Pihasuun­ni­telma

PIHASUUNNITELMAMIKÄ SE ON?

Pihasuun­ni­telma on saman­lainen suunni­telma-asiakirja kuin esim. arkki­teh­ti­suun­ni­telma.   Jotenkin näin itsestä tuntuu vähän nurin­ku­ri­selta se, että raken­nuksen suunnit­te­lu­vai­heessa harva rakentaja kysee­na­laistaa arkki­tehdin, sähkö­suun­nit­te­lijan, lvi-suunnit­te­lijan tai raken­ne­suun­nit­te­lijan käyttöä, mutta pihasuun­nit­te­lijan käyttö unohdetaan.

Arkki­tehdin piirtämä asema­piir­roskuva ei ole pihasuun­ni­telma. Suurin ero on siinä, että pihasuunnittelija/maisemasuunnittelija osaa hyödyntää tontin sen ominais­piir­teiden kautta.  Maape­rä­tut­ki­muksen tulokset kertovat siitä minkä­laiset alusra­kenteet erilaiset pinta­ma­te­ri­aalit vaativat ja minkä­lainen kasvil­lisuus viihtyy pihan erilai­sissa valo ja tuuli olosuh­teissa.  Näin kasvit valitaan kerralla oikein, eikä niitä tarvitse vuosittain siirtää paikasta toiseen paremman kasvu­paikan löyty­misen toivossa.  Suunnit­telija tietää pihan raken­ta­miseen liittyvät säännökset, tuntee erilaiset materi­aalit ja kalusteet ja hänellä on erittäin vahva kasvio­saa­minen.  Lisäksi suunni­tel­massa otetaan kantaa pihan valais­tukseen sekä ympäristöön sopivien materi­aalien valintaan.

Pihasuun­ni­tel­mahan voi olla vaikka ruutu­pa­pe­rille käsin piirretty versio, mutta jos tarvitaan raken­nus­suun­ni­telma, jonka avulla viher­ra­kentaja voisi pihan rakentaa, pitää sen olla mitta­tarkka kuva, johon on merkitty korot, mitat, kasvit jne.

Minkä­lainen on GreenDreams -suunni­tel­ma­pa­ketti eli aukais­taanpa tähän vähän työn sisältöä.

1. PIHASUUNNITELMAN RAKENNUSSUUNNITELMA

Yleensä 1:100 piiretty kuva, joka toimi­tetaan asiak­kaalle nelivä­ri­tu­los­teena. Kuvassa kasvit, pinnoitteet,kalusteet, korko­maailma jne. Ennen tätä on asiakkaan kanssa käyty luonnos­ku­va­kierros, jonka hyväk­sy­misen jälkeen varsi­nainen raken­nus­suun­ni­telma sitten tehdään.

2. PIHASUUNNITELMAN KAIVUUSUUNNITELMA

Uudis­ra­ken­nus­koh­teissa tarjoan pakettiin myös kaivuusuun­ni­telmaa, jota voidaan käyttää apuna ihan siellä tontin kaivuu­töiden alkumet­reillä.

3. PIHASUUNNITELMAN SUUNNITELMASELOSTUS (MALLISIVU)

Lyhyt selvitys siitä, mitä kysei­sellä pihalla raken­netaan

4. PIHASUUNNITELMAN TYÖSELOSTUS

Ohjeistus pihan raken­ta­miseen.  Räätä­löidään jokaisen kohteen mukaan joko omatoi­mi­ra­ken­tajan tai viher­ra­ken­tajan tarpeisiin.  Sisältää myös lyhyen tontti­koh­taisen hoito-ohjeis­tuksen.

 

(pari malli­sivua)

5. PIHASUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELOT (KASVIT, PÄÄLLYSTEET, KALUSTEET)

Näiden avulla voit pyytää tarjoukset tuotteista

6. PIHASUUNNITELMAN KASVILUETTELO

Lyhyet kuvaukset pihan kasveista kuvineen ja hoito-ohjeineen.

7. MUUT

Eli pakettiin lisätään esim. erikois­kasvien istutus- ja hoito-ohjeita, raken­ta­mis­oh­jeita

8. PAKETTIIN VOIDAAN LISÄTÄ MYÖS 3D-KUVAT

 

KUVA KOKO YHDESTÄ ASIAKASPAKETISTA

Lähtö­koh­tai­sesti pihasuun­ni­telman hintaan vaikut­tavat tontin koko, maaston­muodot ja tietysti asiak­kaiden toiveet. Myös suunnit­te­lijan kokemus ja työhis­toria. Tästä linkistä löytyy lisätietoa pihasuun­nit­te­lusta ja hinnoit­te­lusta.

Ihmet­telen yhä sitä, että rakennusliikkeet/talotehtaat/ arkki­tehdit eivät osaa ottaa koppia siitä, että tarjoai­sivat asiak­kailleen myös viher­suun­nit­te­lu­pal­veluja.  Se toisi lisäarvoa niin tilaa­jalle kuin heille itsel­leenkin.  Raken­nuksen suunnit­te­lu­vai­heessa tehty suunni­telma voi säästää uudis­ra­ken­tajan rahapussiin pitkän pennin, kun maansiir­totyöt voidaan tehdä myös pihan osalta siellä alkuvai­heessa, kun talon pohjia kaivetaan

Kirjoitin aikai­semmin blogiini pihasuun­nit­te­lu­pro­sessin kulusta. Löydät kirjoi­tukseni täältä

Pihasuun­nit­te­lijan vinkit pihan kalki­tukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogi­postaus kalki­tuk­sesta, sillä viime viikon kirjas­tojen Viheril­loissa tästä asiasta nousi esiin useam­pikin kysymys. Yleensä ohjaan asiak­kaitani kalki­tuksen saloihin joko  neuvon­ta­käynnin aikana tai pihasuun­ni­tel­ma­pa­ketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloite­taanpa siitä, että miksi sitä kalki­tusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontai­sesti hapanta ja kalki­tusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravin­teita happa­masta maasta.  Kalki­tuksen avulla maahan saadaan magne­siumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän piene­liöstön aktii­vi­suutta.  Piene­liöstön toiminta tehostaa ravin­teiden kiertoa, parantaa maan murura­ken­netta ja parantaa elope­räisten yhdis­teiden hajoa­mista -kalkitus siis parantaa maan raken­netta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalki­tuksen avulla voidaan myös vähentää haital­listen raskas­me­tallien liukoi­suutta ja tätä kauttaa niiden pitoi­suuksia puutarhan tuotta­massa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoi­tetaan?

pH -luku kuvaa maan happa­muutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoit­tavat maan emäksi­syy­destä ja matalammat lukemat maan happa­muutta.  Hienosti sanoen emäksi­sessä maassa on vähän vetyioneja ja happa­massa paljon.  Suurim­malle osalle puutar­ha­kasveja sopiva pH on 6,0 — 6,5 Poikkeuk­siakin on eli esim. alppi­ruusut ja pensas­mus­tikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5–7) olevaa kasvua­lustaa kaipaavat erityi­sesti omenapuut ja marja­pensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravin­teiden imeyty­miseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutar­ha­myy­mä­löistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happa­muu­desta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan labora­to­riossa.  On kuitenkin eräitä indikaat­to­ri­kasveja, jotka paljas­tavat maan happa­muuden. Happa­massa maassa viihtyviä lajeja ovat esimer­kiksi ruiskau­nokki, kelta­päi­vän­kakkara, rikka­si­nappi, peltoe­mäkki, pelto­re­tikka ja pelto­ha­tikka. Niiden runsas esiin­ty­minen voi olla merkki kalki­tuk­sen­tar­peesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Labora­to­riossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvua­lustan maalajin ja multa­vuuden.  Näiden tietojen perus­teella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkki­määrä perus­tamis- ja hoito­vai­heessa.  Ylläpi­to­kal­ki­tusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pinta­le­vi­tyk­sessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoit­ta­malla sen pinta­multaan eli ei vain pintaan ripot­ta­malla.  Perus­ta­mis­vai­heessa maanäytteen ilmoittama kalki­tus­määrä sekoi­tetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvu­ker­rokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaat­teessa milloin tahansa, mutta nyrkki­sääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutar­hassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamis­veden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusa­lueiden katta­mista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalki­tuksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liuke­ne­miseen ja painu­miseen kasvua­lustaan.

Milloin kalki­tuk­sesta voi olla haittaa?

Liian runsas­kä­tinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravin­teiden liuke­ne­misen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähes­tyessä esimer­kiksi sinkin, boorin ja kuparin liuke­ne­minen heikkenee.

Minkä­laista kalkkia puutar­hassa pitäisi käyttää?

Kotipuu­tar­hurin kalkki­pus­sissa on magne­siumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoi­tetaan kiven­näis­lan­noit­teilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalki­tus­tarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravin­nokseen luonnon­lan­noi­tetta tai elope­räistä kasvi­silppua, kuten leikkuu­jä­tettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkki­sääntö ylläpi­to­kal­ki­tuk­selle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että samma­loi­tu­minen ei ole automaat­ti­sesti merkki kasvua­lustan happa­moi­tu­mista. Sammal nurmi­kolla voi johtua myös kasvua­lustan tiivis­ty­mi­sestä ja nurmi­hei­nälle liian varjoi­sesta kasvu­pai­kasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalki­tukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkaus­ma­te­ri­aalien tai raken­nus­jät­teiden tuhkaa (lehti­puiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuo­lisia ravin­teita kuten magne­siumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenai­neita.  Tuhka sopii puutarhan istutusa­lueiden ylläpi­to­kal­ki­tuseen  — perus­ta­mis­kal­ki­tukseen se ei riitä.  Syötä­ville kasveille suosit­te­lisin kuitenkin taval­lista kalkkia.  Tarkkojen annos­te­luoh­jeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravin­ne­pi­toisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpäril­listä tuhkaa (n. 5 kg) /50–100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkit­se­miseen?

Maanpa­ran­nukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole raken­nettu maape­rä­ana­lyysin tulosten perus­teella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perus­teella tilannut uuden puutarhaan varta­vasten “raken­netun” kasvua­lustan.  Jos käytät lannoi­tukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppi­ruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvit­sevat kalkkia?

Tee alppi­ruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutus­kuoppa jonka täytät happa­malla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmä­lan­noi­tuksena sovel­tu­valla lannoit­teella ja käytä alppi­ruusun alla esim. hapanta turve­ka­tetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäris­tö­pal­ve­luilla  Kotipuu­tarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Herätys raken­nusala!

Asiaa uudis­ra­ken­ta­mi­sesta!

Osuipa silmiini tälle aamulle aika virkistävä blogi­kir­joitus !  Eli joku muukin on sitä mieltä, että raken­nusalan olisi syytä herätä nykypäivään 😀  Itsehän pohdin tätä samaa asiaa pihasuun­nit­telun kannalta heinä­kui­sessa blogi­kir­joi­tuk­sessani —  tuossa Ryhmä­ra­ken­ta­misen blogissa otettiin enemmän kantaa raken­ta­miseen, mutta sama asia voidaan siirtää myös pihara­ken­ta­miseen.  Käsi ylös uudis­ra­ken­tajat — kuinka monelle teistä tarjottiin talon suunnit­te­lu­vai­heessa myös pihasuu­nit­te­lu­pal­velua?  Tai kerrottiin pihara­ken­ta­misen kokonais­kus­tan­nuk­sista tai siitä, että jos pihara­ken­ta­misen pohjatyöt siirretään vaiheeseen, kun talo on valmis, voivat maara­ken­ta­misen kustan­nukset nousta jopa kuusin­ker­tai­siksi?  Ei tainnut kovin montaa kättä nousta 🙂

-Minna

Hoiva­kotien pihasuun­nittelu

Luinpas tuossa Studio55:n sivuilta ihan kyyneleet silmiin nostat­tavan jutun hoiva­ko­dista, jossa oli panos­tettu asukkaiden viihty­vyyteen upealla pihasuun­nit­te­lulla. Hoivakoti oli nimetty Ulkoilu&Puutarha -hoiva­ko­diksi Hoivakoti on kuitenkin asukkait­tensa koti ja kuinka moni meistä astuu pihalla, jota ympäröi rauta-aita ja pihalla on vain nurmikkoa, asfalttia ja pihalaatat? Yhä enene­vässä määrin omistusa­sun­tojen pihaan satsataan ja siitä tehdään asukkaiden olohuoneen jatke. Jopa taloyh­tiöiden pihan arvo on pikku­hiljaa alettu ymmärtää.
Mutta.…miksi tämä ei toimi hoiva­ti­lojen yhtey­dessä? Olen jopa törmännyt lauseeseen “kai sinne pihalle pari marja­puskaa riittää?”… Arkki­tehdit ja raken­nus­suun­nit­te­lijat osaavat suunni­tella toimivat sisätilat ja osaavat raken­ta­misen säännöt ja kiemurat. Kysynkin sitä, että kuinka monessa hoiva­tiloja suunnit­te­le­vassa yrityk­sessä on viheralan ammat­ti­lainen suunnit­tel­massa vihera­lueet, joiden avulla saadaan virkis­tystä ja iloa hoiva­kotien asukkaiden elämään?

Mitä ajatuksia tämä kirjoitus ja tuo Studio55:n juttu Sinussa herättää? Minkä­lai­sessa ympäris­tössä sinä haluaisit elämäsi viimeiset vuodet viettää?

mummola

Yleisimmät virheet pihan suunnit­te­lussa ja raken­ta­mi­sessa

Aikai­sem­missa blogi­kir­joi­tuk­sissa olen käsitellyt pihasuun­nit­telua ja pihara­ken­ta­mista.  Nyt lyhyesti suunnittelu– ja raken­ta­mis­vir­heitä, joita pihoilla taval­li­simmin näkee.

1. Koko suunnittelu on unohtunut!

Raken­netaan talo ja sitten vasta mietitään mitä pihan kanssa tehtäisiin.… ja usein ei sitten olekaan rahaa eikä energiaa pihan toteut­ta­miseen

HOX!

  • pihasuun­nittelu tulisi tehdä yhdessä raken­nus­suun­nit­telun kanssa, jotta kaikille toimin­noille varat­taisiin riittä­västi tilaa
  • uudis­ra­kentaja — varaa raken­nus­bud­je­tissa n. 8–12 % kiinteistön arvosta pihara­ken­ta­miseen
  • tontilla saadaan suuriakin kustan­nus­säästöjä  raken­nus­töiden oikealla ajoituk­sella.
  • maa-aineksen kaivuut ja siirtä­miset, kasvua­lus­tojen tuonti, kiveysten ja raken­teiden raken­ne­ker­rosten tekeminen, puiden kaadot, ojitukset ja penger­rykset kannattaa tehdä silloin, kun tontilla muutenkin jylläävät isot koneet.

DSC_0180 2. Pihan pohjatyöt on tehty huonosti

  • pinta­vesien kaadot huonot eli pahim­massa tapauk­sessa vedet valuvat pihalta kohti taloa. Kaadot talosta poispäin tulisi olla vähintään 3% viiden metrin matkalla.
  • huonosti tehdyt kaadot johtavat vedet naapurin tontille
  • suunnit­te­lussa ei ole otettu huomioon tontin maape­rä­olo­suh­teita ja esim. pihan kulku­väylien alusra­kenteet on riittä­mät­tömät, joka johtaa kiveysten tai asfal­toinnin routi­miseen.

HOX!

  • ennen raken­ta­mis­vai­hetta tarkista pihan korko­maailma.  Jos homma tuntuu hanka­lalta niin käytä apunasi ammat­tio­saajaa.
  • muista, että missään tapauk­sessa pinta­vesiä ei saa johtaa naapurin tontille.  Raja-alueelle tehdään painanne, joka estää veden virtaa­misen naapuriin.
  • käytä pinnoit­teena esim. huleve­si­kiviä tai muita läpäi­seviä materi­aaleja, jolloin pintaa pitkin valuvan veden määrä vähenee

 

3. Kasvit on istutettu väärään kasvu­paikkaan

  • ennen kasvien valintaa ei ole pereh­dytty riittä­västi siihen minkä­laiset kasvuo­lo­suhteet pihalla/puutarhassa on — tärkeimpänä maaperän laatu!
  • myös tuuli ja valo-olosuhteet on otettava huomioon kasvi­va­lin­noissa.  Esim. alppi­ruusun paikka ei ole keskellä pihaa aurin­gon­paah­teessa vaan se tarvitsee puoli­var­joisan kasvu­paikan, jossa kasvua­lusta on hapan ja omenapuu harvoin selviää talvesta paikalla, jossa on kylmä pohjois­tuuli.

HOX!

  • tutustu kasvien kasvu­paik­ka­vaa­ti­muksiin ennen kuin ostat sen hetken mieli­joh­teesta kaupan aleko­rista.

4. Pihan sisääntulo on unohdettu

  • sisään­käynti on talon “käynti­kortti”  ei ole ihan saman­te­kevää mitä sinne on istutettu tai mikä on näkymä esim. vierei­selle tielle.

HOX!

  • sisään­tuloa voidaan piristää myös isoilla ruukuilla

5. Istusa­lueista ei ole tehty yhtenäisiä/istutuskuopat ovat liian pieniä/kasvualusta riittä­mätön

  • istutusa­lueiden ja nurmikon alle laitetaan liian vähän multaa/kasvualustaa (hyvin tehdyn nurmikon alla on vähintään 20 cm tiivis­tettyä kasvua­lustaa!)
  • kasvua­lusta on huono­laa­tuista eli ei täytä viherym­pä­ris­tö­liiton vaati­muksia (on lannoi­ta­maton tai sisältää rikka­kasveja)
  • puiden istutus­kuopat liian pieniä, jolloin juuristo alkaa ns. kiertää kehää kuopassa ja tukehtuu tilan puutteeseen
  • istutusa­lueet eivät ole yhtenäisiä, vaan esim. pensaat yksit­täisinä pitkin nurmia­lueita, jolloin ne joutuvat taiste­lemaan ravin­teista kasvu­ti­lasta nurmikon kanssa.  Yleenäs nurmi­kas­vusto voittaa tämän mittelön ja pensaat voivat huonosti.

HOX!

  • tee istutus­kuo­pasta reilusti leveä. Esim. lehti­puille 150 cm.  Syvyys n. 60–80 cm riippuen juuri­paakun koosta
  • yhtenäisten istutusa­lueiden hoita­minen on helpompaa kuin yksit­täisten, nurmi­kolle istutet­tujen pensaiden.

6. Puut on istutettu liian lähelle raken­nuksia

  • talon huolto vaikeutuu ja puu varjostaa täysi­kas­vuisena
  • puun muoto ja elinvoi­maisuus kärsivät
  • puuta joutudaan leikkaamaan, mikä voi aiheuttaa esim. lahovikoja
    • lahovi­kainen puu on turval­li­suus­riski eli esim. myrsky­tuuli voi kaataa puun
  • lehdet kertyvät sadeve­si­kou­ruihin
  • maatuvat lehdet samma­loit­tavat katon
  • juuristo kaivautuu sadevesi- ja salao­ja­put­kistoon

HOX!

  • ota selvää istutet­tavan puun oksiston lopul­li­sesta koosta. Piirrä mitta­kaa­vassa olevaan suunni­tel­ma­kuvaan lopul­linen koko, jotta näet kuinka laajalle oksisto leviää

DSC_00967. Toimin­tojen sijoit­telua ei ole mietitty raken­nus­vai­heessa

  • lapset (trampo­liini)- mitä tilalle joskus myöhemmin?
  • mihin on järke­vintä sijoittaa polku­pyörät
  • takka/polttopuut — onko niille varattu tilaa
  • peräkärryn paikka
  • kompos­torit

HOX!

  • sijoita trampo­liini paikkaan, johon voit myöhemmin tehdä esim. pyörän kiveyksen oleske­lua­lu­eeksi.  Voit istuttaa pensaista jo valmiiksi trampo­liinin ympärille.

8. Lumien säilyt­tä­mi­selle ei ole varattu tilaa

Suomessa on joka vuosi talvi ja lumien säilyt­tä­mi­selle on varattava tilaa (tästä kirjoit­telin aikai­semmin blogissani)

HOX!

  • huomioi suunnit­te­lu­vai­heessa ettet “blokkaa” lumen­luon­tia­lueita esim. tukimuu­reilla tai korote­tuilla istutusa­lueilla

9. Pihan hoito­tasoa ei ole mietitty

Virheel­li­sesti päädytään nurmi­pihaan, joka on hoidol­li­sesti kaikkein työläin.  Oikeilla kasvi­va­lin­noilla ja  yhtenäi­sillä istutusa­lueilla saadaan pihasta helppo­hoi­toinen. Myös maanpei­te­kasvien ja esim. niitty­kas­vil­li­suuden käyttöä kannattaa harkita.

HOX!

  • yhtenäiset, siistisi rajatut istutusa­lueet helpot­tavat hoitoa.
  • muista periaate: “oikea kasvi oikeaan paikkaan” Eli varjo­kasveja ei kannata istuttaa paahteeseen 🙂

Jos haluat välttää virheet, ota selvää ja suunnittele. Jos oma aika tai kiinnostus suunnit­telun ei riitä, palkkaa pihasuun­nit­telija ja toteuta suunni­telma viher­ra­ken­ta­misen ammat­ti­laisen avulla.

Hei, hei joutsenet

Olin aamulla tekemässä pihan viimeisiä syyshommia ennen lumien tuloa ja yhtäkkiä pihan ylitse lensi parvi joutsenia, jotka kovalla äänellään ilmoit­tivat minulle, että nyt on lähdön aika. Jotenkin tuo lintujen, varsinkin joutsenten, syysmuutto saa mielen haikeaksi. Toisaalta taas kevään paluu­muutto saa aikaa ihan kuplivan ilon rinnassa 🙂

Tälle kirpeän kuulaalle aamupäi­välle pihan syyshom­missa oli kaiken­laisen epämää­räisen roinan siivoa­minen varas­to­ra­ken­nuksen seiniltä ja niiden vienti kaato­pai­kalle. Ajatuk­sissa siintää kevään pihajuhlat ja se pistää kummasti vipinää siivoukseen. Samalla kasattiin pihalla oleva pöytä­ryhmä teras­sille talveksi.

Asuina­lu­eemme on vanha puuta­loalue, jossa on paljon isoja koivuja ja pihlajia. Toisaalta ne työllis­tävät eli kauheasti tulee esim. koivujen sieme­nistä roskaa sisälle, mutta kyllä ne näyttävät kauniilta näin syyspäivänä, kun aurinko paistaa. Keväällä taas saa nauttia siitä ihanasta heleän­vih­reästä väristä, kun koivujen lehdet puhkeava.

Pihan istutukset ovat jo vetäy­ty­mässä pikku­hiljaa talvi­le­volle. Kylmät yöt ovat puraisseet kasveja ja varsinkin kuunliljat ovat jo läpikuul­tavan hauraita.

Nauhusten ja jaloan­ger­vojen kukinnot ovat kuivuneet — samoin virgi­nian­tä­dyk­keiden. Iisoppi ja purppu­ra­pu­na­latva puolestaan kukkivat yhä täyttä häkää.…saa nähdä miten niille käy 🙂

Pihasuun­nit­te­li­jalle syksy ja talvi ovat parasta aikaa tehdä seuraavan kauden pihasuun­ni­telmia. Valitet­tavan harva pihano­mistaja vain osaa tätä tilai­suutta käyttää hyväkseen. Pihasuun­ni­telman teko voidaan pistää käyntiin niin kauan, kun tontilla ei ole lunta, joka mahdol­li­sesti peittää kohteet, jotka pitäisi mitata asema­piir­ros­kuvaan oikealle paikalle. Myös pihan konsul­toin­ti­käynnit ovat mahdol­lisia niin pitkään, kun maa on lumeton. Kesällä on mahdol­li­sesti tullut jo ajatuksia uuden tai vanhan pihan suhteen ja ammat­ti­laisen apu neuvon­ta­käynnin muodossa on myös hyvä suorittaa syksyllä — näin pääsee pihahommiin uusien ideoiden ja neuvojen kera heti keväällä, kun routa sulaa.

On myös todella harmil­lista myydä avuntar­vit­si­joille “eioota” keväällä, kun luonnon kanssa yhtä aikaa heräävät myös pihalla puuhas­te­lijat. Tilaus­kirja täyttyy aikai­sessa vaiheessa ja monesti joudutaan suunnittelu siirtämään kesän loppu­puo­lelle. Ennakoi­malla suunnit­te­lu­tarpeen näin syksyllä on etulyön­tia­se­massa myös kilpai­lut­ta­massa viher­ra­ken­tajia 🙂