Pienen pihan suunnittelu

Pienistä pihoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä rivitalopihoja tai pieniä paritalopihoja.  Uutena tulokkaana omiin suunnittelukohteisiini on tullut on ns. ketjutetut omakotitalot, joiden piha-alue on todella pieni. Pihan malli on poikkeuksetta selkeä suorakaiteen tai neliön muotoinen ja yhä enenevissä määrin ne on rajattu korkein lauta-aidoin eli näkymä ikkunasta ulos on melko karu.

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Pihan ilmettä suunniteltaessa kannattaa lähtökohtaisesti miettiä mitä piha sinulle itsellesi ja perheellesi merkitsee. Onko piha lasten leikkipiha, olohuoneen jatke, kesäkeittiö, hyötypuutarha jne.   Tarvitaanko pihalla nurmikkoa vai halutaanko esim terassialuetta laajentaa ja jatkaa vaikkapa kivipinnoin. Kun tämä asia on selvä, aloitetaan pihan suunnittelu toivotuilla toiminnoilla. Pihalehtiä ja -kirjoja kannattaa selailla ja esim. Pinterest- palvelusta löytyy kuvahaulla paljon erilaisia ideakuvia.

Pienelläkin pihalla on mahdollista toteuttaa ns. huoneajattelua, jossa erilaiset toiminnot ovat omina ”huoneinaan” ja hyvällä suunnittelulla ns. toivottoman tuntuisestakin lähtötilanteesta saadaan toimiva ja viihtyisä kokonaisuus.

py-C3-B6relinjainen-2BpihaKun olet päättänyt puutarhan toiminnot. suunnittele pihan muotokieli ja mitoitus.  Pienessä pihassa kannattaa suosia geometrisiä perusmuotoja – neliöitä ja suorakaiteita. Nämä muodot toistavat talon muotoa ja antavat pihalle hyvän jäsennellyn ulkonäön.  Ympyrän käyttö onnistuu myös -tai yleensäkin kaarevien muotojen käyttö – mutta niiden kanssa täytyy olla huolellinen, ettei lopputulos näytä epäsiistiltä ja huolittelemattomalta.

Jos pieni piha on rinteinen luo se omat haasteensa pihan suunnitteluun.  Kukaan ei halua pihaa, jolla ei voi tehdä mitään kun se on….hmmmm…yhtä rinnettä 🙂 .  Eli pihaa pitää porrastaa ja luoda sinne tiloja eri tasoihin.  Näin saadaan loihdittua rinteestä toimiva pihakokonaisuus.

Ennen

Ennen

Jälkeen

Jälkeen

 

 

 

 

 

 

 

Rivitalopihoille on tyypillistä, että siinä on erilliset etu- ja takapiha, jotka ovat hyvin usein kasvuolosuhteiltaan aivan erilaiset – toinen varjoinen pohjoispiha ja toinen aurinkoinen etelä- tai länsipiha.  Alla olevassa kohteessa pihan paahteinen puoli on sisääntulossa ja varjoisempi puoli oleskeluterassin puolella.Pienessä puutarhassa kannattaa ottaa käyttöön myös pystysuorat pinnat eli hyödyntää köynnöskasveja ja kapeakasvuisia puita ja pensaita.  Myös pieni pergolarakenne tuo lisää tilaa köynnöskasveille. Ja muista – pieneenkin pihaan mahtuu aina yksi pihapuu – vaikkapa pienikasvuinen omenapuu tai kaunis rungollinen pensas.  Pienessä pihassa kannattaa suosia yhtenäisiä istutusalueita ja satsata kunnolla esim. yhteen perennaryhmään kuin että istuttaisi yksittäisiä kasveja pitkin pihaa. Kasveissa kannattaa suosia toistoa eli liian suuri erilaisten kasvien määrä tekee pihasta helposti sekavan ja levottoman oloisen.

Loppusilauksen pienelle pihalle antaa hyvin suunniteltu valaistus, jossa käytetään esim. terassiin upotettuja valaisimia ja matalia, kasvillisuusryhmiin sijoitettuja pylväsvalaisimia.  Pihavalaistus suunnitellaan hyvissä ajoin, että rakentamisvaiheessa tarvittavat johdot yms. saadaan vedettyä paikoilleen ennen pintojen ja istutusalueiden rakentamista.

Esimerkki rivitalopihan uudistamisesta

Rivitalopihan vanha sisääntulo

Rivitalopihan vanha sisääntulo

Rivitalopihan uusi sisääntulo

Rivitalopihan uusi sisääntulo

 

 

 

 

 

 

 

 

Yllä olevassa kohteessa sisääntulo haluttiin siistimmäksi ja helppohoitoisemmaksi.  Pihasta poistettiin vanha hankalahoitoinen nurmikko sekä huonokuntoiset pensasistutukset.  Piha nostettiin matalalla muurilla suoraksi ja istutukset valittiin niin, että ne kasvavat muutamassa vuodessa sellaisiksi ettei paljasta multaa näy.

Takapihalla terassin edessä kasvoi ylisuureksi kasvanut pihlaja-angervo, joka peitti jo puolet terassinkin alasta.  Se poistettiin ja terassin eteen suunniteltiin pitkin kesää kukkiva istutusryhmä ja keinun alle tehtiin kiveys.

Takapihan lähtötilanne

Takapihan lähtötilanne

Takapihan lähtötilanne

Takapihan lähtötilanne

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Nyt terassi ei ole korkean pensaan tukahduttamana ja kunhan kasvit pääsevät kunnon kasvuvauhtiin multapinta häviää kokonaan näkyvistä.  Myös keinussa on kiva istuskella, kun se on  uuden kivetyn alueen päällä 🙂

Kuva istutuskesältä

Kuva istutuskesältä

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjallisuutta:
Pikkupiha – suunnittelu ja kasvivalinnat (Taimistoviljelijät ry)
Small Garden Desing Bible (Tim Newbury)
Small Garden (John Brookes)
Pihasuunnittelun ABC (Helga Gropper)

Unelmista totta eli ohjeita piharakentamiseen

Milloin piharakentaminen aloitetaan?

Vaikkei varsinaisesta piharakentamisesta vielä puhutakaan, niin aloitus on periaatteessa jo siinä vaiheessa, kun talon/rakennusten paikkaa määritellään tontille.  Tässä yhteydessä mietitään mitä kasvillisuutta säästetään ja mitä poistetaan. On myös syytä huomioida rakentamiseen tarvittava tila ja mietittävä miten säilytettävä kasvillisuus suojataan ja mihin esim. säilytettävät pintamaat kasataan. Myös pihan korkomaailma suunnitellaan tässä vaiheessa.  Kun on hyvissä ajoin liikkeellä suunnittelun ja rakentamisen kanssa,  niin vältytään turhilta maansiirtotöiltä ja saadaan pihan pohjatyöt samalla valmiiksi.  Tästä on selvää rahallista säästöä rakentajalle!

Kannattaa huomioida myös se, että joissain tapauksissa tontti on hyvin kapea tai rinteinen eli jos pihan pohjatöitä ei tehdä valmiiksi ennen sokkelin rakentamista niin pihan takaosaan on mahdotonta päästä enää sen jälkeen koneella. Tällaisessa tapauksessa piha joudutaan mahdollisesti rakentamaan kottikärryn ja lapion avulla talon valmistumisen jälkeen.

Pihan rakentamisjärjestys

  • suunnittelu (pihasuunnitelma) rakennuksen suunnittelun kanssa
  • suunnitelman rakenteiden mittaaminen maastoon (jatkuu koko rakentamisen ajan)
  • säilytettävän kasvillisuuden ja rakenteiden suojaaminen
  • maaston muotoilu ja tarvittaessa myös salaojitus
  • kasvualustan talteenotto
  • suunnitelman rakenteiden mittaaminen maastoon
  • kaapelointien ja kuivatusrakenteiden kaivaminen paikoilleen
  • terassien, kiveyksien ja muiden kiinteiden rakenteiden pohjatyöt (routivuus selvitettävä maaperätutkimuksella etukäteen)
  • pihavalaisimien paikat valmiiksi
  • pihan kovien pinnoitteiden rakentaminen
  • kasvualustan levittäminen
  • kasvillisuuden istuttaminen
  • katteiden laitto
  • nurmikon kylvö / siirtonurmikon asentaminen
  • valmis piha!

Suunnitelman avulla rakenteet mitataan maastoon ja  rakentaminen aloitetaan aina sokkelin vierestä. Kasvualustaa ei suositella levitettäväksi suoraan kiinni sokkeliin eli sinne on viisainta tehdä seinänvierikiveys  esim. betonikivistä tai -laatoista, maakosteaan betoniin asennetuista luonnonkivistä tai vaikkapa murskeesta.

Maanpinnan kaadot sokkelista ulospäin on oltava riittävät, että sadevesi ei valu kohti sokkelia. Suositeltava kallistus on 5% kallistus 3 m matkalla sokkelista poispäin,  Nurmikkopinnoilla kallistus on vähintään 1-2 % (1-2 cm/m)  Päällystettyjen alueiden kaltevuudet alla olevassa taulukossa.

Päällyste
Sivukaltevuus
Viettokaltevuus
Asfaltti
Ajorata
2,5 – 3,0 %
Jalkakäytävä
2,0 – 2,5 %
Piha
1,0 – 3,0 %
Kiveys, laatoitus
Ajorata
2,0 – 4,0 %
Jalkakäytävä
2,0 – 3,0 %
Piha
1,0 – 4,0 %
Sora
Ajorata
4,0 – 5,0 %
Piha
2,0 – 4,0 %

Pihan kaikki kaadot pitää suunnitella niin, että hulevedet (sadevedet) eivät valu naapureiden pihalle. Hulevedet voidaan pihan muotoilulla ohjata esim. istutusalueille kasvien käyttöön, hulevesisäiliöön tai sadevesikaivoon, jota kautta ne menevät kaupungin sadevesijärjestelmän.

Kun kovia rakenteita rakennetaan on varmistettava se, että suunnitelluille kasvillisuusalueille jää tarpeeksi tilavuutta.  Kasvien vaatimat kasvualustasyvyydet on yleensä määritelty työselostuksessa. Istutustyöt ja nurmikko (kasvualustan levittäminen)  tehdään viimeisinä työvaiheina sen vuoksi, että kasvillisuusalueiden hoito alkaa heti niiden valmistuttua.

Työvaiheista eniten aikaa vieviä ovat  muurien ja kiveysten rakentaminen.

Kustannukset eli mitä kaikki maksaa?

Pihan rakentamiskustannuksiin vaikuttaa oleellisesti pihan koko, pihan korkeuserot sekä materiaalivalinnat.   Edullisin pihan on usein sellainen, jossa on paljon kasvimateriaalia – kallein on kivipainotteinen piha.  Myös pieni rivitalopiha, joka joudutaan rakentamaan käsin voi olla kalliimpi kuin iso, koneilla rakennettava piha.  Jos rakennuttaa pihan ulkopuolisella urakoitsijalla, kannattaa pyytää useampia tarjouksia vertailua varten ja tämä tarjousten pyynti ja vertailu onnistuu tarkalla pihasuunnitelmalla, joka sisältää tarvittavat määrälaskennat ja detaljikuvat.

Usein rakentaja yllättyy siitä, kuinka paljon varsinaiset maa- ja pohjarakentamiskustannukset tontilla ovat.  Näitä voidaan oleellisesti vähentää teettämällä tämä osuus jo rakennuksen sokkelinrakennusvaiheessa.  Yleisesti voidaan todeta, että piharakentamiseen kannattaa varata rakennusbudjetissa n. 8-12 % kiinteistön arvosta.  Kun suunnittelija tietää paljonko rakentamiseen on varattu rahaa, myös pihasuunnitelma on helpompi laatia.  Suuntaa-antavaa kustannusarviota voi tehdä esim. Viher- ja ympäristörakentajien (VYRA) kustannuslaskurilla.

Kannattaa muistaa kuitenkin se, ettei kaikkea tarvitse tehdä kerralla.  Pihan rakentamisen kustannuksia voidaan jakaa useammalle vuodelle.  Se on helppoa, kun on olemassa kokonaissuunnitelma, jonka avulla työvaiheet voidaan suunnitella ja jakaa osiin.  Myös itse tekemällä säästää.  Suosittelen kuitenkin esim. kiveysten ja muurien tekoon ammattiapua, jos niitä ei ole tehnyt aikaisemmin.  Niiden korjaaminen jälkikäteen on kallista puuhaa.

Sitten vaan nautitaan uudesta pihasta!

Ajatuksia pihasuunnittelusta

Työurani alussa v. 2007 pihasuunnittelu oli  täällä Oulun korkeudella vielä jotenkin ”turhaksi” koettu elementti rakentamisessa ja remontoinnissa.  Onneksi ajat ja mielipiteet ovat muuttuneet ja pihasuunnitelma alkaa olla enenevissä määrin osa uudisrakentamista.  Myös vanhojen pihojen salaojitus- tai viemäritöiden yhteydessä ollaan helposti yhteydessä suunnittelijaan ja samalla kaivuuvaivalla kohennetaan myös pihaa. Eli pihasuunnittelija halutaan mukaan moniin erilaisiin projekteihin.

Mikä se pihasuunnitelma sitten oikeastaan on?

Moni mieltää suunnitelman vain palaksi paperia, jossa on kuva yläkuva tontista ja sinne piirretyistä istutusalueista. Ammattilaisen tekemä pihasuunnitelma on kuitekin paljon enemmän. Pihasuunnitelma on asiakirjakokonaisuus, jonka mukaan ammattitaitoinen viherrakentaja pystyy rakentamaan pihan ja jonka pohjalta hän tekee tarjouksen pihan rakentamisesta.  Suunnitelmapaketissa on 1:100 (tai 1:200) mittakaavassa oleva rakennussuunnitelma, josta käy ilmi pihan rakenteet, pintamateriaalit, kalusteet, varusteet, kasvit mitat jne.

piha 2014 rakennussuunnitelmaLisäksi paketista löytyy suunnitelmaselostus, jossa on tiivistettynä tekstinä pihan rakentamistyöt sekä rakentamista ohjaava työselostus.  Työselostus voidaan tehdä joko viherrakentajalle tai sitten yksityiskohtaisempana/ohjaavampana versiona omatoimipihanrakentajalle.  Sieltä löytyy myös määräluettelot esim. pintamateriaaleista jne. sekä kasviluettelo lyhyilla kuvauksilla kaikista tulevalle pihalle istutettavista kasveista.

Mitä hyötyä suunnitelmasta on?

  • pihasta saadaan kerralla toimiva ja viihtyisä – hyvä suunnitelma luo perustan toimivalle pihalle
  • pihasuunnitelma vähentää turhia investointeja ja epäonnistuneita kokeiluja
  • pihaa on helppo hoitaa, kun eri toiminnoille, kuten autojen paikoitukselle ja lumen varastoinnille yms. on varattu riittävästi tilaa oikeista paikoista
  • kasvit viihtyvät, kun ne on istutettu niille sopiviin olosuhteisiin
  • suunnitelman avulla määritetään pihan hoitotöiden tarve
  • suunnitelma tarvitaan rakensi sitten pihan itse tai sen rakentaa ulkopuolinen viherrakentaja. Varsinkin viherrakentaja tarvitsee mittatarkat suunnitelmapiirustukset.
  • yksityiskohtaisen pihasuunnitelman pohjalta saadut rakentamistarjoukset ovat vertailukelpoisia niin hinnaltaan kuin sisällöltään

piha 2014 4piha 2014 6 (1)

Milloin yhteys pihasuunnittelijaan?

Seuraavan kesän projekteihin, kannattaa suunnittelijaan ottaa yhteyttä jo talvella – kaikista mieluiten jo edellisenä syksynä, jolloin piha voidaan kuvata lumettomana.  Talviaikaan tehty suunnitelma on valmiina hyvissä ajoin ennen kevään suunnitteluruuhkaa ja viherurakoitsijatkin voi kilpailuttaa jo talven aikana. Kannattaa huomioida myös se, että syksy on parempaa istutusaikaa kuin alkukesä eli suunnitelmatilaus voidaan jättää sisään myös niin, että se valmistuu syksyn istutuskaudelle (elo-loka).

Uudisrakennuskohteissa suunnittelijaan kannattaa ottaa mieluiten heti kun tontti on ostettu – viimeistään siinä vaiheessa, kun asemapiirroskuvat alkavat olla loppusuoralla.  Ihanteellisin tilanne olisi, että pihasuunnittelija voisi tehdä yhteistyötä arkkitehdin kanssa.  Tässä vaiheessa nähdään hyvin säilyttämisen arvoiset alueet ja puut/muu kasvillisuus.  Samalla määritellään kaivuumassojen sijoittelupaikat tontilla.  Kun suunnitelma tehdään tässä vaiheessa saadaan aikaan kustannussäästöjä, kun tontilla pyörivät maanrakennuskoneet hyödynnetään tulevien kulkuväylien ja istutusalueiden teossa. Vanhan pihapiirin uudistamistarpeet tulevat usein esille juurikin muiden remonttien yhteydessä eli hyödynnetään samalla pihalla jylläävät maansiirtokoneet.  Suunnittelija kutsutaan usein myös paikalle silloin kun piha vaihtaa omistajaa ja siihen halutaan muutoksia tai silloin kun pihakasvit alkavat näyttää ränsistyneiltä ja niiden hoitoon halutaan käytännön ohjeita ja neuvoja.

DSC_0185Miten suunnittelu etenee?

  • asiakas ottaa yhteyttä suunnittelijaan
  • suunnittelija ja asiakas tapaavat tontilla
  • tarjouksen hyväksymisen jälkeen suunnittelija tekee tontilla tarvittavat tarkistusmittaukset ja kuvaa suunnittelualueen
  • suunnittelija laatii pihasuunnitelmaluonnoksen sillä tarkkuudella, jonka lähtötiedot sallivat
  • luonnos esitellään asiakkaalle ja tehdään tarvittavat muutokset ja lisäykset
  • urakka-asiakirjat eli valmis pihasuunnitelma, työselitys ja määräluettelot laaditaan siten, etteivät ne sisällä tulkinnanvaraisia asioita tai merkintöjä

Mitä lähtötietoja suunnittelija tarvitsee pihasuunnitelman laadintaan?

  • ajan tasalla olevan asemapiirroksen korkotietoineen
  • tiedon pihan kaapeleiden, viemärin, vesijohtojen yms. sijoittumisesta tontilla
  • rakennusten pohja- ja julkisivupiirrustukset
  • valokuvia kohteesta (jos kohde kauempana)
  • tiedot säilytettävistä rakenteista ja kasvillisuudesta
  • mahdollinen budjetti rakentamiselle

Paljonko pihasuunnittelu maksaa?

Suunnitelman hinta riippuu suunnittelutyöhön käytetystä ajasta.  Suunnittelukustannuksiin vaikuttavat mm. tontin koko ja maasto sekä se mitä asiakas pihaan haluaa.  Omakotitalon pihasuunnitelman hintahaarukka on noin 1000-3000 e riippuen sisällöstä.  Yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat ja esim. 3D -mallinnokset nostavat kustannuksia.Desingned by GreenDreams Oy su4

Pihasuunnittelijaan kannattaa siis olla yhteydessä hyvissä ajoin – mielellään jo aiottua rakennuskesää edeltävänä syksynä  tai samassa yhteydessä kun taloa suunnitellaan.  Teettämällä pihasuunnitelman ammattilaisella säästät rahaa, aikaa ja hermojasi 🙂  Ammattilaisen ohjeilla pihasta saadaan toimiva ja nopeasti hyvännäköinen.Desingned by GreenDreams Oy1

Taloyhtiöiden piha-alueet

DSCN3470TALOYHTIÖPIHA

Aika tyypillisesti varsinkin vanhempien taloyhtiöiden pihat ovat melko ankeita eivätkä ne hirveästi houkuttele asukkaitaan viettämään aikaa siellä.  Se on sinänsä tosi harmillista, sillä varsinkin kerrostaloyhtiöissä yhteinen, hyvin suunniteltu piha-alue, voisi olla kaikkien asukkaiden yhteinen oleskelualue – toimien parhaimmillaan asukkaiden olohuoneen jatkeena.

Taloyhtiöiden piha-alueita kannattaisi miettiä viimeistään siinä vaiheessa, kun rakennuksen sadevesi- ja salaojitusjärjestelmiä pistetään uusiksi.  Myös muut remontit – esim. viemäriremontti – missä on tarpeen aukoa piha-aluetta, ovat oivia ”aasinsiltoja” siihen taloyhtiössä mietittäisiin myös yhteisten piha-aluiden perusparantamista tai jopa laittamista ihan uuteen uskoon!

DSC_0346Voisiko piha olla muutakin kuin parkkialue ja nurmikkoa – no, ehkä mahdollisesti muutamia pensaita ja puita?

Miltä kuulostaisi piha-alue, jossa olisi rintarinnan tilaa kaikille asukkaille vauvasta vaariin.  Leikkialue, mahdollisesti grillipaikka ja mukavia pöytäryhmiä istuskelua varten.  Pihaa voisi koristaa pienet rungolliset koristepensaat tai vaikkapa koristeomenapuut.  Taloyhtiön senioriasukkaita varten pihalla olisi sopivia istuimia tai vaikka pihakeinuja, joista voisi seurata lasten pihaleikkejä tai vaan nauttia ulkoilusta.  Voisiko pihalla olla vaikkapa pihashakki tai petankkikenttä?

Monet uudistukset on helppo toteuttaa ihan talkoovoiminkin, mutta perustamisvaiheen maansiirtotöihin on otettava konevoimaa.  Tässä vaiheessa voisi muistuttaa, että jos pihan pohjatöiden rakentaminen ajoitettaisiin samaan saumaan muiden kaivuutyötä vaativien remonttien kanssa,voitaisiin hyödyntää paikalla oleva maansiirtokoneisto ja näin saataisiin selvää säästöä rakennuskustannuksiin.

DSC_0347Pihahanke kannattaa laittaa liikkeelle harkiten ja taloyhtiön hallituksen kannattaa tehdä yhteistyötä isännöitsijän kanssa remontin tarvetta kartoittaessaan.  Olisi hyvä, että piharemontin tarve ja laajuus sekä jonkinlainen pilkkominen osahankkeisiin olisi jo hahmoteltu siinä vaiheessa, kun asiaa aleteaan esittelemään osakkaille esim. yhtiökokouksessa.  Hankkeen jaksottamisella saadaa jaettua kustannukset useammalle vuodelle. Kun pihasuunnittelun tarve on yhteisesti päätetty, kannattaa olla yhteydessä pihasuunnittelun ammattilaiseen, jonka avulla pihasta saadaan toimiva ja hoitotasoltaan helppo.

Kaikkien noiden edellä lueteltujen asioiden lisäksi taloyhtiössä on huolehdittava siitä, että pihan leikkialue vastaa nykyisiä niille vaadittuja standardeja.  Piha-aluehan on julkista aluetta eli leikkialueen tulee täyttää sille asetetut normit. Tapaturman sattuessa selvitetään aina ensiksi se, että onko leikkialue standardien mukainen ja onko sille tehty tarvittavat, säännölliset tarkastukset.  Jos nämä asiat eivät ole kunnossa kääntyy syyttävä sormi taloyhtiön hallituksen suuntaan eli korvausvastuu on heillä.  Vahinko voi sattua kelle tahansa, sillä piha-alue on ns. julkista aluetta eli pihalla saattaa pyörähtää myös muiden pihojen lapsia.

DSC_0253Mitä tästä kaikesta hyötyy sitten taloyhtiö ja sen asukkaat?  Tärkein etu on totta kai yleisen viihtyvyyden lisääntyminen ja taloyhtiön me-hengen luominen.  Ja vaikka rakentaminen tuokin kustannuksia taloyhtiölle on muistettava, että piha-alueiden kohentaminen tuo tutkimustenkin mukaan osakkeiden arvonnousua 12-15 %.  Pihahan on taloyhtiön käyntikortti, jonka mahdollinen asunnonostajakin ensimmäisenä näkee. Huonokuntoiset istutukset ja lohkeileva asfaltointi eivät nosta kovasti as oy:n imagoa ja  leikkipaikan huonokuntoisuus ja jopa puuttuminen voi olla merkittävä asia lapsiperheiden ostopäätöksiin.

DSC_0180 (1)Lopuksi vielä sananen taloyhtiöiden piha-alueiden hoitotöistä.  Todella harvoin yhtiöiden pihoja hoitaa viheralan ammattilaiset, jotka oikeasti tietävät miten pihaa hoidetaan eli tuntevat kasvit ja osaavat hoitaa niitä. Oikeoppisella hoidolla pihan kasvit pysyvät terveinä ja hyvävointisina.  Pihasuunnittelijan toimeksiantoon voidaan sisällyttää myös pihan hoitosuunnitelman tekeminen.  Siinä käydään kattavasti hoitosuunnitelmakartan ja -selostuksen avulla läpi pihan kasvit ja rakenteet sekä niiden hoitotoimenpiteet tulevina vuosina piharemontin jälkeen.

Ei kai kukaan halua sitä, että piharemonttiin käytetyt rahat pistetään ”kankkulan kaivoon” huonolla hoidolla?

Syyspuuhia

Tässä vaiheessa kesää/alkusyksyä iskee usein fiilis, ettei jaksaisi tehdä pihalla enää yhtään mitään. Jotenkin vain ajatus hyvästä kirjasta ja sohvannurkasta vetävät puoleensa paljon tehokkaamin kuin ajatus rikkaruohojen kitkemisestä tai perennojen jakamisesta…

Puutarhan syksyiset hoitotyöt kannattaa kuitenkin tehdä huolellisesti, sillä tästä huolehtiminen näkyy sitten jälleen seuraavana keväänä. Syksyllä hoidetut istutusalueet ovat siisti heti keväällä ja syysistutukset saavat käyttöönsä maan kevätkosteuden ja pääsevät heti ilmojen lämmettyä kasvuvauhtiin.

Meidän perheessä on keväällä odotettavissa ylioppilasjuhlat, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tästä syystä minuun on purrut todellinen syksyinen puutarhakärpänen tai ehkä loppukesän otsikoiden mukaisesti puutarha-ampiainen 🙂 Kaikki tuntevat sanonnan ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” ja omalla pihallani tuo sanonta on ollut parin viime kesän aikana valitettavan totta. Pihan toiminnot ja rakenteet on suunniteltu n. 9 vuotta sitten, kun nykyiseen asuntoomme muutimme, mutta istutusalueet ovat olleet enemmän ja vähemmän erilaisten kasvien kokeilualustoina. Tähän on vaikuttanut suuresti se, että alkuvuosina työskentelin useamman kesän puutarhurina paikallisessa taimimyymälässä ja kaikkia ihanuuksia piti tietysti saada omalle pihalle. Omalla pihallahan voi ihan huoleti kokeilla kaikkia erikoisuuksia – niitäkin, joista melko varmasti tietää etteivät ne tule kestämään talviolosuhteita. Alkuun pihalla oli paljon pensaita ja havujakin, joista on pikkuhiljaa luovuttu. Ja niin paljon kuin rakastinkin sitä vaaleanpunaista pensashanhikkia, niin todettava oli, ettei se voinut pihallamme kovinkaan hyvin 🙁

Nyt on kuitenkin menossa ”Hurja Remontti”, jossa olen käynyt läpi pikkuhiljaa nuo istutusalueet eli nostanut perennoja ylös ja jakanut ne sekä kaivanut ylös pihan ylimääräisiä pensaita ja luovuttanut ne uusiin koteihin. Minut on selkeästi vallannut perennakuume, joka on uusi ilmiö 😀 Hetimullekaikkitänne -tyyppinä, haluaisin välittömästi pihani samanlaiseksi luonnonmukaiseksi perennakeitaaksi kuin suuresti ihailemani hollantilaisen maisemasuunnittelija Piet Oudolfin luomukset

Samassa piharemontin huumassa poistin vihdoinkin sen pienen nurmialueen, joka pihallamme on sinnitellyt ja korvasin sen liuskekivilaatoilla. Ihan ekologinen vaihtoehto leveine saumoineen eli hyvin menee sadevedet ”läpi” kiveyksen. Tuosta pienestä nurmikkokaitaleesta päätettiin luopua ihan siitä syystä, että perheemme kaksi koiraa ehtivät myllätä alueen aina keväisin siihen kuntoon, ettei siihen yksinkertaisesti jaksa nurmikko nousta. Nyt on ”koiraystävällinen” nurmialue 🙂

Naapuripiha on ihan täysremontissa ja valo-olosuhteet ovat muuttuneet tämän kesän aikana rajusti pihallamme. Esim. kuvassa oleva pihan takaosa on ollut todella varjoinen ja nyt sinne vihdoinkin paistaa ilta-aurinko! Lisäksi valo-olosuhteita tulee muuttamaan takana olevan pihan pihlajien nuorennus eli tuolta aidan takaa tulee häviämään isot, mutta valitettavan huonokuntoiset pihlajat ja samalla valo lisääntyy entisestään meidän pikkupihalla.

Noissa yllä olevissa kuvissa on ensimmäisenä lähtötilanne v.2006 sen vieressä pihauudistus v.2008 ja alhaalla tämän kesän liuskekiviprojekti. Tuohon pöydän takana olevan sinikukkaisen pihasyreenin viereen tulee valkoikukkainen syreeni ja nyt matalaksi leikattu pohjantuomipihlaja-aita annetaan kasvaa n. 100-120 cm korkeaksi Ei 200-250 cm korkeaksi jota se oli ennen kevään alasleikkausta.

No tämä minun urakkani jatkuu seuraavaksi pihan sisääntulon reunassa oleviin istutusalueisiin ja vaikka kevät ja pihajuhlat ovatkin jo mielessä niin samalla pyrin katsomaan pihaa kriittisin silmin siltä kantilta, että riittääkö pihassa kukintaa vielä näin syksyllä. Eli kun kulkee siellä omassa puutarhassa kannatta pistää paperille ylös ja vaikka ottaa valokuvia kohdista mihin haluaisi jotain kivaa syyskukkijaa ja suunnitella istutukset vaikka talven aikana valmiiksi. Eikä kannata miettiä pelkästään syyskukkijoita vaan asiaa voi katsoa myös kasvien syysvärityksen kannalta. Esim. aronian tai villiviinin punainen syyväri on todella upeaa katsottavaa.

Ps. lienee vaikeaa arvata kuka sen naapuripihan remontin on suunnitellut ;D Niin ja tässä ne pienet puutarha-apulaiset, joista koko ”Hurja remontti” oikeastaan sai alkunsa 😀

2014-07-07 15.33.58