Puiden ja pensaiden kevätleikkaus

Keväleikkaus

Kevätleikkaus – tuttu sana 🙂 Useimmat puut ja pensaat leikataan keväällä ennen kuin kasvu pääsee alkuun. Täällä Oulun korkeudella leikkaukset siirtyvät yleensä huhtikuulle, sillä maaliskuussa on vielä liian paljon lunta maassa.  On muistettava, että leikkaamista ei tule tehdä ”tavan vuoksi” eli leikkaukset tehdään silloin kun tarve on ilmeinen – pensas on esim, ränsistynyt tai kasvanut liian suureksi tai siinä on selviä talvivaurioita.  Nämä leikkaukset + muutamien vanhimpien oksien leikkaaminen alhaalta asti pois ovat ns. hoitoleikkauksia.

Ns. alasleikkaus (eli pensas leikataan maanpinnasta n. 15-20 cm tapille) voidaan tehdä hyvin lähes kaikille pensaille.  Osa, kuten esim norjanangervo, tekevät kukkasilmut jo edellisenä syksynä eli alasleikkuukeväänä ne eivät ehdi kukkia.  Kukkimaan sen sijaan alasleikkaamisesta huolimatta ehtii mm. koivuangervo ja keijuangervo.  Alaosastaan  harvaksi käynyt tai hoitamattomuutta muotonsa menettänyt pensasaita kannattaa leikata myös varhain keväällä alas.  Leikkauksen yhteydessä kannatta myös kasvualusta kunnostaa, jotta voimakkaasti kasvaville uusille versoille riittää ravinteita. Rikkaruohot pidetään kurissa pitämällä juuristoalue mulloksella tai levittämällä siihen katetta, joka estää rikkaruohojen kasvua ja pitää lisäksi maan pinna kosteana.  Hamppukate on hyvä vaihtoehto kuorikatteelle, sillä sen suojissa eivät viihdy kotilot.

Hyötypuutarhassa keväällä kannattaa leikata marjapensaat eli poistaa niistä vanhimpia oksia.  Marjapensaiden oksat poistetaan aina maanrajaa myöden.  Samalla voi tarkistaa marjapensaan silmut äkämäpunkin varalta.  Punkin saastuttamat silmut poistetaan käsin ja tuhotaan.  Jos pensaassa on runsaasti äkämäpunkin tuhoa on syytä poistaa pensas ja korvata se kokonaan uudella.  Marjapensaiden vanhimpia oksia poistetaan maata myöten ja tarkistetaan, alkavatko osa silmuista turvota kohtuuttoman nopeasti äkämäpunkkien takia. Jos punkkeja on runsaasti, parasta on korvata pensas uudella, muutoin riittää turvonneiden silmujen poisto.

Mitä ei saa leikata keväällä: (mahlavuodon takia)

  • koivu
  • vaahtera
  • kirsikka
  • luumu

HOX! Omenapuun isommat leikkaukset kannattaa jättää heinäkuulle.  Keväällä voidaan leikkoa pois ylimääräisiä vesiversoja.  Kesäleikkaus ei kiihytä omenapuun kasvua ja näin vältytään vesiversokierteeltä.

Kotipuutarhurin työvälineiksi riittävät oksasakset eli sekatöörit. Voimasaksia tarvitaan vahvimpien oksien leikkaamiseen. Pienet jatkovarsilla varustetut oksasahat ovat käteviä korkealla olevien oksien poistamiseen.

oksasakset

Tässä vielä linkki videoon, jossa opastetaan leikkausten oikeoppiseen tekoon!

Mukavaa kevättä!

-Minna / GreenDreams

 

Nurmikon keväthoito

Nurmikon hoito keväällä

Haravoidako vai ei? Kas siinäpäs vasta pulma!

Nurmikon keväthuoltoon ryhdytään siinä vaiheessa, kun nurmikko on kuivahtanut. Vältä siis kulkua lumen alta paljastuvalla nurmikolla, sillä ruohokasvusto on arka tiivistymisen aiheuttamille vauriolle. Ja kun hoitohommiin vihdoin päästään, ei kannata ensimmäisenä rynnätä varastoon etsimään haravaa, jotta saisit raaputettua nurmikon pinnan puhtaaksi edellisen syksyn lehdistä. Lehdet nimittäin parantavat maaperää, kun madot ja muut maan pieneliöstöt käyttävät lehdet ravinnokseen ja muuttavat lehdet mullaksi. Samalla ne parantavat maaperää mylläämällä käytäviä kasvualustaan 🙂 Voit jättää edellisvuotiset lehdet nurmikolle maatumaan jos niitä on suht tasaisesti kauttaaltaan. Paksumpia läjiä ja vaahteran sekä tammenlehtiä voit poistaa ettei nurmikko painu niiden alla.

Melko usein nurmikosta löytyy paljaita paikkoja talven jäljiltä. Näistä nurmikko on kuollut ja syynä voi olla esim. jääpolte. Jääpoltetta syntyy silloin, kun syksyllä jo routaantuneen maan päälle kertyy vettä, joka jäätyy nurmikon päälle. Nurmikossa on siis kuoppa, johon vesi jää. Tämä jäätyminen aiheuttaa lopulta kasvien tukahtumiseen. Nurmikko kuolee kylmään ja hapenpuutteeseen. Hyvin yleisesti tätä jääpoltetta esiintyy niillä nurmialueilla joiden päälle on kasattu talvella lunta. Edelliskesän kova kulutus vaikkapa lasten pelialueella on myös saattanut aiheuttaa painanteita, joihin vesi talven aikana on päässyt kerääntymään ja jäätymään.

Ennen paikkauskylvöä vanha nurmikonpinta rikotaan joko avallisella puutarhaharalla tai leikkuriharavalla. Suuriin alueisiin on syytä käyttää järeämpää kalustoa kuten esim. puutarhajyrsijää. Kuopalla oleviin kohtiin lisätään kalkittua ja lannoitettua multaa, joka jyrätään tasaiseksi. Kylvetyt siemenet peitetään kevyesti haravoiden uuteen kasvualustaansa. Sitten vielä tiivistäminen jyräämällä tai lapiolla taputtamalla. Tämä tiivistäminen on kasvuunlähdön kannata erittäin tärkeä. Näin paikkauskylvönä kylvetyt siemenet pääsevät kosketuksiin maan kanssa eivätkä jää irralleen löysään multaan. Kylvöä kastellaan niin usein, että maa pysyy kosteana ja ruoho alkaa orastaa.

Nurmikon lannoitus keväällä

Nurmikon lannoituksella tarkoitetaan monesti nurmikon kalkitsemista, joka tapahtuu yleensä keväällä heti lumien sulamisen aikaan. Kalkin käytön tarpeellisuus ja sopiva aikaväli kalkitsemiselle riippuu ihan maaperän pH- arvosta, josta kirjoittelinkin edellisessä postauksessani. Kalkitsemista ei pidä tehdä vain tavan vuoksi vaan maan pH- arvoa seuraten. Uusintakalkitus voi olla vuosittain, joka toinen vuosi tai jopa harvemminkin. Usein puutarhasivustojen kirjoituksissa näkyy väite, että sammal nurmikolla tarkoittaa kalkin puutetta. Näin se ei välttämättä ole, vaan syy sammaloitumiseen voi johtua myös tiivistyneessä kasvualustassa.
Nurmikoille on tarjolla myös erilaisia typpipitoisia kevätlannoitteita, joita voidaan käyttää, jos esim. nurmikon väri vaalenee huomattavasti eli vaaleneminen viestii typenpuutteesta. Ja kun lannoittaa tällaisella typpipitoisella lannoitteella sitoutuu siihen, että nurmikkoa pitää leikata tiheään koska lannoitus kiihdyttää kasvua.

Nurmikon leikkaus keväällä

Nurmikon leikkaus on myös osa nurmikon keväistä/alkukesäistä hoitoa. Jos pitää käyttää harkintaa haravoinnissa niin samoin sitä käytetään keväisessä ruohonleikkuussa. Anna nurmikon aloittaa kesäkauden kasvunsa rauhassa ja aloita leikkuu vasta, kun kasvua on tullut 5-7 cm ja yöpakkaset on ohi. Pari ensimmäistä leikkuukertaa leikataan normaalia ylemmällä leikkuukorkeudella.

Nurmikon ilmastointi

Ilmastoinnilla tarkoitetaan tiivistyneen ja hyvin usein tiivistymisestä johtuvan sammaloitumisen vähentämistä. Hyvin yleisesti nurmikon ilmastointia kehoitetaan tekemään esim. pistelemällä nurmikkoon talikolla reikiä tai juoksemaan pitkin pihaa ns. ilmastointikengillä. Näistä ei juurikaan ole apua – varsinkaan, jos näihin yksitäisiin reikiin ei haravoida hiekkaa. Paras keino nurmikon kasvuolosuhteiden parantamiseen on se, että levittää vuosittain nurmikon päälle ohuen kerroksen esim. kompostimultaa. Maaperän pieneliöt tekevät maanmuokkaustyöt puolestasi eli ne muuntavat kuolevat ainekset nopeasti maaperää kuohkeuttavaksi humukseksi ja ravintoaineiksi ruohokasveille.

Pihasuunnittelijan vinkit pihan kalkitukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogipostaus kalkituksesta, sillä viime viikon kirjastojen Viherilloissa tästä asiasta nousi esiin useampikin kysymys. Yleensä ohjaan asiakkaitani kalkituksen saloihin joko  neuvontakäynnin aikana tai pihasuunnitelmapaketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloitetaanpa siitä, että miksi sitä kalkitusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontaisesti hapanta ja kalkitusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravinteita happamasta maasta.  Kalkituksen avulla maahan saadaan magnesiumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän pieneliöstön aktiivisuutta.  Pieneliöstön toiminta tehostaa ravinteiden kiertoa, parantaa maan mururakennetta ja parantaa eloperäisten yhdisteiden hajoamista -kalkitus siis parantaa maan rakennetta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalkituksen avulla voidaan myös vähentää haitallisten raskasmetallien liukoisuutta ja tätä kauttaa niiden pitoisuuksia puutarhan tuottamassa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoitetaan?

pH -luku kuvaa maan happamuutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoittavat maan emäksisyydestä ja matalammat lukemat maan happamuutta.  Hienosti sanoen emäksisessä maassa on vähän vetyioneja ja happamassa paljon.  Suurimmalle osalle puutarhakasveja sopiva pH on 6,0 – 6,5 Poikkeuksiakin on eli esim. alppiruusut ja pensasmustikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5-7) olevaa kasvualustaa kaipaavat erityisesti omenapuut ja marjapensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravinteiden imeytymiseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutarhamyymälöistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happamuudesta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan laboratoriossa.  On kuitenkin eräitä indikaattorikasveja, jotka paljastavat maan happamuuden. Happamassa maassa viihtyviä lajeja ovat esimerkiksi ruiskaunokki, keltapäivänkakkara, rikkasinappi, peltoemäkki, peltoretikka ja peltohatikka. Niiden runsas esiintyminen voi olla merkki kalkituksentarpeesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Laboratoriossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvualustan maalajin ja multavuuden.  Näiden tietojen perusteella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkkimäärä perustamis- ja hoitovaiheessa.  Ylläpitokalkitusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pintalevityksessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoittamalla sen pintamultaan eli ei vain pintaan ripottamalla.  Perustamisvaiheessa maanäytteen ilmoittama kalkitusmäärä sekoitetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvukerrokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaatteessa milloin tahansa, mutta nyrkkisääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutarhassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamisveden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusalueiden kattamista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalkituksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liukenemiseen ja painumiseen kasvualustaan.

Milloin kalkituksesta voi olla haittaa?

Liian runsaskätinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravinteiden liukenemisen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähestyessä esimerkiksi sinkin, boorin ja kuparin liukeneminen heikkenee.

Minkälaista kalkkia puutarhassa pitäisi käyttää?

Kotipuutarhurin kalkkipussissa on magnesiumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoitetaan kivennäislannoitteilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalkitustarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravinnokseen luonnonlannoitetta tai eloperäistä kasvisilppua, kuten leikkuujätettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkkisääntö ylläpitokalkitukselle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että sammaloituminen ei ole automaattisesti merkki kasvualustan happamoitumista. Sammal nurmikolla voi johtua myös kasvualustan tiivistymisestä ja nurmiheinälle liian varjoisesta kasvupaikasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalkitukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkausmateriaalien tai rakennusjätteiden tuhkaa (lehtipuiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuolisia ravinteita kuten magnesiumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenaineita.  Tuhka sopii puutarhan istutusalueiden ylläpitokalkituseen  – perustamiskalkitukseen se ei riitä.  Syötäville kasveille suosittelisin kuitenkin tavallista kalkkia.  Tarkkojen annosteluohjeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravinnepitoisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpärillistä tuhkaa (n. 5 kg) /50-100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkitsemiseen?

Maanparannukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole rakennettu maaperäanalyysin tulosten perusteella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perusteella tilannut uuden puutarhaan vartavasten ”rakennetun” kasvualustan.  Jos käytät lannoitukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppiruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvitsevat kalkkia?

Tee alppiruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutuskuoppa jonka täytät happamalla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmälannoituksena soveltuvalla lannoitteella ja käytä alppiruusun alla esim. hapanta turvekatetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäristöpalveluilla  Kotipuutarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Ajatuksia pihasuunnittelusta

Työurani alussa v. 2007 pihasuunnittelu oli  täällä Oulun korkeudella vielä jotenkin ”turhaksi” koettu elementti rakentamisessa ja remontoinnissa.  Onneksi ajat ja mielipiteet ovat muuttuneet ja pihasuunnitelma alkaa olla enenevissä määrin osa uudisrakentamista.  Myös vanhojen pihojen salaojitus- tai viemäritöiden yhteydessä ollaan helposti yhteydessä suunnittelijaan ja samalla kaivuuvaivalla kohennetaan myös pihaa. Eli pihasuunnittelija halutaan mukaan moniin erilaisiin projekteihin.

Mikä se pihasuunnitelma sitten oikeastaan on?

Moni mieltää suunnitelman vain palaksi paperia, jossa on kuva yläkuva tontista ja sinne piirretyistä istutusalueista. Ammattilaisen tekemä pihasuunnitelma on kuitekin paljon enemmän. Pihasuunnitelma on asiakirjakokonaisuus, jonka mukaan ammattitaitoinen viherrakentaja pystyy rakentamaan pihan ja jonka pohjalta hän tekee tarjouksen pihan rakentamisesta.  Suunnitelmapaketissa on 1:100 (tai 1:200) mittakaavassa oleva rakennussuunnitelma, josta käy ilmi pihan rakenteet, pintamateriaalit, kalusteet, varusteet, kasvit mitat jne.

piha 2014 rakennussuunnitelmaLisäksi paketista löytyy suunnitelmaselostus, jossa on tiivistettynä tekstinä pihan rakentamistyöt sekä rakentamista ohjaava työselostus.  Työselostus voidaan tehdä joko viherrakentajalle tai sitten yksityiskohtaisempana/ohjaavampana versiona omatoimipihanrakentajalle.  Sieltä löytyy myös määräluettelot esim. pintamateriaaleista jne. sekä kasviluettelo lyhyilla kuvauksilla kaikista tulevalle pihalle istutettavista kasveista.

Mitä hyötyä suunnitelmasta on?

  • pihasta saadaan kerralla toimiva ja viihtyisä – hyvä suunnitelma luo perustan toimivalle pihalle
  • pihasuunnitelma vähentää turhia investointeja ja epäonnistuneita kokeiluja
  • pihaa on helppo hoitaa, kun eri toiminnoille, kuten autojen paikoitukselle ja lumen varastoinnille yms. on varattu riittävästi tilaa oikeista paikoista
  • kasvit viihtyvät, kun ne on istutettu niille sopiviin olosuhteisiin
  • suunnitelman avulla määritetään pihan hoitotöiden tarve
  • suunnitelma tarvitaan rakensi sitten pihan itse tai sen rakentaa ulkopuolinen viherrakentaja. Varsinkin viherrakentaja tarvitsee mittatarkat suunnitelmapiirustukset.
  • yksityiskohtaisen pihasuunnitelman pohjalta saadut rakentamistarjoukset ovat vertailukelpoisia niin hinnaltaan kuin sisällöltään

piha 2014 4piha 2014 6 (1)

Milloin yhteys pihasuunnittelijaan?

Seuraavan kesän projekteihin, kannattaa suunnittelijaan ottaa yhteyttä jo talvella – kaikista mieluiten jo edellisenä syksynä, jolloin piha voidaan kuvata lumettomana.  Talviaikaan tehty suunnitelma on valmiina hyvissä ajoin ennen kevään suunnitteluruuhkaa ja viherurakoitsijatkin voi kilpailuttaa jo talven aikana. Kannattaa huomioida myös se, että syksy on parempaa istutusaikaa kuin alkukesä eli suunnitelmatilaus voidaan jättää sisään myös niin, että se valmistuu syksyn istutuskaudelle (elo-loka).

Uudisrakennuskohteissa suunnittelijaan kannattaa ottaa mieluiten heti kun tontti on ostettu – viimeistään siinä vaiheessa, kun asemapiirroskuvat alkavat olla loppusuoralla.  Ihanteellisin tilanne olisi, että pihasuunnittelija voisi tehdä yhteistyötä arkkitehdin kanssa.  Tässä vaiheessa nähdään hyvin säilyttämisen arvoiset alueet ja puut/muu kasvillisuus.  Samalla määritellään kaivuumassojen sijoittelupaikat tontilla.  Kun suunnitelma tehdään tässä vaiheessa saadaan aikaan kustannussäästöjä, kun tontilla pyörivät maanrakennuskoneet hyödynnetään tulevien kulkuväylien ja istutusalueiden teossa. Vanhan pihapiirin uudistamistarpeet tulevat usein esille juurikin muiden remonttien yhteydessä eli hyödynnetään samalla pihalla jylläävät maansiirtokoneet.  Suunnittelija kutsutaan usein myös paikalle silloin kun piha vaihtaa omistajaa ja siihen halutaan muutoksia tai silloin kun pihakasvit alkavat näyttää ränsistyneiltä ja niiden hoitoon halutaan käytännön ohjeita ja neuvoja.

DSC_0185Miten suunnittelu etenee?

  • asiakas ottaa yhteyttä suunnittelijaan
  • suunnittelija ja asiakas tapaavat tontilla
  • tarjouksen hyväksymisen jälkeen suunnittelija tekee tontilla tarvittavat tarkistusmittaukset ja kuvaa suunnittelualueen
  • suunnittelija laatii pihasuunnitelmaluonnoksen sillä tarkkuudella, jonka lähtötiedot sallivat
  • luonnos esitellään asiakkaalle ja tehdään tarvittavat muutokset ja lisäykset
  • urakka-asiakirjat eli valmis pihasuunnitelma, työselitys ja määräluettelot laaditaan siten, etteivät ne sisällä tulkinnanvaraisia asioita tai merkintöjä

Mitä lähtötietoja suunnittelija tarvitsee pihasuunnitelman laadintaan?

  • ajan tasalla olevan asemapiirroksen korkotietoineen
  • tiedon pihan kaapeleiden, viemärin, vesijohtojen yms. sijoittumisesta tontilla
  • rakennusten pohja- ja julkisivupiirrustukset
  • valokuvia kohteesta (jos kohde kauempana)
  • tiedot säilytettävistä rakenteista ja kasvillisuudesta
  • mahdollinen budjetti rakentamiselle

Paljonko pihasuunnittelu maksaa?

Suunnitelman hinta riippuu suunnittelutyöhön käytetystä ajasta.  Suunnittelukustannuksiin vaikuttavat mm. tontin koko ja maasto sekä se mitä asiakas pihaan haluaa.  Omakotitalon pihasuunnitelman hintahaarukka on noin 1000-3000 e riippuen sisällöstä.  Yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat ja esim. 3D -mallinnokset nostavat kustannuksia.Desingned by GreenDreams Oy su4

Pihasuunnittelijaan kannattaa siis olla yhteydessä hyvissä ajoin – mielellään jo aiottua rakennuskesää edeltävänä syksynä  tai samassa yhteydessä kun taloa suunnitellaan.  Teettämällä pihasuunnitelman ammattilaisella säästät rahaa, aikaa ja hermojasi 🙂  Ammattilaisen ohjeilla pihasta saadaan toimiva ja nopeasti hyvännäköinen.Desingned by GreenDreams Oy1

Viimeisiä viedään….

…eli viimeisten syksyisten pihahommien tekoa kuului tähän lokakuiseen lauantaipäivään.

2014-10-18 14.41.09

Pihan sisäänajotien reunassa on kaksi suurta pihlajaa, joista ymmärrettävästi tulee aika paljon lehtiroskaa näin syksyllä. Tämä onkin oikeastaan ainoa paikka, josta meillä haravoidaan lehdet pois. Ensinnäkin kastuessaan ja jäätyessään ne on ihan älyttömän liukkaita ja toisekseen jäätyessään tuohon ajotielle voin kertoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että on hieman tuskaista yrittää kolata ensimmäisiä lumia tuosta, kun kola tökkää jokaiseen lehtimöykkyyn….

2014-10-18 15.09.502014-10-18 15.29.25Nyt olin ihan viime hetkillä tekemässä tätä hommaa, sillä osa lehdistä oli jo autonrenkaiden alla jäätynyt ja ne piti sitten pukkia petkeleellä irti. Niin en tiedä sanooko tuota rautaa muut petkeleeksi? Se on ainakin meidän perheessä ollut aina petkele – pappakin puhutteli sitä tuolla nimellä 😀 😀

Haravoinnin jälkeen vielä reipas harjaus ja toivottavasti viimeiset koivunsiemenet pois asfaltilta. Tänä kesänä on ollut kyllä ennätysmäärä koivunsiemeniä. Meillä on piha siivottu ainakin kahteen kertaan painepesurilla ja muutamaan otteeseen harjaamalla ja aina niitä vain on ja on. Ja kun omistaa kaksi koiraa niin voin sanoa, että niitä on muutama kappale myös sisällä. Onko muualla ollut yhtä satoisa koivunsiemenkesä? Siivouksen lopputulos tässä. Kaksi säkillistä lehtiä ja siemeniä.

2014-10-18 15.42.33

Samalla, kun minä puuhastelin haravoinnin kimpussa, mies puhdisti roskat meidän ja naapurin sadevesikouruista. Tämä homma on tehtävä joka syksy, ettei käy niin, että kouruissa kasvaa keväällä minikoivuja ja ihmetellään miksi sulamisvedet on pitkin seiniä.

2014-10-18 16.34.362014-10-18 15.14.102014-10-18 15.36.13
Tälläkin kertaa kourut olivat ihan reunoihin asti täynnä tavaraa – pakastettua sellaista 😀 Eli helppo homma – sen kun nosteli kourusta jääkalikoita pois. Jännä juttu muuten, että tämä kourujen puhdistus on miehen mielestä aina niin kivaa hommaa… Ettei vaan johtuisi siitä, että pääsee leikkimään tuollaisella ”hiioppi” vehkeellä ? 😀 😀

Tyhjensin haravoinnin päätteeksi myös rännien alla olevat loiskekupit.

2014-10-18 15.47.46

Niin ja tuli todettua, että kauneus on katoavaista… eli tässä kuvaparissa säleikkövilliviini pari-kolme viikkoa sitten ja nyt.

2014-09-18 16.04.362014-10-18 15.47.40

Pihan istutusalueiden lehdet saivat jäädä sijoilleen ja ne haravoidaan sitten keväällä jos on tarvetta.

2014-10-18 16.02.07

Ja vaikka pienesti korkeanpaikan kammoinen olenkin niin pitihän minunkin päästä turistina tuonne häkkiin keinumaan. Tässä näkymää naapurin pihalta meille – siellä puutarhakoira tarkkana pihalla 😀

2014-10-18 16.31.29

Ja tässä näkymiä asuinalueemme yleisilmeestä. Harmi, kun oli niin harmaa ilma….

2014-10-18 16.31.38

Niin ja vielä lopuksi kuva siitä kesällä asennetusta liuskekiveyksestä. Ihan kivasti se on asettunut tuohon paikalleen ja pikkuhiljaa sain tuon istutusalueenkin tehtyä. Jäi siihen toki vielä ensikesäksikin hommaa 🙂 Hieman outoa tuossa kuvassa on se, että naapurin puolelta kaadettiin pari viikkoa sitten iso koivu. On ollut kyllä opettelussa tuo muuttunut näkymä pihan perälle. Ja ensi kesänä meillä on ihan eri valoisa piha!

2014-10-18 16.17.34

Hei, hei joutsenet

Olin aamulla tekemässä pihan viimeisiä syyshommia ennen lumien tuloa ja yhtäkkiä pihan ylitse lensi parvi joutsenia, jotka kovalla äänellään ilmoittivat minulle, että nyt on lähdön aika. Jotenkin tuo lintujen, varsinkin joutsenten, syysmuutto saa mielen haikeaksi. Toisaalta taas kevään paluumuutto saa aikaa ihan kuplivan ilon rinnassa 🙂

Tälle kirpeän kuulaalle aamupäivälle pihan syyshommissa oli kaikenlaisen epämääräisen roinan siivoaminen varastorakennuksen seiniltä ja niiden vienti kaatopaikalle. Ajatuksissa siintää kevään pihajuhlat ja se pistää kummasti vipinää siivoukseen. Samalla kasattiin pihalla oleva pöytäryhmä terassille talveksi.

Asuinalueemme on vanha puutaloalue, jossa on paljon isoja koivuja ja pihlajia. Toisaalta ne työllistävät eli kauheasti tulee esim. koivujen siemenistä roskaa sisälle, mutta kyllä ne näyttävät kauniilta näin syyspäivänä, kun aurinko paistaa. Keväällä taas saa nauttia siitä ihanasta heleänvihreästä väristä, kun koivujen lehdet puhkeava.

Pihan istutukset ovat jo vetäytymässä pikkuhiljaa talvilevolle. Kylmät yöt ovat puraisseet kasveja ja varsinkin kuunliljat ovat jo läpikuultavan hauraita.

Nauhusten ja jaloangervojen kukinnot ovat kuivuneet – samoin virginiantädykkeiden. Iisoppi ja purppurapunalatva puolestaan kukkivat yhä täyttä häkää….saa nähdä miten niille käy 🙂

Pihasuunnittelijalle syksy ja talvi ovat parasta aikaa tehdä seuraavan kauden pihasuunnitelmia. Valitettavan harva pihanomistaja vain osaa tätä tilaisuutta käyttää hyväkseen. Pihasuunnitelman teko voidaan pistää käyntiin niin kauan, kun tontilla ei ole lunta, joka mahdollisesti peittää kohteet, jotka pitäisi mitata asemapiirroskuvaan oikealle paikalle. Myös pihan konsultointikäynnit ovat mahdollisia niin pitkään, kun maa on lumeton. Kesällä on mahdollisesti tullut jo ajatuksia uuden tai vanhan pihan suhteen ja ammattilaisen apu neuvontakäynnin muodossa on myös hyvä suorittaa syksyllä – näin pääsee pihahommiin uusien ideoiden ja neuvojen kera heti keväällä, kun routa sulaa.

On myös todella harmillista myydä avuntarvitsijoille ”eioota” keväällä, kun luonnon kanssa yhtä aikaa heräävät myös pihalla puuhastelijat. Tilauskirja täyttyy aikaisessa vaiheessa ja monesti joudutaan suunnittelu siirtämään kesän loppupuolelle. Ennakoimalla suunnittelutarpeen näin syksyllä on etulyöntiasemassa myös kilpailuttamassa viherrakentajia 🙂