­ta­minen on jättänyt usean kohteen pihasuun­nit­telun ihan hunni­golle.  Räikeim­missä tapauk­sissa asukkaille on aidattu pieni laatoi­tettu piha-alue, jossa on kukka­ruukut luomassa ”viihtyisää” piha-aluetta.  Ikkunoista ei näe kasvil­li­suutta – surkeim­massa tilan­teessa kiviloh­ka­reilla maise­moidun penkan.  Piha-alueiden suunnit­teluun ei käytetä maise­ma­suun­nit­telun ammat­ti­laisia eikä pihan raken­ta­miseen budje­toida rahaa.  Onko syyllisenä tilaaja vai rakentaja?

Suurin osa hoiva­kotien asukkaista on lähtöisin omako­ti­ta­losta, jossa he ovat hoitaneet ja huoleh­tineet pihasta ja puutar­hastaan vuosi­kausia ja monelle se on ollut eläke­vuosina yksi harras­tus­muoto ja jopa ylpeyden aihe.  Vaikka hoiva­kotiin tullaankin usein vaiheessa, jolloin ikäih­minen on jo melkein vuode­po­tilas, niin silti pihasuun­nit­te­lussa voidaan huomioida esim. näkymät ikkunoista ja vaikkapa vuoteiden siirto pihamaalle kauniina kesäpäivänä.  Pyörä­tuolien ja rollaat­torein kanssa kulke­ville vanhuk­sille pihalle voidaan järjestää monen­laista pientä puuhaa ja tuoda erilaisia väri- ja tuoksu­muistoja vaikkapa lapsuu­desta kasvien kautta.  Hyvin suunni­tel­lulla piha-alueella on turval­lista liikkua ja se tarjoaa ikäih­mi­sille myös pieniä haasteita ja toimintaa esim. liikun­ta­vä­li­neiden ja pienten puutar­ha­töiden avulla.

Pihasuun­ni­telma

PIHASUUNNITELMAMIKÄ SE ON?

Pihasuun­ni­telma on saman­lainen suunni­telma-asiakirja kuin esim. arkki­teh­ti­suun­ni­telma.   Jotenkin näin itsestä tuntuu vähän nurin­ku­ri­selta se, että raken­nuksen suunnit­te­lu­vai­heessa harva rakentaja kysee­na­laistaa arkki­tehdin, sähkö­suun­nit­te­lijan, lvi-suunnit­te­lijan tai raken­ne­suun­nit­te­lijan käyttöä, mutta pihasuun­nit­te­lijan käyttö unohdetaan.

Arkki­tehdin piirtämä asema­piir­roskuva ei ole pihasuun­ni­telma. Suurin ero on siinä, että pihasuunnittelija/maisemasuunnittelija osaa hyödyntää tontin sen ominais­piir­teiden kautta.  Maape­rä­tut­ki­muksen tulokset kertovat siitä minkä­laiset alusra­kenteet erilaiset pinta­ma­te­ri­aalit vaativat ja minkä­lainen kasvil­lisuus viihtyy pihan erilai­sissa valo ja tuuli olosuh­teissa.  Näin kasvit valitaan kerralla oikein, eikä niitä tarvitse vuosittain siirtää paikasta toiseen paremman kasvu­paikan löyty­misen toivossa.  Suunnit­telija tietää pihan raken­ta­miseen liittyvät säännökset, tuntee erilaiset materi­aalit ja kalusteet ja hänellä on erittäin vahva kasvio­saa­minen.  Lisäksi suunni­tel­massa otetaan kantaa pihan valais­tukseen sekä ympäristöön sopivien materi­aalien valintaan.

Pihasuun­ni­tel­mahan voi olla vaikka ruutu­pa­pe­rille käsin piirretty versio, mutta jos tarvitaan raken­nus­suun­ni­telma, jonka avulla viher­ra­kentaja voisi pihan rakentaa, pitää sen olla mitta­tarkka kuva, johon on merkitty korot, mitat, kasvit jne.

Minkä­lainen on GreenDreams -suunni­tel­ma­pa­ketti eli aukais­taanpa tähän vähän työn sisältöä.

1. PIHASUUNNITELMAN RAKENNUSSUUNNITELMA

Yleensä 1:100 piiretty kuva, joka toimi­tetaan asiak­kaalle nelivä­ri­tu­los­teena. Kuvassa kasvit, pinnoitteet,kalusteet, korko­maailma jne. Ennen tätä on asiakkaan kanssa käyty luonnos­ku­va­kierros, jonka hyväk­sy­misen jälkeen varsi­nainen raken­nus­suun­ni­telma sitten tehdään.

2. PIHASUUNNITELMAN KAIVUUSUUNNITELMA

Uudis­ra­ken­nus­koh­teissa tarjoan pakettiin myös kaivuusuun­ni­telmaa, jota voidaan käyttää apuna ihan siellä tontin kaivuu­töiden alkumet­reillä.

3. PIHASUUNNITELMAN SUUNNITELMASELOSTUS (MALLISIVU)

Lyhyt selvitys siitä, mitä kysei­sellä pihalla raken­netaan

4. PIHASUUNNITELMAN TYÖSELOSTUS

Ohjeistus pihan raken­ta­miseen.  Räätä­löidään jokaisen kohteen mukaan joko omatoi­mi­ra­ken­tajan tai viher­ra­ken­tajan tarpeisiin.  Sisältää myös lyhyen tontti­koh­taisen hoito-ohjeis­tuksen.

 

(pari malli­sivua)

5. PIHASUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELOT (KASVIT, PÄÄLLYSTEET, KALUSTEET)

Näiden avulla voit pyytää tarjoukset tuotteista

6. PIHASUUNNITELMAN KASVILUETTELO

Lyhyet kuvaukset pihan kasveista kuvineen ja hoito-ohjeineen.

7. MUUT

Eli pakettiin lisätään esim. erikois­kasvien istutus- ja hoito-ohjeita, raken­ta­mis­oh­jeita

8. PAKETTIIN VOIDAAN LISÄTÄ MYÖS 3D-KUVAT

 

KUVA KOKO YHDESTÄ ASIAKASPAKETISTA

Lähtö­koh­tai­sesti pihasuun­ni­telman hintaan vaikut­tavat tontin koko, maaston­muodot ja tietysti asiak­kaiden toiveet. Myös suunnit­te­lijan kokemus ja työhis­toria. Tästä linkistä löytyy lisätietoa pihasuun­nit­te­lusta ja hinnoit­te­lusta.

Ihmet­telen yhä sitä, että rakennusliikkeet/talotehtaat/ arkki­tehdit eivät osaa ottaa koppia siitä, että tarjoai­sivat asiak­kailleen myös viher­suun­nit­te­lu­pal­veluja.  Se toisi lisäarvoa niin tilaa­jalle kuin heille itsel­leenkin.  Raken­nuksen suunnit­te­lu­vai­heessa tehty suunni­telma voi säästää uudis­ra­ken­tajan rahapussiin pitkän pennin, kun maansiir­totyöt voidaan tehdä myös pihan osalta siellä alkuvai­heessa, kun talon pohjia kaivetaan

Kirjoitin aikai­semmin blogiini pihasuun­nit­te­lu­pro­sessin kulusta. Löydät kirjoi­tukseni täältä

Nurmikon kevät­hoito

Nurmikon hoito keväällä

Haravoidako vai ei? Kas siinäpäs vasta pulma!

Nurmikon kevät­huoltoon ryhdytään siinä vaiheessa, kun nurmikko on kuivah­tanut. Vältä siis kulkua lumen alta paljas­tu­valla nurmi­kolla, sillä ruoho­kas­vusto on arka tiivis­ty­misen aiheut­ta­mille vauriolle. Ja kun hoito­hommiin vihdoin päästään, ei kannata ensim­mäisenä rynnätä varastoon etsimään haravaa, jotta saisit raapu­tettua nurmikon pinnan puhtaaksi edellisen syksyn lehdistä. Lehdet nimittäin paran­tavat maaperää, kun madot ja muut maan piene­liöstöt käyttävät lehdet ravin­nokseen ja muuttavat lehdet mullaksi. Samalla ne paran­tavat maaperää myllää­mällä käytäviä kasvua­lustaan 🙂 Voit jättää edellis­vuo­tiset lehdet nurmi­kolle maatumaan jos niitä on suht tasai­sesti kauttaaltaan. Paksumpia läjiä ja vaahteran sekä tammen­lehtiä voit poistaa ettei nurmikko painu niiden alla.

Melko usein nurmi­kosta löytyy paljaita paikkoja talven jäljiltä. Näistä nurmikko on kuollut ja syynä voi olla esim. jääpolte. Jääpol­tetta syntyy silloin, kun syksyllä jo routaan­tuneen maan päälle kertyy vettä, joka jäätyy nurmikon päälle. Nurmi­kossa on siis kuoppa, johon vesi jää. Tämä jääty­minen aiheuttaa lopulta kasvien tukah­tu­miseen. Nurmikko kuolee kylmään ja hapen­puut­teeseen. Hyvin yleisesti tätä jääpol­tetta esiintyy niillä nurmia­lueilla joiden päälle on kasattu talvella lunta. Edellis­kesän kova kulutus vaikkapa lasten pelia­lu­eella on myös saattanut aiheuttaa painan­teita, joihin vesi talven aikana on päässyt kerään­tymään ja jäätymään.

Ennen paikkaus­kylvöä vanha nurmi­kon­pinta rikotaan joko avalli­sella puutar­ha­ha­ralla tai leikku­ri­ha­ra­valla. Suuriin alueisiin on syytä käyttää järeämpää kalustoa kuten esim. puutar­ha­jyr­sijää. Kuopalla oleviin kohtiin lisätään kalkittua ja lannoi­tettua multaa, joka jyrätään tasai­seksi. Kylvetyt siemenet peitetään kevyesti haravoiden uuteen kasvua­lus­taansa. Sitten vielä tiivis­tä­minen jyrää­mällä tai lapiolla taput­ta­malla. Tämä tiivis­tä­minen on kasvuun­lähdön kannata erittäin tärkeä. Näin paikkaus­kylvönä kylvetyt siemenet pääsevät koske­tuksiin maan kanssa eivätkä jää irralleen löysään multaan. Kylvöä kastellaan niin usein, että maa pysyy kosteana ja ruoho alkaa orastaa.

Nurmikon lannoitus keväällä

Nurmikon lannoi­tuk­sella tarkoi­tetaan monesti nurmikon kalkit­se­mista, joka tapahtuu yleensä keväällä heti lumien sulamisen aikaan. Kalkin käytön tarpeel­lisuus ja sopiva aikaväli kalkit­se­mi­selle riippuu ihan maaperän pH- arvosta, josta kirjoit­te­linkin edelli­sessä postauk­sessani. Kalkit­se­mista ei pidä tehdä vain tavan vuoksi vaan maan pH- arvoa seuraten. Uusin­ta­kal­kitus voi olla vuosittain, joka toinen vuosi tai jopa harvem­minkin. Usein puutar­ha­si­vus­tojen kirjoi­tuk­sissa näkyy väite, että sammal nurmi­kolla tarkoittaa kalkin puutetta. Näin se ei välttä­mättä ole, vaan syy samma­loi­tu­miseen voi johtua myös tiivis­ty­neessä kasvua­lus­tassa.
Nurmi­koille on tarjolla myös erilaisia typpi­pi­toisia kevät­lan­noit­teita, joita voidaan käyttää, jos esim. nurmikon väri vaalenee huomat­ta­vasti eli vaale­ne­minen viestii typen­puut­teesta. Ja kun lannoittaa tällai­sella typpi­pi­toi­sella lannoit­teella sitoutuu siihen, että nurmikkoa pitää leikata tiheään koska lannoitus kiihdyttää kasvua.

Nurmikon leikkaus keväällä

Nurmikon leikkaus on myös osa nurmikon keväistä/alkukesäistä hoitoa. Jos pitää käyttää harkintaa haravoin­nissa niin samoin sitä käytetään keväi­sessä ruohon­leik­kuussa. Anna nurmikon aloittaa kesäkauden kasvunsa rauhassa ja aloita leikkuu vasta, kun kasvua on tullut 5–7 cm ja yöpak­kaset on ohi. Pari ensim­mäistä leikkuu­kertaa leikataan normaalia ylemmällä leikkuu­kor­keu­della.

Nurmikon ilmas­tointi

Ilmas­toin­nilla tarkoi­tetaan tiivis­tyneen ja hyvin usein tiivis­ty­mi­sestä johtuvan samma­loi­tu­misen vähen­tä­mistä. Hyvin yleisesti nurmikon ilmas­tointia kehoi­tetaan tekemään esim. piste­le­mällä nurmikkoon talikolla reikiä tai juoksemaan pitkin pihaa ns. ilmas­toin­ti­ken­gillä. Näistä ei juurikaan ole apua — varsinkaan, jos näihin yksitäisiin reikiin ei haravoida hiekkaa. Paras keino nurmikon kasvuo­lo­suh­teiden paran­ta­miseen on se, että levittää vuosittain nurmikon päälle ohuen kerroksen esim. kompos­ti­multaa. Maaperän pieneliöt tekevät maanmuok­kaustyöt puolestasi eli ne muuntavat kuolevat ainekset nopeasti maaperää kuohkeut­ta­vaksi humuk­seksi ja ravin­toai­neiksi ruoho­kas­veille.

Blogin avajaiset

Blogin avajaiset!

Viheru­nelmia -blogin kirjoi­tusten takana on maise­ma­suun­nit­te­lu­hor­tonomi Oulusta. Oma yritys on ollut toimin­nassa jo vuodesta 2007 alkaen. Ajatus omasta blogista on ollut mielessä jo useamman vuoden ja nyt tuntui, että sille olisi vihdoinkin aikaa.

Blogin tarkoi­tuksena on toimia kirjoi­tusa­lustana erilaisten maisema- ja ympäris­tö­suun­nit­telun sekä viher­ra­ken­ta­misen ilmiöiden pohdis­ke­lussa. Matkus­telen myös mielelläni ja innok­kaana valoku­vaajana tallennan matka­koh­teideni puutarhoja ja julkisia puistoja jne. Eli kuvia ja matka­ker­to­muk­siakin on toden­nä­köi­sesti tarjolla 🙂

Oma miniko­koinen pihani (350 m2 parita­lopiha) sijaitsee täällä V-vyöhyk­keellä ja se toimii sopivan kokoisena terapeut­tisena vasta­painona toimis­to­työs­ken­telyyn. Koska perhees­sämme on kaksi vikke­lä­jal­kaista koiraa on puutarhan oltava “koirien kestävä”. Pioneista en kuitenkaa luovu eli keväisin erilaiset suojaus­vi­ri­telmät koris­tavat mukavasti pienen pihan pioni­nalkuja 🙂

Toivotan Sinut lämpi­mästi terve­tul­leeksi Viheru­nelmien pariin.