Pihasuunnitelma

PIHASUUNNITELMA – MIKÄ SE ON?

Pihasuunnitelma on samanlainen suunnitelma-asiakirja kuin esim. arkkitehtisuunnitelma.   Jotenkin näin itsestä tuntuu vähän nurinkuriselta se, että rakennuksen suunnitteluvaiheessa harva rakentaja kyseenalaistaa arkkitehdin, sähkösuunnittelijan, lvi-suunnittelijan tai rakennesuunnittelijan käyttöä, mutta pihasuunnittelijan käyttö unohdetaan.

Arkkitehdin piirtämä asemapiirroskuva ei ole pihasuunnitelma. Suurin ero on siinä, että pihasuunnittelija/maisemasuunnittelija osaa hyödyntää tontin sen ominaispiirteiden kautta.  Maaperätutkimuksen tulokset kertovat siitä minkälaiset alusrakenteet erilaiset pintamateriaalit vaativat ja minkälainen kasvillisuus viihtyy pihan erilaisissa valo ja tuuli olosuhteissa.  Näin kasvit valitaan kerralla oikein, eikä niitä tarvitse vuosittain siirtää paikasta toiseen paremman kasvupaikan löytymisen toivossa.  Suunnittelija tietää pihan rakentamiseen liittyvät säännökset, tuntee erilaiset materiaalit ja kalusteet ja hänellä on erittäin vahva kasviosaaminen.  Lisäksi suunnitelmassa otetaan kantaa pihan valaistukseen sekä ympäristöön sopivien materiaalien valintaan.

Pihasuunnitelmahan voi olla vaikka ruutupaperille käsin piirretty versio, mutta jos tarvitaan rakennussuunnitelma, jonka avulla viherrakentaja voisi pihan rakentaa, pitää sen olla mittatarkka kuva, johon on merkitty korot, mitat, kasvit jne.

Minkälainen on GreenDreams -suunnitelmapaketti eli aukaistaanpa tähän vähän työn sisältöä.

1. PIHASUUNNITELMAN RAKENNUSSUUNNITELMA

Yleensä 1:100 piiretty kuva, joka toimitetaan asiakkaalle neliväritulosteena. Kuvassa kasvit, pinnoitteet,kalusteet, korkomaailma jne. Ennen tätä on asiakkaan kanssa käyty luonnoskuvakierros, jonka hyväksymisen jälkeen varsinainen rakennussuunnitelma sitten tehdään.

2. PIHASUUNNITELMAN KAIVUUSUUNNITELMA

Uudisrakennuskohteissa tarjoan pakettiin myös kaivuusuunnitelmaa, jota voidaan käyttää apuna ihan siellä tontin kaivuutöiden alkumetreillä.

3. PIHASUUNNITELMAN SUUNNITELMASELOSTUS (MALLISIVU)

Lyhyt selvitys siitä, mitä kyseisellä pihalla rakennetaan

4. PIHASUUNNITELMAN TYÖSELOSTUS

Ohjeistus pihan rakentamiseen.  Räätälöidään jokaisen kohteen mukaan joko omatoimirakentajan tai viherrakentajan tarpeisiin.  Sisältää myös lyhyen tonttikohtaisen hoito-ohjeistuksen.

 

(pari mallisivua)

5. PIHASUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELOT (KASVIT, PÄÄLLYSTEET, KALUSTEET)

Näiden avulla voit pyytää tarjoukset tuotteista

6. PIHASUUNNITELMAN KASVILUETTELO

Lyhyet kuvaukset pihan kasveista kuvineen ja hoito-ohjeineen.

7. MUUT

Eli pakettiin lisätään esim. erikoiskasvien istutus- ja hoito-ohjeita, rakentamisohjeita

8. PAKETTIIN VOIDAAN LISÄTÄ MYÖS 3D-KUVAT

 

KUVA KOKO YHDESTÄ ASIAKASPAKETISTA

Lähtökohtaisesti pihasuunnitelman hintaan vaikuttavat tontin koko, maastonmuodot ja tietysti asiakkaiden toiveet. Myös suunnittelijan kokemus ja työhistoria. Tästä linkistä löytyy lisätietoa pihasuunnittelusta ja hinnoittelusta.

Ihmettelen yhä sitä, että rakennusliikkeet/talotehtaat/ arkkitehdit eivät osaa ottaa koppia siitä, että tarjoaisivat asiakkailleen myös vihersuunnittelupalveluja.  Se toisi lisäarvoa niin tilaajalle kuin heille itselleenkin.  Rakennuksen suunnitteluvaiheessa tehty suunnitelma voi säästää uudisrakentajan rahapussiin pitkän pennin, kun maansiirtotyöt voidaan tehdä myös pihan osalta siellä alkuvaiheessa, kun talon pohjia kaivetaan

Kirjoitin aikaisemmin blogiini pihasuunnitteluprosessin kulusta. Löydät kirjoitukseni täältä

Pihasuunnittelijan vinkit pihan kalkitukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogipostaus kalkituksesta, sillä viime viikon kirjastojen Viherilloissa tästä asiasta nousi esiin useampikin kysymys. Yleensä ohjaan asiakkaitani kalkituksen saloihin joko  neuvontakäynnin aikana tai pihasuunnitelmapaketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloitetaanpa siitä, että miksi sitä kalkitusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontaisesti hapanta ja kalkitusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravinteita happamasta maasta.  Kalkituksen avulla maahan saadaan magnesiumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän pieneliöstön aktiivisuutta.  Pieneliöstön toiminta tehostaa ravinteiden kiertoa, parantaa maan mururakennetta ja parantaa eloperäisten yhdisteiden hajoamista -kalkitus siis parantaa maan rakennetta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalkituksen avulla voidaan myös vähentää haitallisten raskasmetallien liukoisuutta ja tätä kauttaa niiden pitoisuuksia puutarhan tuottamassa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoitetaan?

pH -luku kuvaa maan happamuutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoittavat maan emäksisyydestä ja matalammat lukemat maan happamuutta.  Hienosti sanoen emäksisessä maassa on vähän vetyioneja ja happamassa paljon.  Suurimmalle osalle puutarhakasveja sopiva pH on 6,0 – 6,5 Poikkeuksiakin on eli esim. alppiruusut ja pensasmustikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5-7) olevaa kasvualustaa kaipaavat erityisesti omenapuut ja marjapensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravinteiden imeytymiseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutarhamyymälöistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happamuudesta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan laboratoriossa.  On kuitenkin eräitä indikaattorikasveja, jotka paljastavat maan happamuuden. Happamassa maassa viihtyviä lajeja ovat esimerkiksi ruiskaunokki, keltapäivänkakkara, rikkasinappi, peltoemäkki, peltoretikka ja peltohatikka. Niiden runsas esiintyminen voi olla merkki kalkituksentarpeesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Laboratoriossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvualustan maalajin ja multavuuden.  Näiden tietojen perusteella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkkimäärä perustamis- ja hoitovaiheessa.  Ylläpitokalkitusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pintalevityksessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoittamalla sen pintamultaan eli ei vain pintaan ripottamalla.  Perustamisvaiheessa maanäytteen ilmoittama kalkitusmäärä sekoitetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvukerrokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaatteessa milloin tahansa, mutta nyrkkisääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutarhassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamisveden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusalueiden kattamista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalkituksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liukenemiseen ja painumiseen kasvualustaan.

Milloin kalkituksesta voi olla haittaa?

Liian runsaskätinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravinteiden liukenemisen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähestyessä esimerkiksi sinkin, boorin ja kuparin liukeneminen heikkenee.

Minkälaista kalkkia puutarhassa pitäisi käyttää?

Kotipuutarhurin kalkkipussissa on magnesiumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoitetaan kivennäislannoitteilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalkitustarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravinnokseen luonnonlannoitetta tai eloperäistä kasvisilppua, kuten leikkuujätettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkkisääntö ylläpitokalkitukselle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että sammaloituminen ei ole automaattisesti merkki kasvualustan happamoitumista. Sammal nurmikolla voi johtua myös kasvualustan tiivistymisestä ja nurmiheinälle liian varjoisesta kasvupaikasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalkitukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkausmateriaalien tai rakennusjätteiden tuhkaa (lehtipuiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuolisia ravinteita kuten magnesiumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenaineita.  Tuhka sopii puutarhan istutusalueiden ylläpitokalkituseen  – perustamiskalkitukseen se ei riitä.  Syötäville kasveille suosittelisin kuitenkin tavallista kalkkia.  Tarkkojen annosteluohjeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravinnepitoisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpärillistä tuhkaa (n. 5 kg) /50-100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkitsemiseen?

Maanparannukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole rakennettu maaperäanalyysin tulosten perusteella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perusteella tilannut uuden puutarhaan vartavasten ”rakennetun” kasvualustan.  Jos käytät lannoitukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppiruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvitsevat kalkkia?

Tee alppiruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutuskuoppa jonka täytät happamalla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmälannoituksena soveltuvalla lannoitteella ja käytä alppiruusun alla esim. hapanta turvekatetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäristöpalveluilla  Kotipuutarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Herätys rakennusala!

Asiaa uudisrakentamisesta!

Osuipa silmiini tälle aamulle aika virkistävä blogikirjoitus !  Eli joku muukin on sitä mieltä, että rakennusalan olisi syytä herätä nykypäivään 😀  Itsehän pohdin tätä samaa asiaa pihasuunnittelun kannalta heinäkuisessa blogikirjoituksessani –  tuossa Ryhmärakentamisen blogissa otettiin enemmän kantaa rakentamiseen, mutta sama asia voidaan siirtää myös piharakentamiseen.  Käsi ylös uudisrakentajat – kuinka monelle teistä tarjottiin talon suunnitteluvaiheessa myös pihasuunittelupalvelua?  Tai kerrottiin piharakentamisen kokonaiskustannuksista tai siitä, että jos piharakentamisen pohjatyöt siirretään vaiheeseen, kun talo on valmis, voivat maarakentamisen kustannukset nousta jopa kuusinkertaisiksi?  Ei tainnut kovin montaa kättä nousta 🙂

-Minna

Hoivakotien pihasuunnittelu

Luinpas tuossa Studio55:n sivuilta ihan kyyneleet silmiin nostattavan jutun hoivakodista, jossa oli panostettu asukkaiden viihtyvyyteen upealla pihasuunnittelulla. Hoivakoti oli nimetty Ulkoilu&Puutarha -hoivakodiksi Hoivakoti on kuitenkin asukkaittensa koti ja kuinka moni meistä astuu pihalla, jota ympäröi rauta-aita ja pihalla on vain nurmikkoa, asfalttia ja pihalaatat? Yhä enenevässä määrin omistusasuntojen pihaan satsataan ja siitä tehdään asukkaiden olohuoneen jatke. Jopa taloyhtiöiden pihan arvo on pikkuhiljaa alettu ymmärtää.
Mutta….miksi tämä ei toimi hoivatilojen yhteydessä? Olen jopa törmännyt lauseeseen ”kai sinne pihalle pari marjapuskaa riittää?”… Arkkitehdit ja rakennussuunnittelijat osaavat suunnitella toimivat sisätilat ja osaavat rakentamisen säännöt ja kiemurat. Kysynkin sitä, että kuinka monessa hoivatiloja suunnittelevassa yrityksessä on viheralan ammattilainen suunnittelmassa viheralueet, joiden avulla saadaan virkistystä ja iloa hoivakotien asukkaiden elämään?

Mitä ajatuksia tämä kirjoitus ja tuo Studio55:n juttu Sinussa herättää? Minkälaisessa ympäristössä sinä haluaisit elämäsi viimeiset vuodet viettää?

mummola

Yleisimmät virheet pihan suunnittelussa ja rakentamisessa

Aikaisemmissa blogikirjoituksissa olen käsitellyt pihasuunnittelua ja piharakentamista.  Nyt lyhyesti suunnittelu- ja rakentamisvirheitä, joita pihoilla tavallisimmin näkee.

1. Koko suunnittelu on unohtunut!

Rakennetaan talo ja sitten vasta mietitään mitä pihan kanssa tehtäisiin…. ja usein ei sitten olekaan rahaa eikä energiaa pihan toteuttamiseen

HOX!

  • pihasuunnittelu tulisi tehdä yhdessä rakennussuunnittelun kanssa, jotta kaikille toiminnoille varattaisiin riittävästi tilaa
  • uudisrakentaja – varaa rakennusbudjetissa n. 8-12 % kiinteistön arvosta piharakentamiseen
  • tontilla saadaan suuriakin kustannussäästöjä  rakennustöiden oikealla ajoituksella.
  • maa-aineksen kaivuut ja siirtämiset, kasvualustojen tuonti, kiveysten ja rakenteiden rakennekerrosten tekeminen, puiden kaadot, ojitukset ja pengerrykset kannattaa tehdä silloin, kun tontilla muutenkin jylläävät isot koneet.

DSC_0180 2. Pihan pohjatyöt on tehty huonosti

  • pintavesien kaadot huonot eli pahimmassa tapauksessa vedet valuvat pihalta kohti taloa. Kaadot talosta poispäin tulisi olla vähintään 3% viiden metrin matkalla.
  • huonosti tehdyt kaadot johtavat vedet naapurin tontille
  • suunnittelussa ei ole otettu huomioon tontin maaperäolosuhteita ja esim. pihan kulkuväylien alusrakenteet on riittämättömät, joka johtaa kiveysten tai asfaltoinnin routimiseen.

HOX!

  • ennen rakentamisvaihetta tarkista pihan korkomaailma.  Jos homma tuntuu hankalalta niin käytä apunasi ammattiosaajaa.
  • muista, että missään tapauksessa pintavesiä ei saa johtaa naapurin tontille.  Raja-alueelle tehdään painanne, joka estää veden virtaamisen naapuriin.
  • käytä pinnoitteena esim. hulevesikiviä tai muita läpäiseviä materiaaleja, jolloin pintaa pitkin valuvan veden määrä vähenee

 

3. Kasvit on istutettu väärään kasvupaikkaan

  • ennen kasvien valintaa ei ole perehdytty riittävästi siihen minkälaiset kasvuolosuhteet pihalla/puutarhassa on – tärkeimpänä maaperän laatu!
  • myös tuuli ja valo-olosuhteet on otettava huomioon kasvivalinnoissa.  Esim. alppiruusun paikka ei ole keskellä pihaa auringonpaahteessa vaan se tarvitsee puolivarjoisan kasvupaikan, jossa kasvualusta on hapan ja omenapuu harvoin selviää talvesta paikalla, jossa on kylmä pohjoistuuli.

HOX!

  • tutustu kasvien kasvupaikkavaatimuksiin ennen kuin ostat sen hetken mielijohteesta kaupan alekorista.

4. Pihan sisääntulo on unohdettu

  • sisäänkäynti on talon ”käyntikortti”  ei ole ihan samantekevää mitä sinne on istutettu tai mikä on näkymä esim. viereiselle tielle.

HOX!

  • sisääntuloa voidaan piristää myös isoilla ruukuilla

5. Istusalueista ei ole tehty yhtenäisiä/istutuskuopat ovat liian pieniä/kasvualusta riittämätön

  • istutusalueiden ja nurmikon alle laitetaan liian vähän multaa/kasvualustaa (hyvin tehdyn nurmikon alla on vähintään 20 cm tiivistettyä kasvualustaa!)
  • kasvualusta on huonolaatuista eli ei täytä viherympäristöliiton vaatimuksia (on lannoitamaton tai sisältää rikkakasveja)
  • puiden istutuskuopat liian pieniä, jolloin juuristo alkaa ns. kiertää kehää kuopassa ja tukehtuu tilan puutteeseen
  • istutusalueet eivät ole yhtenäisiä, vaan esim. pensaat yksittäisinä pitkin nurmialueita, jolloin ne joutuvat taistelemaan ravinteista kasvutilasta nurmikon kanssa.  Yleenäs nurmikasvusto voittaa tämän mittelön ja pensaat voivat huonosti.

HOX!

  • tee istutuskuopasta reilusti leveä. Esim. lehtipuille 150 cm.  Syvyys n. 60-80 cm riippuen juuripaakun koosta
  • yhtenäisten istutusalueiden hoitaminen on helpompaa kuin yksittäisten, nurmikolle istutettujen pensaiden.

6. Puut on istutettu liian lähelle rakennuksia

  • talon huolto vaikeutuu ja puu varjostaa täysikasvuisena
  • puun muoto ja elinvoimaisuus kärsivät
  • puuta joutudaan leikkaamaan, mikä voi aiheuttaa esim. lahovikoja
    • lahovikainen puu on turvallisuusriski eli esim. myrskytuuli voi kaataa puun
  • lehdet kertyvät sadevesikouruihin
  • maatuvat lehdet sammaloittavat katon
  • juuristo kaivautuu sadevesi- ja salaojaputkistoon

HOX!

  • ota selvää istutettavan puun oksiston lopullisesta koosta. Piirrä mittakaavassa olevaan suunnitelmakuvaan lopullinen koko, jotta näet kuinka laajalle oksisto leviää

DSC_00967. Toimintojen sijoittelua ei ole mietitty rakennusvaiheessa

  • lapset (trampoliini)- mitä tilalle joskus myöhemmin?
  • mihin on järkevintä sijoittaa polkupyörät
  • takka/polttopuut – onko niille varattu tilaa
  • peräkärryn paikka
  • kompostorit

HOX!

  • sijoita trampoliini paikkaan, johon voit myöhemmin tehdä esim. pyörän kiveyksen oleskelualueeksi.  Voit istuttaa pensaista jo valmiiksi trampoliinin ympärille.

8. Lumien säilyttämiselle ei ole varattu tilaa

Suomessa on joka vuosi talvi ja lumien säilyttämiselle on varattava tilaa (tästä kirjoittelin aikaisemmin blogissani)

HOX!

  • huomioi suunnitteluvaiheessa ettet ”blokkaa” lumenluontialueita esim. tukimuureilla tai korotetuilla istutusalueilla

9. Pihan hoitotasoa ei ole mietitty

Virheellisesti päädytään nurmipihaan, joka on hoidollisesti kaikkein työläin.  Oikeilla kasvivalinnoilla ja  yhtenäisillä istutusalueilla saadaan pihasta helppohoitoinen. Myös maanpeitekasvien ja esim. niittykasvillisuuden käyttöä kannattaa harkita.

HOX!

  • yhtenäiset, siistisi rajatut istutusalueet helpottavat hoitoa.
  • muista periaate: ”oikea kasvi oikeaan paikkaan” Eli varjokasveja ei kannata istuttaa paahteeseen 🙂

Jos haluat välttää virheet, ota selvää ja suunnittele. Jos oma aika tai kiinnostus suunnittelun ei riitä, palkkaa pihasuunnittelija ja toteuta suunnitelma viherrakentamisen ammattilaisen avulla.

Hei, hei joutsenet

Olin aamulla tekemässä pihan viimeisiä syyshommia ennen lumien tuloa ja yhtäkkiä pihan ylitse lensi parvi joutsenia, jotka kovalla äänellään ilmoittivat minulle, että nyt on lähdön aika. Jotenkin tuo lintujen, varsinkin joutsenten, syysmuutto saa mielen haikeaksi. Toisaalta taas kevään paluumuutto saa aikaa ihan kuplivan ilon rinnassa 🙂

Tälle kirpeän kuulaalle aamupäivälle pihan syyshommissa oli kaikenlaisen epämääräisen roinan siivoaminen varastorakennuksen seiniltä ja niiden vienti kaatopaikalle. Ajatuksissa siintää kevään pihajuhlat ja se pistää kummasti vipinää siivoukseen. Samalla kasattiin pihalla oleva pöytäryhmä terassille talveksi.

Asuinalueemme on vanha puutaloalue, jossa on paljon isoja koivuja ja pihlajia. Toisaalta ne työllistävät eli kauheasti tulee esim. koivujen siemenistä roskaa sisälle, mutta kyllä ne näyttävät kauniilta näin syyspäivänä, kun aurinko paistaa. Keväällä taas saa nauttia siitä ihanasta heleänvihreästä väristä, kun koivujen lehdet puhkeava.

Pihan istutukset ovat jo vetäytymässä pikkuhiljaa talvilevolle. Kylmät yöt ovat puraisseet kasveja ja varsinkin kuunliljat ovat jo läpikuultavan hauraita.

Nauhusten ja jaloangervojen kukinnot ovat kuivuneet – samoin virginiantädykkeiden. Iisoppi ja purppurapunalatva puolestaan kukkivat yhä täyttä häkää….saa nähdä miten niille käy 🙂

Pihasuunnittelijalle syksy ja talvi ovat parasta aikaa tehdä seuraavan kauden pihasuunnitelmia. Valitettavan harva pihanomistaja vain osaa tätä tilaisuutta käyttää hyväkseen. Pihasuunnitelman teko voidaan pistää käyntiin niin kauan, kun tontilla ei ole lunta, joka mahdollisesti peittää kohteet, jotka pitäisi mitata asemapiirroskuvaan oikealle paikalle. Myös pihan konsultointikäynnit ovat mahdollisia niin pitkään, kun maa on lumeton. Kesällä on mahdollisesti tullut jo ajatuksia uuden tai vanhan pihan suhteen ja ammattilaisen apu neuvontakäynnin muodossa on myös hyvä suorittaa syksyllä – näin pääsee pihahommiin uusien ideoiden ja neuvojen kera heti keväällä, kun routa sulaa.

On myös todella harmillista myydä avuntarvitsijoille ”eioota” keväällä, kun luonnon kanssa yhtä aikaa heräävät myös pihalla puuhastelijat. Tilauskirja täyttyy aikaisessa vaiheessa ja monesti joudutaan suunnittelu siirtämään kesän loppupuolelle. Ennakoimalla suunnittelutarpeen näin syksyllä on etulyöntiasemassa myös kilpailuttamassa viherrakentajia 🙂