Pihasuunnitelma

PIHASUUNNITELMA – MIKÄ SE ON?

Pihasuunnitelma on samanlainen suunnitelma-asiakirja kuin esim. arkkitehtisuunnitelma.   Jotenkin näin itsestä tuntuu vähän nurinkuriselta se, että rakennuksen suunnitteluvaiheessa harva rakentaja kyseenalaistaa arkkitehdin, sähkösuunnittelijan, lvi-suunnittelijan tai rakennesuunnittelijan käyttöä, mutta pihasuunnittelijan käyttö unohdetaan.

Arkkitehdin piirtämä asemapiirroskuva ei ole pihasuunnitelma. Suurin ero on siinä, että pihasuunnittelija/maisemasuunnittelija osaa hyödyntää tontin sen ominaispiirteiden kautta.  Maaperätutkimuksen tulokset kertovat siitä minkälaiset alusrakenteet erilaiset pintamateriaalit vaativat ja minkälainen kasvillisuus viihtyy pihan erilaisissa valo ja tuuli olosuhteissa.  Näin kasvit valitaan kerralla oikein, eikä niitä tarvitse vuosittain siirtää paikasta toiseen paremman kasvupaikan löytymisen toivossa.  Suunnittelija tietää pihan rakentamiseen liittyvät säännökset, tuntee erilaiset materiaalit ja kalusteet ja hänellä on erittäin vahva kasviosaaminen.  Lisäksi suunnitelmassa otetaan kantaa pihan valaistukseen sekä ympäristöön sopivien materiaalien valintaan.

Pihasuunnitelmahan voi olla vaikka ruutupaperille käsin piirretty versio, mutta jos tarvitaan rakennussuunnitelma, jonka avulla viherrakentaja voisi pihan rakentaa, pitää sen olla mittatarkka kuva, johon on merkitty korot, mitat, kasvit jne.

Minkälainen on GreenDreams -suunnitelmapaketti eli aukaistaanpa tähän vähän työn sisältöä.

1. PIHASUUNNITELMAN RAKENNUSSUUNNITELMA

Yleensä 1:100 piiretty kuva, joka toimitetaan asiakkaalle neliväritulosteena. Kuvassa kasvit, pinnoitteet,kalusteet, korkomaailma jne. Ennen tätä on asiakkaan kanssa käyty luonnoskuvakierros, jonka hyväksymisen jälkeen varsinainen rakennussuunnitelma sitten tehdään.

2. PIHASUUNNITELMAN KAIVUUSUUNNITELMA

Uudisrakennuskohteissa tarjoan pakettiin myös kaivuusuunnitelmaa, jota voidaan käyttää apuna ihan siellä tontin kaivuutöiden alkumetreillä.

3. PIHASUUNNITELMAN SUUNNITELMASELOSTUS (MALLISIVU)

Lyhyt selvitys siitä, mitä kyseisellä pihalla rakennetaan

4. PIHASUUNNITELMAN TYÖSELOSTUS

Ohjeistus pihan rakentamiseen.  Räätälöidään jokaisen kohteen mukaan joko omatoimirakentajan tai viherrakentajan tarpeisiin.  Sisältää myös lyhyen tonttikohtaisen hoito-ohjeistuksen.

 

(pari mallisivua)

5. PIHASUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELOT (KASVIT, PÄÄLLYSTEET, KALUSTEET)

Näiden avulla voit pyytää tarjoukset tuotteista

6. PIHASUUNNITELMAN KASVILUETTELO

Lyhyet kuvaukset pihan kasveista kuvineen ja hoito-ohjeineen.

7. MUUT

Eli pakettiin lisätään esim. erikoiskasvien istutus- ja hoito-ohjeita, rakentamisohjeita

8. PAKETTIIN VOIDAAN LISÄTÄ MYÖS 3D-KUVAT

 

KUVA KOKO YHDESTÄ ASIAKASPAKETISTA

Lähtökohtaisesti pihasuunnitelman hintaan vaikuttavat tontin koko, maastonmuodot ja tietysti asiakkaiden toiveet. Myös suunnittelijan kokemus ja työhistoria. Tästä linkistä löytyy lisätietoa pihasuunnittelusta ja hinnoittelusta.

Ihmettelen yhä sitä, että rakennusliikkeet/talotehtaat/ arkkitehdit eivät osaa ottaa koppia siitä, että tarjoaisivat asiakkailleen myös vihersuunnittelupalveluja.  Se toisi lisäarvoa niin tilaajalle kuin heille itselleenkin.  Rakennuksen suunnitteluvaiheessa tehty suunnitelma voi säästää uudisrakentajan rahapussiin pitkän pennin, kun maansiirtotyöt voidaan tehdä myös pihan osalta siellä alkuvaiheessa, kun talon pohjia kaivetaan

Kirjoitin aikaisemmin blogiini pihasuunnitteluprosessin kulusta. Löydät kirjoitukseni täältä

Puutarhakausi 2016

 

Eletään vuoden pimeimpiä aikoja ja puutarha on talvilevolla. Voisi kuvitella, että kaikki puutarhaihmisetkin tekevät samoin, mutta näinhän se ei todellisuudessa ole, sillä talvi on mitä parhainta aikaa suunnitella ensi kevään ja kesän pihahommia. Nyt on hyvä aika ottaa esiin kesällä napsitut valokuvat ja miettiä mihin rakennettaan uutta ja tehdään strategiat vanhojen kasvustojen leikkaamiseen ja jakamiseen.  Kuusiaitoja saa jo leikata ja ihan pian putoavat postiluukusta uuden puutarhavuoden ensimmäiset siemenkatalogit.  Eikä siihenkään ole kuulkaa enää pitkä aika, että ensimmäiset taimikasvatusta vaativat taimet puskevat mullanpintaan taimilamppujen valossa.

Tähän kesään on mahtunut monenlaisia tunteita.  Alkukesä meni itkua tihrustaen, kun isot alueet perennapenkeissä oli kuolleita.  Eniten kirpaisi usean kurjenpolven menettäminen.  Toisaalta perennapenkkiini nousi muutamia sellaisia kasveja, kuten alppitähti (Leontopodium alpinum), joiden olin luullut hävinneen penkeistäni.  Iso menetys oli se, että jostain syystä koristeomenapuuni (Makamik) ei kukkinut ollenkaan.  Luulempa, että ensi keväänä on kevätruiskutuksen aika. Toisaalta ruukussa kasvattamani syyssyrikkä (Buddleja davidii) kukki loppukesänä upeasti ja täytti pienen pihamme amiraali- ja neitoperhosten parvella.

Kaiken kaikkiaan puutarhanhoito on kyllä vuosien varrella opettanut tällaiselle hetimullekaikkitänne – tyypille läjäpäin kärsivällisyyttä.  Eniten sitä kärsivällisyyttä varmaankin koeteltiin istuttamani likusterinsyreenin (Syringa reticulata )kanssa, jonka kukintaa ”sain” odottaa vaatimattomat viisi kesää.  Jokaisena kukkimattomana vuonna oli vaan nöyrästi todettava, että ehkä ensi kesänä.  Kun se ”ensi kesä” sitten lopulta tuli,  niin tuijottelin pientä puutani melkein kyyneleet silmissä koko kukinnan ajan. Varmaan jokaisella teillä lukijallanikin on ollut omassa puutarhassanne näitä samanlaisia ilon ja surun hetkiä – niitähän ei ymmärrä oikeasti kukaan muu kuin toinen ”puutarhahullu”.

Ensi kesä siis tulee – se on varma!  Nyt kuitenkin nautitaan hetki joulunajasta, takkatulesta ja pehmeästä lumesta ja vuoden vaihteen jälkeen pääsemme selailemaan uusia siemenluetteloja ja uutuusperennojen listoja.  Voin jo nyt tunnustaa, että jotain kivaa uutuutta tulee ihan varmasti testattavaksi ensi kesänäkin.  Ihastuin toisaalta tuohon syyssyrikkään niin kovasti, että taidanpa tilata ensi kesäksi toisenkin taimen ja kokeilla saisinko sen talvehtimaan maassa kunnon talvisuojauksella.  Nythän se tämän kesäinen pinkki ihanuus asustaa ruukussaan pihavarastossa ikkunan edessä.  Täytyy vain muistaa kastella sitä säännöllisesti ja toivoa parasta.  Ainakin tällä viikolla, kun kävin sitä kastelemassa, se oli vielä hengissä!

Oikein rauhallista ja leppoisaa joulunaikaa teille kaikille! t. Minna

Pihasuunnittelijan vinkit pihan kalkitukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogipostaus kalkituksesta, sillä viime viikon kirjastojen Viherilloissa tästä asiasta nousi esiin useampikin kysymys. Yleensä ohjaan asiakkaitani kalkituksen saloihin joko  neuvontakäynnin aikana tai pihasuunnitelmapaketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloitetaanpa siitä, että miksi sitä kalkitusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontaisesti hapanta ja kalkitusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravinteita happamasta maasta.  Kalkituksen avulla maahan saadaan magnesiumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän pieneliöstön aktiivisuutta.  Pieneliöstön toiminta tehostaa ravinteiden kiertoa, parantaa maan mururakennetta ja parantaa eloperäisten yhdisteiden hajoamista -kalkitus siis parantaa maan rakennetta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalkituksen avulla voidaan myös vähentää haitallisten raskasmetallien liukoisuutta ja tätä kauttaa niiden pitoisuuksia puutarhan tuottamassa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoitetaan?

pH -luku kuvaa maan happamuutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoittavat maan emäksisyydestä ja matalammat lukemat maan happamuutta.  Hienosti sanoen emäksisessä maassa on vähän vetyioneja ja happamassa paljon.  Suurimmalle osalle puutarhakasveja sopiva pH on 6,0 – 6,5 Poikkeuksiakin on eli esim. alppiruusut ja pensasmustikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5-7) olevaa kasvualustaa kaipaavat erityisesti omenapuut ja marjapensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravinteiden imeytymiseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutarhamyymälöistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happamuudesta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan laboratoriossa.  On kuitenkin eräitä indikaattorikasveja, jotka paljastavat maan happamuuden. Happamassa maassa viihtyviä lajeja ovat esimerkiksi ruiskaunokki, keltapäivänkakkara, rikkasinappi, peltoemäkki, peltoretikka ja peltohatikka. Niiden runsas esiintyminen voi olla merkki kalkituksentarpeesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Laboratoriossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvualustan maalajin ja multavuuden.  Näiden tietojen perusteella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkkimäärä perustamis- ja hoitovaiheessa.  Ylläpitokalkitusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pintalevityksessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoittamalla sen pintamultaan eli ei vain pintaan ripottamalla.  Perustamisvaiheessa maanäytteen ilmoittama kalkitusmäärä sekoitetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvukerrokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaatteessa milloin tahansa, mutta nyrkkisääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutarhassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamisveden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusalueiden kattamista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalkituksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liukenemiseen ja painumiseen kasvualustaan.

Milloin kalkituksesta voi olla haittaa?

Liian runsaskätinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravinteiden liukenemisen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähestyessä esimerkiksi sinkin, boorin ja kuparin liukeneminen heikkenee.

Minkälaista kalkkia puutarhassa pitäisi käyttää?

Kotipuutarhurin kalkkipussissa on magnesiumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoitetaan kivennäislannoitteilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalkitustarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravinnokseen luonnonlannoitetta tai eloperäistä kasvisilppua, kuten leikkuujätettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkkisääntö ylläpitokalkitukselle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että sammaloituminen ei ole automaattisesti merkki kasvualustan happamoitumista. Sammal nurmikolla voi johtua myös kasvualustan tiivistymisestä ja nurmiheinälle liian varjoisesta kasvupaikasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalkitukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkausmateriaalien tai rakennusjätteiden tuhkaa (lehtipuiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuolisia ravinteita kuten magnesiumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenaineita.  Tuhka sopii puutarhan istutusalueiden ylläpitokalkituseen  – perustamiskalkitukseen se ei riitä.  Syötäville kasveille suosittelisin kuitenkin tavallista kalkkia.  Tarkkojen annosteluohjeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravinnepitoisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpärillistä tuhkaa (n. 5 kg) /50-100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkitsemiseen?

Maanparannukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole rakennettu maaperäanalyysin tulosten perusteella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perusteella tilannut uuden puutarhaan vartavasten ”rakennetun” kasvualustan.  Jos käytät lannoitukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppiruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvitsevat kalkkia?

Tee alppiruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutuskuoppa jonka täytät happamalla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmälannoituksena soveltuvalla lannoitteella ja käytä alppiruusun alla esim. hapanta turvekatetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäristöpalveluilla  Kotipuutarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Herätys rakennusala!

Asiaa uudisrakentamisesta!

Osuipa silmiini tälle aamulle aika virkistävä blogikirjoitus !  Eli joku muukin on sitä mieltä, että rakennusalan olisi syytä herätä nykypäivään 😀  Itsehän pohdin tätä samaa asiaa pihasuunnittelun kannalta heinäkuisessa blogikirjoituksessani –  tuossa Ryhmärakentamisen blogissa otettiin enemmän kantaa rakentamiseen, mutta sama asia voidaan siirtää myös piharakentamiseen.  Käsi ylös uudisrakentajat – kuinka monelle teistä tarjottiin talon suunnitteluvaiheessa myös pihasuunittelupalvelua?  Tai kerrottiin piharakentamisen kokonaiskustannuksista tai siitä, että jos piharakentamisen pohjatyöt siirretään vaiheeseen, kun talo on valmis, voivat maarakentamisen kustannukset nousta jopa kuusinkertaisiksi?  Ei tainnut kovin montaa kättä nousta 🙂

-Minna

Luonnonmukainen piha/puutarha

Haaveiletko helppohoitoisesta pihasta tai puutarhasta?  Asiakkaitteni toivelistan nro 1. on ehdottomasti pihan helppohoitoisuus.  Vaan kun lähden kyselemään sitten ajatuksia siitä, mikä heidän mielestään on helppohoitoista, on vastaus yleensä ”ei istutuksia tai perennaryhmiä – vain nurmikkoa”.  Valitettavasti tuo nurmikko on mielestäni pihan työläin osa eli ollaan kaukana helppohoitoisuudesta jos pihaan asennetaan vain pelkkä nurmikenttä.  Jokainen, joka on hoitanut laajaa pihanurmea tietää, että se on pienimuotoinen työleiri….leikkaamista, lannoittamista, paikkaamista, kastelua jne. jne.

Millainen sitten on helppohoitoinen piha?

Kuva: Kotiliesi

Kuva: Kotiliesi

Se on luonnonmukainen piha, johon valittu kasvit tontilla luonnostaan viihtyvistä lajeista.  Näiden lisäksi pihalle istututetaan tontin maaperäolosuhteisiin sekä valo-, kosteus- ja tuuliolosuhteisiin sopivia kasveja.  Eli tärkein asia on hahmottaa tontin maaperä ja hyväksyä se.  Näin vältetään kalliit ja työläät massanvaihdot, joilla vaikkapa kuivasta kangastontista pyritään väkisin tekemään tuore lehto.

Miten luonnonmukainen piha/puutarha perustetaan?

  1. Jos sinulla on valmis visio unelmiesi puutarhasta, niin tonttitarjontaa voisi katsoa vähän ”sillä silmällä” eli miettiä mikä tarjolla oleva tontti vastaa maaperäominaisuuksiltaan sekä valo- ja tuuliolosuhteiltaan sitä omaa unelmien pihaa.  Esim. aurinkoiselle rinnetontille onnistuu helposti kaunis kuiva kivikkopuutarha ja tuore metästontti on oiva paikka metsäpuutarhalla.  Tärkeintä on, ettet yritä vääntää tontista väkisin jotain muuta, kuin mitkä sen lähtöasetelmat ovat.
  2. Sopivan tontin löydyttyä voit aloittaa pihan suunnittelun ja lopuksi istutusalueiden suunnittelun.  Suosi istutusalueissa kerroksellisuutta eli käytä sekaisin puita, pensaita ja perennoja. Muista, että pieneenkin pihaan mahtuu puu! Nykyisin on tarjolla iso valikoima rungollisia pensaita, joista saa pikkupuun vaikka rivitalon pihaan.
  3. Suosi istutuksissa monilajisuutta.  Näin kasvustot eivät ole herkkiä erilaisille kasvitaudeille tai tuohoeläimille.  Myös talvituhot jäävät pienemmäksi tällaisessa istutusryhmässä kuin sellaisessa, jossa on vain yhtä lajia.  Monilajisuus myös houkuttelee puutarhajaan monipuolisen eliökannan ja näin tuholaisilla on pihalla myös erilaisia luonnollisia vihollisia.  Käytä istutusryhmissä myös syötäviä kasveja, kuten esim. yrttejä.
  4. Suosi kasvivalinnoissasi sellaisia kasveja, jotka houkuttelevat pihaan ja puutarhaan perhosia ja pölyttäjiä.  Näihin kasveihin voit tutustua esim. Riku Cajanderin Puutarhan parhaat perhoskasvit -kirjassa. Jos pihalle on mahdollista tehdä lampi tai pieni kosteikko saat siihen mukavan alueen sammakoille ja sudenkorennoille. Perhosia voi houkutella pihalle myös ns. perhosbaarin avulla ja hyönteishotelli helpottaa haluttujen petohyönteisten talvehtimista pihapiirissä. GreenDreams Oy:n Pinterest -kansiosta löydät kuvia erilaisista perhoskasveista ja hyönteishotelleista.
  5. Huolehdi myös pihan muista pikkueläimistä.  Jätä turvallisia kulkureittejä siileille ja kiinnitä piha-alueelle linnunpönttöjä.
  6. Kompostoi eli suosi tontin sisällä tapahtuvaa kierrätystä.  Kompostista saat kompostimultaa, jota voidaan käyttää puutarhassa lannoitteena ja maanparannusaineena.  Luonnonmukainen piha on syksyisinkin helppohoitoinen, sillä pihaa ei suositella haravoitavan paljaaksi vaan lehdet jätetään paikoilleen maatumaan.
  7. Luonnonmukaisella pihalla pyritään kattamaan kaikki istutusalueet esim. viherkatteella.  Katteiden avulla suojataan paljas maanpinta, jotta se ei haihduta vettä eikä olisi niin altis eroosiolle. Nurmikoalueen sijaan suositaan maanpeitekasveja, kunttaa tai esim. niittykasvillisuutta
  8. Vältä erilaisten torjunta-aineiden käyttöä puutarhassasi.  Monilajisessa puutarhassa vallitsee luonnon tasapaino eli tuhohyönteisillä on siellä luontaisia vihollisia eikä myrkkyjä tarvita.
  9. Tärkeintä luonnonmukaisen puutarhan hoidossa on rentous 🙂  Luonnonmukaista puutarhaa sanotaankin usein laiskan miehen puutarhaksi sillä ideana on, että luonto hoitaa puutarhan.  Se ei tarvitse lisäkastelua eikä lannoituksia, kun kasvit on valittu tontin maaperä ja kasvuolosuhteet huomioonottaen.  Luonnonmukaisella pihalla kasvien annetaan levitä rauhassa ja hyväksytään luonnonvalinta eli se, että kaikki kasvit eivät menesty esim. joka talvi hengissä.

Nautitaan luonnomukaisesta pihasta, niin nauttivat myös kimalaiset ja perhoset!

Vanhan pihan kunnostaminen

DSC_0039Kaikille omakotitalosta haaveileville uuden rakentaminen ei ole sopiva vaihtoehto vaan he valitsevat uudeksi kodikseen vanhan talon – usein ihan sen takia, että siellä on valmiina piha suurine puineen ja pensaineen. Vanhaan pihaan halutaan kuitenkin mahdollisesti jotain muutoksia.

Vanhan pihan saneerausta suunnittelevan on syytä edetä piharemontin kanssa hitaasti ja ajatuksen kanssa – uudistaminen tulee tehdä varoen ja lempeällä otteella.   Kannattaa miettiä onko vanha rintamiestalo ympäristöineen sinulle sopiva paikka, jos haaveilet japanilaistyylisestä havu/kivikkopuutarhasta. Ennen kuin pihan muokkaukseen ryhdytään , suosittelen ympäristön, kasvillisuuden sekä tontin tuuli- ja valo-olosuhteiden tarkkailua vaikkapa ihan pari kesää ja talvea kaikessa rauhassa.  Näin selviää tontin valoisimmat, varjoisimmat, kuivimmat, kosteimmat ja tuulisimmat kohdat ja sen perusteella voidaan lähteä pihan kunnostamiseen ja uudistamiseen.

044Pihan raivaaminen aloitetaan varovaisesti.  Hienovaraisella raivauksella saadaan esiin pihan alkuperäinen kasvillisuus ja seasta voi löytää esim. ihania, kestäviä maatiaisperennoja. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan rakentamisajankohdan puutarhaihanteita, jotta kunnostaminen sujuisi vanhaa kunnioittaen.   Esim. vanhan puutalon (ennen sotia rakennettu) pihalla kulkuväylät olivat alunperin hiekkakäytäviä tai paikalla valettuja betonilaattoja.  Puutarhat olivat reheviä ja niissä oli selkeät hyötypuutarhat marjapensaineen, perunamaineen ja omenapuineen.  Oleskelualueet olivat selkeästi irti rakennuksesta niitä suojasi pensasryhmät.  Sotien jälkeen pihojen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota pihan käyttöön perheen oleskelualueena.  Talon yhteyteen laatoitettiin oleskelupaikka ja pihanurmikosta muotoutui alue mm. pihapelejä varten.  Hyötypuutarhat pienenivät ja suuret perennaistutukset valtasivat alaa. -60 ja -70 -lukujen tasakattoisten tiilitalojen pihat olivat yksinkertaisia, suoraviivaisia ja istutuksissa suosittiin havukasveja ja näyttäviä perennoja.  Istutusalueet olivat yhtenäisiä ja oleskelualueet siirtyivät talon yhteyteen.

Milloin vanhan pihan remontointi on ajankohtaista?

  • Vanha piha  tehty edellisten asukkaiden mieltymysten mukaisesti ja aika on ajanut toteutuksen ohi eli huomataan piharemontin tarve.
  • tontilla olevia rakennuksia remontoidaan
  • sokkelin kosteuseristämisen yhteydessä
  • sadevesijärjestelmien parannustöiden yhteydessä
  • tontin pintavesien ohjaamisen yhteydessä
  • pihavalaistuksen parantaminen

DSC_0046Kunnostussuunnitelman lähtökohtana on realistinen tilannekartoitus puutarhan/pihan nykytilanteesta.

Tontista piirretään pohjakartta, johon merkitään:

  • tontin rajat ja rakennukset
  • nykyiset toiminnot
  • kootaan yhteen pihan ”aarteet” eli alkuperäisen pihan kasvillisuus
  • ilmansuunnat
  • ikkunat/ovet
  • tasoerot
  • olemassa olevat puut, pensaat ja perennaryhmät
  • aidat
  • isot kivet tms.
  • naapurit
  • tiet
  • valaistus
  • tuulensuunnat
  • vesipiste
  • säilytettävät rakenteet (pergolat, leikkimökki jne.)
  • näkymät (hyvät ja huonot)

Seuraavaksi tehdään kuntoarvio pihapiirin kasvillisuudesta eli arvioidaan itse tai asiantuntijan avulla puiden ja pensaiden kunto ja mietitään miten esim. suurten puiden poisto vaikuttaa omaan ja naapuruston maisemaan. Esim. suurten koivujen poisto vaikuttaa tontin vesitalouteen ja valo-olosuhteisiin. Kasvillisuuden arvioinnin ohessa tarkistetaan pihapiirin kalusteet ja säilytettävät rakenteet.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon:

Tutustu oman asuinalueen rakennusjärjestykseen sillä kuntien ja kaupunkien rakennusjärjestykset ohjeistavat mm.

  • puiden kaatoa
  • tukimuurien ja pengerrysten rakentamista
  • piharakennusten rakentamista ja sijoittamista tontille (esim. grillikatos, leikkimökki…)
  • lumien kasausta
  • istutuksia
  • pihan aitaamista
  • tontin ajoliittymiä

Näiden ohjeistusten sisältö vaihtelee alue- ja paikkakuntakohtaisesti.

Lumi pihalla ja puutarhassa

Aamukahvia nauttiessani, katselin ulkona möyrivää lumisadetta ja ajattelin, että tässäpä hyvä aihe bolgikirjoitukseen. Lunta ja lumitöitä on tänä talvena ainakin Oulun korkeudella ollut ihan ”riittävästi” 😀 😀

Lumi on siinä mielessä hassu kirjoittelun tai keskustelun aihe, että aina se ensilumi ”yllättää” tiellä liikkujat, tiestön talvikunnossapito puhuttaa ja lumien säilömisestä tulee jossain vaiheessa ongelma niin, että siitä saadaan aikaan jopa naapuririitoja.  Lumi sulaa – jopa Oulussakin-  pois yleensä juhannukseen mennessä 🙂

Omalla pihalla näyttää tältä nyt…

… kesää odottaen!

Katuliittymän kohdalla lumet on järkevin kolata liittymän viereen. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, ettei penkka saa estää näkymää tielle. Usein ongelmaksi nousee se, että naapurin tontti alkaa heti liittymän vierestä. Kuinka pitkälle lunta voi pukata naapuritontin ja tien väliin?  Meilläkin penkat alkaa olla niin korkeat, että näkyvyys kadulle on huono.Esim. Oulussa on olemassa velvoitteet kiinteistöjen talvikunnossapitoon. Tällaisena runsaslumisena talvena omakotitalotontin rajat tulevat lumitöissä helposti vastaan ja koska kaupunkien ohjeistus on, että lumet tulisi varastoida omalle tontille niin loppupeleissä lunta pitäisi siirtää kaupungin lumenvastaanottoalueelle. Näinhän toimitaan mm. julkisilla paikoitusalueilla / kaupungin katualueilla, joissa ei ole lumien kasausvaraa.

DSC_0105 DSC_0108 Lumen luonti herättää toisinaan omakotitaloasujissa monenlaisia näkemyksiä ja palautetta lähtee niin kaupungin suuntaan kuin paikallislehtien juttupalstoille.  Naapureiden keskinäisiä kiistoja ei kaupunki kuitenkaan lähde selvittämään. Löysin netistä mielenkiintoisen artikkelin, jossa oikeustieteen professori pohtii lumen juridiikkaa eli kyllähän lumesta saadaan aikaan hankalakin asia jos niikseen tulee 🙂

Pihasuunnitelmaa tehtäessä myös lumien sijoittaminen tontille on otettava huomioon.  Joskus se onnistuu ja joskus taas ei.  Usein kaupunkitonttien pieni koko  sekä puhtaanapidettävien pintojen laajuus asettava omat ongelmansa.  On ihan eri asia huoltaa piha, jossa autotalli on lähellä tienreunaa kuin piha, jossa talli on sijoitettuna tontin perälle  – kolattava, lumettomana pidettävä alue on näissä suurusluokaltaan ihan erilainen.  Nykyiset uudet asuinalueet suosivat myös hyvin tiivistä rakentamista, jossa talot on ns. ketjutettu toisiinsa eli lumitilaa ei yksinkertaisesti ole. Toisaalta tuskinpa kukaan suunnittelija osaa mitoittaa pihan lumien säilytyspaikkoja tällaisiin ”ääriolosuhteisiin”, joksi ainakin tämän talven Oulussa lasken. Olemme asuneet nykyisessä asunnossamme kymmenen vuotta ja ensimmäisen kerran lunta on näin paljon !!

Puutarhassa lumi on pääsääntöisesti hyvä asia, sillä se suojaa kasveja viimalta ja pakkaselta.  Onkin järkevää peittää talvenarat kasvit pehmeään lumivaippaan, sillä lumen alla lämpätila ja kosteus ovat korkeampia ja tasaisempia kuin lumen päällä. Kuiva pakkaslumi toimii tässä paremmin kuin kostea nuoskalumi.

Alppiruusut lumipeitteen alla

Oulun korkeudella tarvitaan todella harvoin pakkaspeitteitä tai -harsoja, sillä lunta on yleensä riittämiin. Täytyy vaan nähdä hieman vaivaa ja tehdä lumityöt niin, että kasaa lunta arkojen kasvien päälle. Runsaslumisena talvena tulee huomioida myös sellainen seikka, että hedelmäpuiden suojaverkkoja on syytä nostaa tai kaivaa lunta pois suojaverkon ympäriltä niin, ettei ei-toivotut jänikset pääse puiden kimppuun.

Lapsille lumi on tietysti ihan juhlaa! (ja lapsenmielisille koirille… 😀 )

Suojaverkkojen tarkistamisen aika!

Mitäs haittaa lumesta sitten voi olla?  Ensimmäisenä tulee mieleen lumihome, joka voi muodostua silloin, kun lumi sataa sulaan maahan.  Lumihome tappaa nurmikon altaan eli keväällä odottaa nurmikon paik-kausoperaatio.  Lumihometta voi ehkäistä leikkaamalla nurmikon syksyllä matalaksi. Toisaalta suuret lumimassat painavat oksia ja voivat aiheuttaa jopa oksien katkeamisia.  Varsinkin märkä lumi on usein pensaiden ja puiden ”mörkö”.  Kasvillisuutta voidaan auttaa ravistelemalla lumia pois oksien ja latvusten päältä suojakelien aikaan.  Ja jos pihalla on kasvihuone, niin myös sen puhdistaminen voi olla tarpeen runsaslumisena talvena.  Lumen puuttuminenkin voi aiheuttaa ongelmia esim. juuri nurmikon kanssa, kun syntyy jääpoltetta eli vesi jäätyy painanteisiin ja palelluttaa nurmikon altaan.  Perinteinen tapa kasata lunta sokkelia vasten lämpöhukan estämiseksi voi aiheuttaa iso ongelmia, jos lumi pääsee sulamaan sokkelia vasten esim. pihan puuteellista pintavesikaatojen vuoksi.  Vesi siis ei pääse valumaan pois päin sokkelista.  Ongelma vain pahenee, jos seinänvierustan sala-ojaputket ovat jäässä.

HOX! Talven lumitilannetta ja esim. lumen vesipitoisuutta voi seurata mm. Ympäristö.fi -sivuilta 

Viimeisiä viedään….

…eli viimeisten syksyisten pihahommien tekoa kuului tähän lokakuiseen lauantaipäivään.

2014-10-18 14.41.09

Pihan sisäänajotien reunassa on kaksi suurta pihlajaa, joista ymmärrettävästi tulee aika paljon lehtiroskaa näin syksyllä. Tämä onkin oikeastaan ainoa paikka, josta meillä haravoidaan lehdet pois. Ensinnäkin kastuessaan ja jäätyessään ne on ihan älyttömän liukkaita ja toisekseen jäätyessään tuohon ajotielle voin kertoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että on hieman tuskaista yrittää kolata ensimmäisiä lumia tuosta, kun kola tökkää jokaiseen lehtimöykkyyn….

2014-10-18 15.09.502014-10-18 15.29.25Nyt olin ihan viime hetkillä tekemässä tätä hommaa, sillä osa lehdistä oli jo autonrenkaiden alla jäätynyt ja ne piti sitten pukkia petkeleellä irti. Niin en tiedä sanooko tuota rautaa muut petkeleeksi? Se on ainakin meidän perheessä ollut aina petkele – pappakin puhutteli sitä tuolla nimellä 😀 😀

Haravoinnin jälkeen vielä reipas harjaus ja toivottavasti viimeiset koivunsiemenet pois asfaltilta. Tänä kesänä on ollut kyllä ennätysmäärä koivunsiemeniä. Meillä on piha siivottu ainakin kahteen kertaan painepesurilla ja muutamaan otteeseen harjaamalla ja aina niitä vain on ja on. Ja kun omistaa kaksi koiraa niin voin sanoa, että niitä on muutama kappale myös sisällä. Onko muualla ollut yhtä satoisa koivunsiemenkesä? Siivouksen lopputulos tässä. Kaksi säkillistä lehtiä ja siemeniä.

2014-10-18 15.42.33

Samalla, kun minä puuhastelin haravoinnin kimpussa, mies puhdisti roskat meidän ja naapurin sadevesikouruista. Tämä homma on tehtävä joka syksy, ettei käy niin, että kouruissa kasvaa keväällä minikoivuja ja ihmetellään miksi sulamisvedet on pitkin seiniä.

2014-10-18 16.34.362014-10-18 15.14.102014-10-18 15.36.13
Tälläkin kertaa kourut olivat ihan reunoihin asti täynnä tavaraa – pakastettua sellaista 😀 Eli helppo homma – sen kun nosteli kourusta jääkalikoita pois. Jännä juttu muuten, että tämä kourujen puhdistus on miehen mielestä aina niin kivaa hommaa… Ettei vaan johtuisi siitä, että pääsee leikkimään tuollaisella ”hiioppi” vehkeellä ? 😀 😀

Tyhjensin haravoinnin päätteeksi myös rännien alla olevat loiskekupit.

2014-10-18 15.47.46

Niin ja tuli todettua, että kauneus on katoavaista… eli tässä kuvaparissa säleikkövilliviini pari-kolme viikkoa sitten ja nyt.

2014-09-18 16.04.362014-10-18 15.47.40

Pihan istutusalueiden lehdet saivat jäädä sijoilleen ja ne haravoidaan sitten keväällä jos on tarvetta.

2014-10-18 16.02.07

Ja vaikka pienesti korkeanpaikan kammoinen olenkin niin pitihän minunkin päästä turistina tuonne häkkiin keinumaan. Tässä näkymää naapurin pihalta meille – siellä puutarhakoira tarkkana pihalla 😀

2014-10-18 16.31.29

Ja tässä näkymiä asuinalueemme yleisilmeestä. Harmi, kun oli niin harmaa ilma….

2014-10-18 16.31.38

Niin ja vielä lopuksi kuva siitä kesällä asennetusta liuskekiveyksestä. Ihan kivasti se on asettunut tuohon paikalleen ja pikkuhiljaa sain tuon istutusalueenkin tehtyä. Jäi siihen toki vielä ensikesäksikin hommaa 🙂 Hieman outoa tuossa kuvassa on se, että naapurin puolelta kaadettiin pari viikkoa sitten iso koivu. On ollut kyllä opettelussa tuo muuttunut näkymä pihan perälle. Ja ensi kesänä meillä on ihan eri valoisa piha!

2014-10-18 16.17.34