Puiden ja pensaiden kevät­leikkaus

Keväleikkaus

Kevät­leikkaus — tuttu sana 🙂 Useimmat puut ja pensaat leikataan keväällä ennen kuin kasvu pääsee alkuun. Täällä Oulun korkeu­della leikkaukset siirtyvät yleensä huhti­kuulle, sillä maalis­kuussa on vielä liian paljon lunta maassa.  On muistettava, että leikkaa­mista ei tule tehdä “tavan vuoksi” eli leikkaukset tehdään silloin kun tarve on ilmeinen — pensas on esim, ränsis­tynyt tai kasvanut liian suureksi tai siinä on selviä talvi­vau­rioita.  Nämä leikkaukset + muutamien vanhimpien oksien leikkaa­minen alhaalta asti pois ovat ns. hoito­leik­kauksia.

Ns. alasleikkaus (eli pensas leikataan maanpin­nasta n. 15–20 cm tapille) voidaan tehdä hyvin lähes kaikille pensaille.  Osa, kuten esim norja­nan­gervo, tekevät kukka­silmut jo edellisenä syksynä eli alasleik­kuu­ke­väänä ne eivät ehdi kukkia.  Kukkimaan sen sijaan alasleik­kaa­mi­sesta huoli­matta ehtii mm. koivuan­gervo ja keijuan­gervo.  Alaosastaan  harvaksi käynyt tai hoita­mat­to­muutta muotonsa menet­tänyt pensa­saita kannattaa leikata myös varhain keväällä alas.  Leikkauksen yhtey­dessä kannatta myös kasvua­lusta kunnostaa, jotta voimak­kaasti kasva­ville uusille versoille riittää ravin­teita. Rikka­ruohot pidetään kurissa pitämällä juuris­toalue mullok­sella tai levit­tä­mällä siihen katetta, joka estää rikka­ruo­hojen kasvua ja pitää lisäksi maan pinna kosteana.  Hamppukate on hyvä vaihtoehto kuori­kat­teelle, sillä sen suojissa eivät viihdy kotilot.

Hyöty­puu­tar­hassa keväällä kannattaa leikata marja­pensaat eli poistaa niistä vanhimpia oksia.  Marja­pen­saiden oksat poistetaan aina maanrajaa myöden.  Samalla voi tarkistaa marja­pensaan silmut äkämä­punkin varalta.  Punkin saastut­tamat silmut poistetaan käsin ja tuhotaan.  Jos pensaassa on runsaasti äkämä­punkin tuhoa on syytä poistaa pensas ja korvata se kokonaan uudella.  Marja­pen­saiden vanhimpia oksia poistetaan maata myöten ja tarkis­tetaan, alkavatko osa silmuista turvota kohtuut­toman nopeasti äkämä­punkkien takia. Jos punkkeja on runsaasti, parasta on korvata pensas uudella, muutoin riittää turvon­neiden silmujen poisto.

Mitä ei saa leikata keväällä: (mahla­vuodon takia)

  • koivu
  • vaahtera
  • kirsikka
  • luumu

HOX! Omenapuun isommat leikkaukset kannattaa jättää heinä­kuulle.  Keväällä voidaan leikkoa pois ylimää­räisiä vesiversoja.  Kesäleikkaus ei kiihytä omenapuun kasvua ja näin vältytään vesiver­so­kier­teeltä.

Kotipuu­tar­hurin työvä­li­neiksi riittävät oksasakset eli sekatöörit. Voima­saksia tarvitaan vahvimpien oksien leikkaa­miseen. Pienet jatko­var­silla varus­tetut oksasahat ovat käteviä korkealla olevien oksien poista­miseen.

oksasakset

Tässä vielä linkki videoon, jossa opastetaan leikkausten oikeop­piseen tekoon!

Mukavaa kevättä!

-Minna / GreenDreams

 

Nurmikon kevät­hoito

Nurmikon hoito keväällä

Haravoidako vai ei? Kas siinäpäs vasta pulma!

Nurmikon kevät­huoltoon ryhdytään siinä vaiheessa, kun nurmikko on kuivah­tanut. Vältä siis kulkua lumen alta paljas­tu­valla nurmi­kolla, sillä ruoho­kas­vusto on arka tiivis­ty­misen aiheut­ta­mille vauriolle. Ja kun hoito­hommiin vihdoin päästään, ei kannata ensim­mäisenä rynnätä varastoon etsimään haravaa, jotta saisit raapu­tettua nurmikon pinnan puhtaaksi edellisen syksyn lehdistä. Lehdet nimittäin paran­tavat maaperää, kun madot ja muut maan piene­liöstöt käyttävät lehdet ravin­nokseen ja muuttavat lehdet mullaksi. Samalla ne paran­tavat maaperää myllää­mällä käytäviä kasvua­lustaan 🙂 Voit jättää edellis­vuo­tiset lehdet nurmi­kolle maatumaan jos niitä on suht tasai­sesti kauttaaltaan. Paksumpia läjiä ja vaahteran sekä tammen­lehtiä voit poistaa ettei nurmikko painu niiden alla.

Melko usein nurmi­kosta löytyy paljaita paikkoja talven jäljiltä. Näistä nurmikko on kuollut ja syynä voi olla esim. jääpolte. Jääpol­tetta syntyy silloin, kun syksyllä jo routaan­tuneen maan päälle kertyy vettä, joka jäätyy nurmikon päälle. Nurmi­kossa on siis kuoppa, johon vesi jää. Tämä jääty­minen aiheuttaa lopulta kasvien tukah­tu­miseen. Nurmikko kuolee kylmään ja hapen­puut­teeseen. Hyvin yleisesti tätä jääpol­tetta esiintyy niillä nurmia­lueilla joiden päälle on kasattu talvella lunta. Edellis­kesän kova kulutus vaikkapa lasten pelia­lu­eella on myös saattanut aiheuttaa painan­teita, joihin vesi talven aikana on päässyt kerään­tymään ja jäätymään.

Ennen paikkaus­kylvöä vanha nurmi­kon­pinta rikotaan joko avalli­sella puutar­ha­ha­ralla tai leikku­ri­ha­ra­valla. Suuriin alueisiin on syytä käyttää järeämpää kalustoa kuten esim. puutar­ha­jyr­sijää. Kuopalla oleviin kohtiin lisätään kalkittua ja lannoi­tettua multaa, joka jyrätään tasai­seksi. Kylvetyt siemenet peitetään kevyesti haravoiden uuteen kasvua­lus­taansa. Sitten vielä tiivis­tä­minen jyrää­mällä tai lapiolla taput­ta­malla. Tämä tiivis­tä­minen on kasvuun­lähdön kannata erittäin tärkeä. Näin paikkaus­kylvönä kylvetyt siemenet pääsevät koske­tuksiin maan kanssa eivätkä jää irralleen löysään multaan. Kylvöä kastellaan niin usein, että maa pysyy kosteana ja ruoho alkaa orastaa.

Nurmikon lannoitus keväällä

Nurmikon lannoi­tuk­sella tarkoi­tetaan monesti nurmikon kalkit­se­mista, joka tapahtuu yleensä keväällä heti lumien sulamisen aikaan. Kalkin käytön tarpeel­lisuus ja sopiva aikaväli kalkit­se­mi­selle riippuu ihan maaperän pH- arvosta, josta kirjoit­te­linkin edelli­sessä postauk­sessani. Kalkit­se­mista ei pidä tehdä vain tavan vuoksi vaan maan pH- arvoa seuraten. Uusin­ta­kal­kitus voi olla vuosittain, joka toinen vuosi tai jopa harvem­minkin. Usein puutar­ha­si­vus­tojen kirjoi­tuk­sissa näkyy väite, että sammal nurmi­kolla tarkoittaa kalkin puutetta. Näin se ei välttä­mättä ole, vaan syy samma­loi­tu­miseen voi johtua myös tiivis­ty­neessä kasvua­lus­tassa.
Nurmi­koille on tarjolla myös erilaisia typpi­pi­toisia kevät­lan­noit­teita, joita voidaan käyttää, jos esim. nurmikon väri vaalenee huomat­ta­vasti eli vaale­ne­minen viestii typen­puut­teesta. Ja kun lannoittaa tällai­sella typpi­pi­toi­sella lannoit­teella sitoutuu siihen, että nurmikkoa pitää leikata tiheään koska lannoitus kiihdyttää kasvua.

Nurmikon leikkaus keväällä

Nurmikon leikkaus on myös osa nurmikon keväistä/alkukesäistä hoitoa. Jos pitää käyttää harkintaa haravoin­nissa niin samoin sitä käytetään keväi­sessä ruohon­leik­kuussa. Anna nurmikon aloittaa kesäkauden kasvunsa rauhassa ja aloita leikkuu vasta, kun kasvua on tullut 5–7 cm ja yöpak­kaset on ohi. Pari ensim­mäistä leikkuu­kertaa leikataan normaalia ylemmällä leikkuu­kor­keu­della.

Nurmikon ilmas­tointi

Ilmas­toin­nilla tarkoi­tetaan tiivis­tyneen ja hyvin usein tiivis­ty­mi­sestä johtuvan samma­loi­tu­misen vähen­tä­mistä. Hyvin yleisesti nurmikon ilmas­tointia kehoi­tetaan tekemään esim. piste­le­mällä nurmikkoon talikolla reikiä tai juoksemaan pitkin pihaa ns. ilmas­toin­ti­ken­gillä. Näistä ei juurikaan ole apua — varsinkaan, jos näihin yksitäisiin reikiin ei haravoida hiekkaa. Paras keino nurmikon kasvuo­lo­suh­teiden paran­ta­miseen on se, että levittää vuosittain nurmikon päälle ohuen kerroksen esim. kompos­ti­multaa. Maaperän pieneliöt tekevät maanmuok­kaustyöt puolestasi eli ne muuntavat kuolevat ainekset nopeasti maaperää kuohkeut­ta­vaksi humuk­seksi ja ravin­toai­neiksi ruoho­kas­veille.

Pihasuun­nit­te­lijan vinkit pihan kalki­tukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogi­postaus kalki­tuk­sesta, sillä viime viikon kirjas­tojen Viheril­loissa tästä asiasta nousi esiin useam­pikin kysymys. Yleensä ohjaan asiak­kaitani kalki­tuksen saloihin joko  neuvon­ta­käynnin aikana tai pihasuun­ni­tel­ma­pa­ketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloite­taanpa siitä, että miksi sitä kalki­tusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontai­sesti hapanta ja kalki­tusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravin­teita happa­masta maasta.  Kalki­tuksen avulla maahan saadaan magne­siumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän piene­liöstön aktii­vi­suutta.  Piene­liöstön toiminta tehostaa ravin­teiden kiertoa, parantaa maan murura­ken­netta ja parantaa elope­räisten yhdis­teiden hajoa­mista -kalkitus siis parantaa maan raken­netta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalki­tuksen avulla voidaan myös vähentää haital­listen raskas­me­tallien liukoi­suutta ja tätä kauttaa niiden pitoi­suuksia puutarhan tuotta­massa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoi­tetaan?

pH -luku kuvaa maan happa­muutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoit­tavat maan emäksi­syy­destä ja matalammat lukemat maan happa­muutta.  Hienosti sanoen emäksi­sessä maassa on vähän vetyioneja ja happa­massa paljon.  Suurim­malle osalle puutar­ha­kasveja sopiva pH on 6,0 — 6,5 Poikkeuk­siakin on eli esim. alppi­ruusut ja pensas­mus­tikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5–7) olevaa kasvua­lustaa kaipaavat erityi­sesti omenapuut ja marja­pensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravin­teiden imeyty­miseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutar­ha­myy­mä­löistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happa­muu­desta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan labora­to­riossa.  On kuitenkin eräitä indikaat­to­ri­kasveja, jotka paljas­tavat maan happa­muuden. Happa­massa maassa viihtyviä lajeja ovat esimer­kiksi ruiskau­nokki, kelta­päi­vän­kakkara, rikka­si­nappi, peltoe­mäkki, pelto­re­tikka ja pelto­ha­tikka. Niiden runsas esiin­ty­minen voi olla merkki kalki­tuk­sen­tar­peesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Labora­to­riossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvua­lustan maalajin ja multa­vuuden.  Näiden tietojen perus­teella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkki­määrä perus­tamis- ja hoito­vai­heessa.  Ylläpi­to­kal­ki­tusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pinta­le­vi­tyk­sessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoit­ta­malla sen pinta­multaan eli ei vain pintaan ripot­ta­malla.  Perus­ta­mis­vai­heessa maanäytteen ilmoittama kalki­tus­määrä sekoi­tetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvu­ker­rokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaat­teessa milloin tahansa, mutta nyrkki­sääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutar­hassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamis­veden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusa­lueiden katta­mista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalki­tuksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liuke­ne­miseen ja painu­miseen kasvua­lustaan.

Milloin kalki­tuk­sesta voi olla haittaa?

Liian runsas­kä­tinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravin­teiden liuke­ne­misen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähes­tyessä esimer­kiksi sinkin, boorin ja kuparin liuke­ne­minen heikkenee.

Minkä­laista kalkkia puutar­hassa pitäisi käyttää?

Kotipuu­tar­hurin kalkki­pus­sissa on magne­siumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoi­tetaan kiven­näis­lan­noit­teilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalki­tus­tarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravin­nokseen luonnon­lan­noi­tetta tai elope­räistä kasvi­silppua, kuten leikkuu­jä­tettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkki­sääntö ylläpi­to­kal­ki­tuk­selle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että samma­loi­tu­minen ei ole automaat­ti­sesti merkki kasvua­lustan happa­moi­tu­mista. Sammal nurmi­kolla voi johtua myös kasvua­lustan tiivis­ty­mi­sestä ja nurmi­hei­nälle liian varjoi­sesta kasvu­pai­kasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalki­tukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkaus­ma­te­ri­aalien tai raken­nus­jät­teiden tuhkaa (lehti­puiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuo­lisia ravin­teita kuten magne­siumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenai­neita.  Tuhka sopii puutarhan istutusa­lueiden ylläpi­to­kal­ki­tuseen  — perus­ta­mis­kal­ki­tukseen se ei riitä.  Syötä­ville kasveille suosit­te­lisin kuitenkin taval­lista kalkkia.  Tarkkojen annos­te­luoh­jeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravin­ne­pi­toisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpäril­listä tuhkaa (n. 5 kg) /50–100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkit­se­miseen?

Maanpa­ran­nukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole raken­nettu maape­rä­ana­lyysin tulosten perus­teella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perus­teella tilannut uuden puutarhaan varta­vasten “raken­netun” kasvua­lustan.  Jos käytät lannoi­tukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppi­ruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvit­sevat kalkkia?

Tee alppi­ruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutus­kuoppa jonka täytät happa­malla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmä­lan­noi­tuksena sovel­tu­valla lannoit­teella ja käytä alppi­ruusun alla esim. hapanta turve­ka­tetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäris­tö­pal­ve­luilla  Kotipuu­tarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Ajatuksia pihasuun­nit­te­lusta

Työurani alussa v. 2007 pihasuun­nittelu oli  täällä Oulun korkeu­della vielä jotenkin “turhaksi” koettu elementti raken­ta­mi­sessa ja remon­toin­nissa.  Onneksi ajat ja mieli­piteet ovat muuttuneet ja pihasuun­ni­telma alkaa olla enene­vissä määrin osa uudis­ra­ken­ta­mista.  Myös vanhojen pihojen salao­jitus- tai viemä­ri­töiden yhtey­dessä ollaan helposti yhtey­dessä suunnit­te­lijaan ja samalla kaivuu­vai­valla kohen­netaan myös pihaa. Eli pihasuun­nit­telija halutaan mukaan moniin erilaisiin projek­teihin.

Mikä se pihasuun­ni­telma sitten oikeastaan on?

Moni mieltää suunni­telman vain palaksi paperia, jossa on kuva yläkuva tontista ja sinne piirre­tyistä istutusa­lueista. Ammat­ti­laisen tekemä pihasuun­ni­telma on kuitekin paljon enemmän. Pihasuun­ni­telma on asiakir­ja­ko­ko­naisuus, jonka mukaan ammat­ti­tai­toinen viher­ra­kentaja pystyy raken­tamaan pihan ja jonka pohjalta hän tekee tarjouksen pihan raken­ta­mi­sesta.  Suunni­tel­ma­pa­ke­tissa on 1:100 (tai 1:200) mitta­kaa­vassa oleva raken­nus­suun­ni­telma, josta käy ilmi pihan rakenteet, pinta­ma­te­ri­aalit, kalusteet, varusteet, kasvit mitat jne.

piha 2014 rakennussuunnitelmaLisäksi paketista löytyy suunni­tel­ma­se­lostus, jossa on tiivis­tettynä tekstinä pihan raken­ta­mistyöt sekä raken­ta­mista ohjaava työse­lostus.  Työse­lostus voidaan tehdä joko viher­ra­ken­ta­jalle tai sitten yksityiskohtaisempana/ohjaavampana versiona omatoi­mi­pi­han­ra­ken­ta­jalle.  Sieltä löytyy myös määrä­luet­telot esim. pinta­ma­te­ri­aa­leista jne. sekä kasvi­luettelo lyhyilla kuvauk­silla kaikista tulevalle pihalle istutet­ta­vista kasveista.

Mitä hyötyä suunni­tel­masta on?

  • pihasta saadaan kerralla toimiva ja viihtyisä – hyvä suunni­telma luo perustan toimi­valle pihalle
  • pihasuun­ni­telma vähentää turhia inves­tointeja ja epäon­nis­tu­neita kokeiluja
  • pihaa on helppo hoitaa, kun eri toimin­noille, kuten autojen paikoi­tuk­selle ja lumen varas­toin­nille yms. on varattu riittä­västi tilaa oikeista paikoista
  • kasvit viihtyvät, kun ne on istutettu niille sopiviin olosuh­teisiin
  • suunni­telman avulla määri­tetään pihan hoito­töiden tarve
  • suunni­telma tarvitaan rakensi sitten pihan itse tai sen rakentaa ulkopuo­linen viher­ra­kentaja. Varsinkin viher­ra­kentaja tarvitsee mitta­tarkat suunni­tel­ma­pii­rus­tukset.
  • yksityis­koh­taisen pihasuun­ni­telman pohjalta saadut raken­ta­mis­tar­joukset ovat vertai­lu­kel­poisia niin hinnaltaan kuin sisäl­löltään

piha 2014 4piha 2014 6 (1)

Milloin yhteys pihasuun­nit­te­lijaan?

Seuraavan kesän projek­teihin, kannattaa suunnit­te­lijaan ottaa yhteyttä jo talvella — kaikista mieluiten jo edellisenä syksynä, jolloin piha voidaan kuvata lumet­tomana.  Talviaikaan tehty suunni­telma on valmiina hyvissä ajoin ennen kevään suunnit­te­lu­ruuhkaa ja viheru­ra­koit­si­jatkin voi kilpai­luttaa jo talven aikana. Kannattaa huomioida myös se, että syksy on parempaa istutusaikaa kuin alkukesä eli suunni­tel­ma­tilaus voidaan jättää sisään myös niin, että se valmistuu syksyn istutus­kau­delle (elo-loka).

Uudis­ra­ken­nus­koh­teissa suunnit­te­lijaan kannattaa ottaa mieluiten heti kun tontti on ostettu — viimeistään siinä vaiheessa, kun asema­piir­ros­kuvat alkavat olla loppusuo­ralla.  Ihanteel­lisin tilanne olisi, että pihasuun­nit­telija voisi tehdä yhteis­työtä arkki­tehdin kanssa.  Tässä vaiheessa nähdään hyvin säilyt­tä­misen arvoiset alueet ja puut/muu kasvil­lisuus.  Samalla määri­tellään kaivuu­mas­sojen sijoit­te­lu­paikat tontilla.  Kun suunni­telma tehdään tässä vaiheessa saadaan aikaan kustan­nus­säästöjä, kun tontilla pyörivät maanra­ken­nus­koneet hyödyn­netään tulevien kulku­väylien ja istutusa­lueiden teossa. Vanhan pihapiirin uudis­ta­mis­tarpeet tulevat usein esille juurikin muiden remonttien yhtey­dessä eli hyödyn­netään samalla pihalla jylläävät maansiir­to­koneet.  Suunnit­telija kutsutaan usein myös paikalle silloin kun piha vaihtaa omistajaa ja siihen halutaan muutoksia tai silloin kun pihakasvit alkavat näyttää ränsis­ty­neiltä ja niiden hoitoon halutaan käytännön ohjeita ja neuvoja.

DSC_0185Miten suunnittelu etenee?

  • asiakas ottaa yhteyttä suunnit­te­lijaan
  • suunnit­telija ja asiakas tapaavat tontilla
  • tarjouksen hyväk­sy­misen jälkeen suunnit­telija tekee tontilla tarvit­tavat tarkis­tus­mit­taukset ja kuvaa suunnit­te­lua­lueen
  • suunnit­telija laatii pihasuun­ni­tel­ma­luon­noksen sillä tarkkuu­della, jonka lähtö­tiedot sallivat
  • luonnos esitellään asiak­kaalle ja tehdään tarvit­tavat muutokset ja lisäykset
  • urakka-asiakirjat eli valmis pihasuun­ni­telma, työse­litys ja määrä­luet­telot laaditaan siten, etteivät ne sisällä tulkin­nan­va­raisia asioita tai merkintöjä

Mitä lähtö­tietoja suunnit­telija tarvitsee pihasuun­ni­telman laadintaan?

  • ajan tasalla olevan asema­piir­roksen korko­tie­toineen
  • tiedon pihan kaape­leiden, viemärin, vesijoh­tojen yms. sijoit­tu­mi­sesta tontilla
  • raken­nusten pohja- ja julki­si­vu­piir­rus­tukset
  • valokuvia kohteesta (jos kohde kauempana)
  • tiedot säily­tet­tä­vistä raken­teista ja kasvil­li­suu­desta
  • mahdol­linen budjetti raken­ta­mi­selle

Paljonko pihasuun­nittelu maksaa?

Suunni­telman hinta riippuu suunnit­te­lu­työhön käyte­tystä ajasta.  Suunnit­te­lu­kus­tan­nuksiin vaikut­tavat mm. tontin koko ja maasto sekä se mitä asiakas pihaan haluaa.  Omako­ti­talon pihasuun­ni­telman hinta­haa­rukka on noin 1000–3000 e riippuen sisäl­löstä.  Yksityis­koh­taiset raken­ne­suun­ni­telmat ja esim. 3D -mallin­nokset nostavat kustan­nuksia.Desingned by GreenDreams Oy su4

Pihasuun­nit­te­lijaan kannattaa siis olla yhtey­dessä hyvissä ajoin — mielellään jo aiottua raken­nus­kesää edeltävänä syksynä  tai samassa yhtey­dessä kun taloa suunni­tellaan.  Teettä­mällä pihasuun­ni­telman ammat­ti­lai­sella säästät rahaa, aikaa ja hermojasi 🙂  Ammat­ti­laisen ohjeilla pihasta saadaan toimiva ja nopeasti hyvän­nä­köinen.Desingned by GreenDreams Oy1

Viimeisiä viedään.…

…eli viimeisten syksyisten pihahommien tekoa kuului tähän lokakuiseen lauan­tai­päivään.

2014-10-18 14.41.09

Pihan sisään­ajotien reunassa on kaksi suurta pihlajaa, joista ymmär­ret­tä­västi tulee aika paljon lehti­roskaa näin syksyllä. Tämä onkin oikeastaan ainoa paikka, josta meillä haravoidaan lehdet pois. Ensin­näkin kastuessaan ja jäätyessään ne on ihan älyttömän liukkaita ja toisekseen jäätyessään tuohon ajotielle voin kertoa kokemuksen syvällä rinta­ää­nellä, että on hieman tuskaista yrittää kolata ensim­mäisiä lumia tuosta, kun kola tökkää jokaiseen lehti­möykkyyn.…

2014-10-18 15.09.502014-10-18 15.29.25Nyt olin ihan viime hetkillä tekemässä tätä hommaa, sillä osa lehdistä oli jo auton­ren­kaiden alla jäätynyt ja ne piti sitten pukkia petke­leellä irti. Niin en tiedä sanooko tuota rautaa muut petke­leeksi? Se on ainakin meidän perheessä ollut aina petkele — pappakin puhutteli sitä tuolla nimellä 😀 😀

Haravoinnin jälkeen vielä reipas harjaus ja toivot­ta­vasti viimeiset koivun­sie­menet pois asfal­tilta. Tänä kesänä on ollut kyllä ennätys­määrä koivun­sie­meniä. Meillä on piha siivottu ainakin kahteen kertaan paine­pe­su­rilla ja muutamaan otteeseen harjaa­malla ja aina niitä vain on ja on. Ja kun omistaa kaksi koiraa niin voin sanoa, että niitä on muutama kappale myös sisällä. Onko muualla ollut yhtä satoisa koivun­sie­menkesä? Siivouksen loppu­tulos tässä. Kaksi säkil­listä lehtiä ja siemeniä.

2014-10-18 15.42.33

Samalla, kun minä puuhas­telin haravoinnin kimpussa, mies puhdisti roskat meidän ja naapurin sadeve­si­kou­ruista. Tämä homma on tehtävä joka syksy, ettei käy niin, että kouruissa kasvaa keväällä minikoivuja ja ihmetellään miksi sulamis­vedet on pitkin seiniä.

2014-10-18 16.34.362014-10-18 15.14.102014-10-18 15.36.13
Tälläkin kertaa kourut olivat ihan reunoihin asti täynnä tavaraa — pakas­tettua sellaista 😀 Eli helppo homma — sen kun nosteli kourusta jääka­li­koita pois. Jännä juttu muuten, että tämä kourujen puhdistus on miehen mielestä aina niin kivaa hommaa… Ettei vaan johtuisi siitä, että pääsee leikkimään tuollai­sella “hiioppi” vehkeellä ? 😀 😀

Tyhjensin haravoinnin päätteeksi myös rännien alla olevat loiske­kupit.

2014-10-18 15.47.46

Niin ja tuli todettua, että kauneus on katoa­vaista… eli tässä kuvapa­rissa säleik­kö­vil­li­viini pari-kolme viikkoa sitten ja nyt.

2014-09-18 16.04.362014-10-18 15.47.40

Pihan istutusa­lueiden lehdet saivat jäädä sijoilleen ja ne haravoidaan sitten keväällä jos on tarvetta.

2014-10-18 16.02.07

Ja vaikka pienesti korkean­paikan kammoinen olenkin niin pitihän minunkin päästä turistina tuonne häkkiin keinumaan. Tässä näkymää naapurin pihalta meille — siellä puutar­ha­koira tarkkana pihalla 😀

2014-10-18 16.31.29

Ja tässä näkymiä asuina­lu­eemme yleisil­meestä. Harmi, kun oli niin harmaa ilma.…

2014-10-18 16.31.38

Niin ja vielä lopuksi kuva siitä kesällä asenne­tusta liuske­ki­veyk­sestä. Ihan kivasti se on asettunut tuohon paikalleen ja pikku­hiljaa sain tuon istutusa­lu­eenkin tehtyä. Jäi siihen toki vielä ensike­säk­sikin hommaa 🙂 Hieman outoa tuossa kuvassa on se, että naapurin puolelta kaadettiin pari viikkoa sitten iso koivu. On ollut kyllä opette­lussa tuo muuttunut näkymä pihan perälle. Ja ensi kesänä meillä on ihan eri valoisa piha!

2014-10-18 16.17.34

Hei, hei joutsenet

Olin aamulla tekemässä pihan viimeisiä syyshommia ennen lumien tuloa ja yhtäkkiä pihan ylitse lensi parvi joutsenia, jotka kovalla äänellään ilmoit­tivat minulle, että nyt on lähdön aika. Jotenkin tuo lintujen, varsinkin joutsenten, syysmuutto saa mielen haikeaksi. Toisaalta taas kevään paluu­muutto saa aikaa ihan kuplivan ilon rinnassa 🙂

Tälle kirpeän kuulaalle aamupäi­välle pihan syyshom­missa oli kaiken­laisen epämää­räisen roinan siivoa­minen varas­to­ra­ken­nuksen seiniltä ja niiden vienti kaato­pai­kalle. Ajatuk­sissa siintää kevään pihajuhlat ja se pistää kummasti vipinää siivoukseen. Samalla kasattiin pihalla oleva pöytä­ryhmä teras­sille talveksi.

Asuina­lu­eemme on vanha puuta­loalue, jossa on paljon isoja koivuja ja pihlajia. Toisaalta ne työllis­tävät eli kauheasti tulee esim. koivujen sieme­nistä roskaa sisälle, mutta kyllä ne näyttävät kauniilta näin syyspäivänä, kun aurinko paistaa. Keväällä taas saa nauttia siitä ihanasta heleän­vih­reästä väristä, kun koivujen lehdet puhkeava.

Pihan istutukset ovat jo vetäy­ty­mässä pikku­hiljaa talvi­le­volle. Kylmät yöt ovat puraisseet kasveja ja varsinkin kuunliljat ovat jo läpikuul­tavan hauraita.

Nauhusten ja jaloan­ger­vojen kukinnot ovat kuivuneet — samoin virgi­nian­tä­dyk­keiden. Iisoppi ja purppu­ra­pu­na­latva puolestaan kukkivat yhä täyttä häkää.…saa nähdä miten niille käy 🙂

Pihasuun­nit­te­li­jalle syksy ja talvi ovat parasta aikaa tehdä seuraavan kauden pihasuun­ni­telmia. Valitet­tavan harva pihano­mistaja vain osaa tätä tilai­suutta käyttää hyväkseen. Pihasuun­ni­telman teko voidaan pistää käyntiin niin kauan, kun tontilla ei ole lunta, joka mahdol­li­sesti peittää kohteet, jotka pitäisi mitata asema­piir­ros­kuvaan oikealle paikalle. Myös pihan konsul­toin­ti­käynnit ovat mahdol­lisia niin pitkään, kun maa on lumeton. Kesällä on mahdol­li­sesti tullut jo ajatuksia uuden tai vanhan pihan suhteen ja ammat­ti­laisen apu neuvon­ta­käynnin muodossa on myös hyvä suorittaa syksyllä — näin pääsee pihahommiin uusien ideoiden ja neuvojen kera heti keväällä, kun routa sulaa.

On myös todella harmil­lista myydä avuntar­vit­si­joille “eioota” keväällä, kun luonnon kanssa yhtä aikaa heräävät myös pihalla puuhas­te­lijat. Tilaus­kirja täyttyy aikai­sessa vaiheessa ja monesti joudutaan suunnittelu siirtämään kesän loppu­puo­lelle. Ennakoi­malla suunnit­te­lu­tarpeen näin syksyllä on etulyön­tia­se­massa myös kilpai­lut­ta­massa viher­ra­ken­tajia 🙂