Nurmikon kevät­hoito

Nurmikon hoito keväällä

Haravoidako vai ei? Kas siinäpäs vasta pulma!

Nurmikon kevät­huoltoon ryhdytään siinä vaiheessa, kun nurmikko on kuivah­tanut. Vältä siis kulkua lumen alta paljas­tu­valla nurmi­kolla, sillä ruoho­kas­vusto on arka tiivis­ty­misen aiheut­ta­mille vauriolle. Ja kun hoito­hommiin vihdoin päästään, ei kannata ensim­mäisenä rynnätä varastoon etsimään haravaa, jotta saisit raapu­tettua nurmikon pinnan puhtaaksi edellisen syksyn lehdistä. Lehdet nimittäin paran­tavat maaperää, kun madot ja muut maan piene­liöstöt käyttävät lehdet ravin­nokseen ja muuttavat lehdet mullaksi. Samalla ne paran­tavat maaperää myllää­mällä käytäviä kasvua­lustaan 🙂 Voit jättää edellis­vuo­tiset lehdet nurmi­kolle maatumaan jos niitä on suht tasai­sesti kauttaaltaan. Paksumpia läjiä ja vaahteran sekä tammen­lehtiä voit poistaa ettei nurmikko painu niiden alla.

Melko usein nurmi­kosta löytyy paljaita paikkoja talven jäljiltä. Näistä nurmikko on kuollut ja syynä voi olla esim. jääpolte. Jääpol­tetta syntyy silloin, kun syksyllä jo routaan­tuneen maan päälle kertyy vettä, joka jäätyy nurmikon päälle. Nurmi­kossa on siis kuoppa, johon vesi jää. Tämä jääty­minen aiheuttaa lopulta kasvien tukah­tu­miseen. Nurmikko kuolee kylmään ja hapen­puut­teeseen. Hyvin yleisesti tätä jääpol­tetta esiintyy niillä nurmia­lueilla joiden päälle on kasattu talvella lunta. Edellis­kesän kova kulutus vaikkapa lasten pelia­lu­eella on myös saattanut aiheuttaa painan­teita, joihin vesi talven aikana on päässyt kerään­tymään ja jäätymään.

Ennen paikkaus­kylvöä vanha nurmi­kon­pinta rikotaan joko avalli­sella puutar­ha­ha­ralla tai leikku­ri­ha­ra­valla. Suuriin alueisiin on syytä käyttää järeämpää kalustoa kuten esim. puutar­ha­jyr­sijää. Kuopalla oleviin kohtiin lisätään kalkittua ja lannoi­tettua multaa, joka jyrätään tasai­seksi. Kylvetyt siemenet peitetään kevyesti haravoiden uuteen kasvua­lus­taansa. Sitten vielä tiivis­tä­minen jyrää­mällä tai lapiolla taput­ta­malla. Tämä tiivis­tä­minen on kasvuun­lähdön kannata erittäin tärkeä. Näin paikkaus­kylvönä kylvetyt siemenet pääsevät koske­tuksiin maan kanssa eivätkä jää irralleen löysään multaan. Kylvöä kastellaan niin usein, että maa pysyy kosteana ja ruoho alkaa orastaa.

Nurmikon lannoitus keväällä

Nurmikon lannoi­tuk­sella tarkoi­tetaan monesti nurmikon kalkit­se­mista, joka tapahtuu yleensä keväällä heti lumien sulamisen aikaan. Kalkin käytön tarpeel­lisuus ja sopiva aikaväli kalkit­se­mi­selle riippuu ihan maaperän pH- arvosta, josta kirjoit­te­linkin edelli­sessä postauk­sessani. Kalkit­se­mista ei pidä tehdä vain tavan vuoksi vaan maan pH- arvoa seuraten. Uusin­ta­kal­kitus voi olla vuosittain, joka toinen vuosi tai jopa harvem­minkin. Usein puutar­ha­si­vus­tojen kirjoi­tuk­sissa näkyy väite, että sammal nurmi­kolla tarkoittaa kalkin puutetta. Näin se ei välttä­mättä ole, vaan syy samma­loi­tu­miseen voi johtua myös tiivis­ty­neessä kasvua­lus­tassa.
Nurmi­koille on tarjolla myös erilaisia typpi­pi­toisia kevät­lan­noit­teita, joita voidaan käyttää, jos esim. nurmikon väri vaalenee huomat­ta­vasti eli vaale­ne­minen viestii typen­puut­teesta. Ja kun lannoittaa tällai­sella typpi­pi­toi­sella lannoit­teella sitoutuu siihen, että nurmikkoa pitää leikata tiheään koska lannoitus kiihdyttää kasvua.

Nurmikon leikkaus keväällä

Nurmikon leikkaus on myös osa nurmikon keväistä/alkukesäistä hoitoa. Jos pitää käyttää harkintaa haravoin­nissa niin samoin sitä käytetään keväi­sessä ruohon­leik­kuussa. Anna nurmikon aloittaa kesäkauden kasvunsa rauhassa ja aloita leikkuu vasta, kun kasvua on tullut 5–7 cm ja yöpak­kaset on ohi. Pari ensim­mäistä leikkuu­kertaa leikataan normaalia ylemmällä leikkuu­kor­keu­della.

Nurmikon ilmas­tointi

Ilmas­toin­nilla tarkoi­tetaan tiivis­tyneen ja hyvin usein tiivis­ty­mi­sestä johtuvan samma­loi­tu­misen vähen­tä­mistä. Hyvin yleisesti nurmikon ilmas­tointia kehoi­tetaan tekemään esim. piste­le­mällä nurmikkoon talikolla reikiä tai juoksemaan pitkin pihaa ns. ilmas­toin­ti­ken­gillä. Näistä ei juurikaan ole apua — varsinkaan, jos näihin yksitäisiin reikiin ei haravoida hiekkaa. Paras keino nurmikon kasvuo­lo­suh­teiden paran­ta­miseen on se, että levittää vuosittain nurmikon päälle ohuen kerroksen esim. kompos­ti­multaa. Maaperän pieneliöt tekevät maanmuok­kaustyöt puolestasi eli ne muuntavat kuolevat ainekset nopeasti maaperää kuohkeut­ta­vaksi humuk­seksi ja ravin­toai­neiksi ruoho­kas­veille.

Pihasuun­nit­te­lijan vinkit pihan kalki­tukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogi­postaus kalki­tuk­sesta, sillä viime viikon kirjas­tojen Viheril­loissa tästä asiasta nousi esiin useam­pikin kysymys. Yleensä ohjaan asiak­kaitani kalki­tuksen saloihin joko  neuvon­ta­käynnin aikana tai pihasuun­ni­tel­ma­pa­ketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloite­taanpa siitä, että miksi sitä kalki­tusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontai­sesti hapanta ja kalki­tusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravin­teita happa­masta maasta.  Kalki­tuksen avulla maahan saadaan magne­siumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän piene­liöstön aktii­vi­suutta.  Piene­liöstön toiminta tehostaa ravin­teiden kiertoa, parantaa maan murura­ken­netta ja parantaa elope­räisten yhdis­teiden hajoa­mista -kalkitus siis parantaa maan raken­netta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalki­tuksen avulla voidaan myös vähentää haital­listen raskas­me­tallien liukoi­suutta ja tätä kauttaa niiden pitoi­suuksia puutarhan tuotta­massa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoi­tetaan?

pH -luku kuvaa maan happa­muutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoit­tavat maan emäksi­syy­destä ja matalammat lukemat maan happa­muutta.  Hienosti sanoen emäksi­sessä maassa on vähän vetyioneja ja happa­massa paljon.  Suurim­malle osalle puutar­ha­kasveja sopiva pH on 6,0 — 6,5 Poikkeuk­siakin on eli esim. alppi­ruusut ja pensas­mus­tikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5–7) olevaa kasvua­lustaa kaipaavat erityi­sesti omenapuut ja marja­pensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravin­teiden imeyty­miseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutar­ha­myy­mä­löistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happa­muu­desta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan labora­to­riossa.  On kuitenkin eräitä indikaat­to­ri­kasveja, jotka paljas­tavat maan happa­muuden. Happa­massa maassa viihtyviä lajeja ovat esimer­kiksi ruiskau­nokki, kelta­päi­vän­kakkara, rikka­si­nappi, peltoe­mäkki, pelto­re­tikka ja pelto­ha­tikka. Niiden runsas esiin­ty­minen voi olla merkki kalki­tuk­sen­tar­peesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Labora­to­riossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvua­lustan maalajin ja multa­vuuden.  Näiden tietojen perus­teella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkki­määrä perus­tamis- ja hoito­vai­heessa.  Ylläpi­to­kal­ki­tusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pinta­le­vi­tyk­sessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoit­ta­malla sen pinta­multaan eli ei vain pintaan ripot­ta­malla.  Perus­ta­mis­vai­heessa maanäytteen ilmoittama kalki­tus­määrä sekoi­tetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvu­ker­rokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaat­teessa milloin tahansa, mutta nyrkki­sääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutar­hassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamis­veden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusa­lueiden katta­mista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalki­tuksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liuke­ne­miseen ja painu­miseen kasvua­lustaan.

Milloin kalki­tuk­sesta voi olla haittaa?

Liian runsas­kä­tinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravin­teiden liuke­ne­misen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähes­tyessä esimer­kiksi sinkin, boorin ja kuparin liuke­ne­minen heikkenee.

Minkä­laista kalkkia puutar­hassa pitäisi käyttää?

Kotipuu­tar­hurin kalkki­pus­sissa on magne­siumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoi­tetaan kiven­näis­lan­noit­teilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalki­tus­tarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravin­nokseen luonnon­lan­noi­tetta tai elope­räistä kasvi­silppua, kuten leikkuu­jä­tettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkki­sääntö ylläpi­to­kal­ki­tuk­selle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että samma­loi­tu­minen ei ole automaat­ti­sesti merkki kasvua­lustan happa­moi­tu­mista. Sammal nurmi­kolla voi johtua myös kasvua­lustan tiivis­ty­mi­sestä ja nurmi­hei­nälle liian varjoi­sesta kasvu­pai­kasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalki­tukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkaus­ma­te­ri­aalien tai raken­nus­jät­teiden tuhkaa (lehti­puiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuo­lisia ravin­teita kuten magne­siumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenai­neita.  Tuhka sopii puutarhan istutusa­lueiden ylläpi­to­kal­ki­tuseen  — perus­ta­mis­kal­ki­tukseen se ei riitä.  Syötä­ville kasveille suosit­te­lisin kuitenkin taval­lista kalkkia.  Tarkkojen annos­te­luoh­jeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravin­ne­pi­toisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpäril­listä tuhkaa (n. 5 kg) /50–100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkit­se­miseen?

Maanpa­ran­nukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole raken­nettu maape­rä­ana­lyysin tulosten perus­teella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perus­teella tilannut uuden puutarhaan varta­vasten “raken­netun” kasvua­lustan.  Jos käytät lannoi­tukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppi­ruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvit­sevat kalkkia?

Tee alppi­ruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutus­kuoppa jonka täytät happa­malla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmä­lan­noi­tuksena sovel­tu­valla lannoit­teella ja käytä alppi­ruusun alla esim. hapanta turve­ka­tetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäris­tö­pal­ve­luilla  Kotipuu­tarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Herätys raken­nusala!

Asiaa uudis­ra­ken­ta­mi­sesta!

Osuipa silmiini tälle aamulle aika virkistävä blogi­kir­joitus !  Eli joku muukin on sitä mieltä, että raken­nusalan olisi syytä herätä nykypäivään 😀  Itsehän pohdin tätä samaa asiaa pihasuun­nit­telun kannalta heinä­kui­sessa blogi­kir­joi­tuk­sessani —  tuossa Ryhmä­ra­ken­ta­misen blogissa otettiin enemmän kantaa raken­ta­miseen, mutta sama asia voidaan siirtää myös pihara­ken­ta­miseen.  Käsi ylös uudis­ra­ken­tajat — kuinka monelle teistä tarjottiin talon suunnit­te­lu­vai­heessa myös pihasuu­nit­te­lu­pal­velua?  Tai kerrottiin pihara­ken­ta­misen kokonais­kus­tan­nuk­sista tai siitä, että jos pihara­ken­ta­misen pohjatyöt siirretään vaiheeseen, kun talo on valmis, voivat maara­ken­ta­misen kustan­nukset nousta jopa kuusin­ker­tai­siksi?  Ei tainnut kovin montaa kättä nousta 🙂

-Minna

Hoiva­kotien pihasuun­nittelu

Luinpas tuossa Studio55:n sivuilta ihan kyyneleet silmiin nostat­tavan jutun hoiva­ko­dista, jossa oli panos­tettu asukkaiden viihty­vyyteen upealla pihasuun­nit­te­lulla. Hoivakoti oli nimetty Ulkoilu&Puutarha -hoiva­ko­diksi Hoivakoti on kuitenkin asukkait­tensa koti ja kuinka moni meistä astuu pihalla, jota ympäröi rauta-aita ja pihalla on vain nurmikkoa, asfalttia ja pihalaatat? Yhä enene­vässä määrin omistusa­sun­tojen pihaan satsataan ja siitä tehdään asukkaiden olohuoneen jatke. Jopa taloyh­tiöiden pihan arvo on pikku­hiljaa alettu ymmärtää.
Mutta.…miksi tämä ei toimi hoiva­ti­lojen yhtey­dessä? Olen jopa törmännyt lauseeseen “kai sinne pihalle pari marja­puskaa riittää?”… Arkki­tehdit ja raken­nus­suun­nit­te­lijat osaavat suunni­tella toimivat sisätilat ja osaavat raken­ta­misen säännöt ja kiemurat. Kysynkin sitä, että kuinka monessa hoiva­tiloja suunnit­te­le­vassa yrityk­sessä on viheralan ammat­ti­lainen suunnit­tel­massa vihera­lueet, joiden avulla saadaan virkis­tystä ja iloa hoiva­kotien asukkaiden elämään?

Mitä ajatuksia tämä kirjoitus ja tuo Studio55:n juttu Sinussa herättää? Minkä­lai­sessa ympäris­tössä sinä haluaisit elämäsi viimeiset vuodet viettää?

mummola

Wanted!! Etsitään!!

Mistä löytyy se rohkea suoma­lainen talopa­ket­tiy­ritys tai raken­nus­firma, joka tarjoaa asiak­kailleen todel­lakin TÄYDELLISEN suunni­tel­ma­pa­ketin, johon tarjotaan myös pihasuun­ni­telma??

Siinäpä kaksi asiaa — talopa­ketti ja pihasuun­ni­telma — jotka eivät tunnu mahtuvan samaan pussaus­koppiin 😀 😀   Tein tuossa yritykseni facebook -sivuilla  kyselyä asiasta eli kysyin lukijoiltani “olisiko pihasuun­ni­telma tärkeä/ tarpeel­linen lisä talopa­kettien suunni­tel­ma­pa­kettiin?”. Olin enemmän kuin yllät­tynyt siitä, miten vauhdilla tämä kysely lähti jakoon ja kuinka paljon sitä kommen­toitiin.

Selkeästi tällai­selle paketille olisi  kovas­tikin kysyntää, mutta kukaan ei sitä tarjoa??!!  Miksi? Viimeisen n. viiden vuoden aikana olen yrittänyt ajaa tätä asiaa  eteenpäin sekä suurempien kotimaisten talotoi­mit­tajien suuntaan että paikal­listen pienempien raken­nus­fir­mojen suuntaan. Oulusta löytyi sentään pari pientä raken­tajaa, joiden mielestä homma on todel­lakin tärkeä.

Yleisin perustelu talomyyjien puolelta on se, että heillä keski­tytään olennaiseen eli TALON raken­ta­miseen ja myyntiin  ja pihasuun­ni­telma on lähinnä ns. turhake eli eipä kiinnosta… Ok.…ehkä talomyyjän mielestä turhake, mutta kyllä se piha on omako­tia­suk­kaalle usein olohuoneen jatke, jossa halutaan viihtyä Vai mitä mieltä olette?   Eikä sovi unohtaa as oy pihoja, joista voitaisiin pienin kustan­nuksin loihtia kaikkia asukkaita palveleva viher­keidas jos suunnittelu tehtäisiin yhtiön raken­nusten suunnit­telun kanssa käsi kädessä.   Uskokaa tai älkää -as oy piha voi olla paljon muutakin kuin vain nurmikko, pari pensasta, hiekka­laa­tikko, keinu ja penkki.

Valmis­tu­massa oleva as oy piha vilje­ly­laa­ti­koineen ja omena­puineen.

Minulle on vastattu myös niin, että raken­tajien budjetti on vedetty jo talon kanssa niin tiukille, ettei siihen mitään pihaa voida edes ehdottaa. Ok… mutta onko kukaan kertonut raken­ta­jalle minkä­laiset säästöt talosuun­ni­telun kanssa yhtäaikaa tehdyllä pihasuun­ni­tel­malla saavu­tetaan?  Siinä voidaan saavuttaa hyvässä lykyssä tuhansien eurojen säästöt, kun pihan kaikki maatyöt tehdään yhdellä kertaa eikä niin, että ensin tehdään talo ja vuoden päästä piha.  Maara­ken­nus­ko­neiden siirte­ly­maksut ja työtun­ti­hinnat ovat aika korkeat.

Kun vedetään vähän henkeä ja mietitään asiaa tovi niin tässähän on tosiaan kyse pihasuun­ni­telman teosta — ei viher­ra­ken­ta­mi­sesta.   Itse viher­ra­ken­ta­miseen olisi viisainta budje­toida n. 8–12% talora­ken­ta­misen kokonais­kus­tan­nuk­sista.  Kun pihasuun­ni­telma tehdään tässä alkuvai­heessa, on helppoa vaikuttaa kokonais­kus­tan­nuksiin ja saada kustan­nusarvio pihan raken­ta­mi­sesta.  Asukas voi sen jälkeen itse määri­tellä tekeekö kaikki kerralla vai tehdäänkö istutukset ja pihan rakenteet pala kerrallaan. On myös tärkeää huomioida se, että kapeat kaupun­ki­tontit saattavat olla lähes mahdot­tomia rakentaan sen jälkeen kun talo ja autokatos on sinne raken­nettu  — oleske­lu­pi­halle ei välttä­mättä päästä enää kaivamaan koneilla eli kaivuu menee käsihom­miksi.  Surkeinta minusta on se, että talopa­ketin toimi­tus­si­säl­lössä myydään pihan nurmetus eli vedetään tontti nurmi­kolle.  Siitä nurmi­kosta ei ole kovin paljoa iloa siinä vaiheessa, kun pihasuun­ni­telma tilataan ja kaivuutyöt pistetään käyntiin.  Eli vähän turhaa työtä…

Ugh! Olen puhunut! 😀 😀

Nyt sitten vain ehdotuksia tulemaan miten tämä asia ratkaistaan!  Raken­tajat — vaatikaa palvelua!

Pölyt­täjät puutar­hassa

Maapallon elämän perusta on kasvien yhteyt­tä­minen ja kasvien lisään­ty­misen edellytys on riittävä pölytys. Maapallon tehokkain ja tärkein pölyt­tä­jä­hyön­teinen on mehiläinen.   Hieman surul­lisena luen puutar­ha­palstoja ja erilaisia facebook­ryhmiä, jossa etsitään toistaan jykevämpiä keinoja hävittää pihalta ampiaiset ja tämä käsite yleensä sisältää myös hyödyl­liset mehiläiset ja kimalaiset.

Tunnista pölyt­täjät hunaja.net

Eli tuosta kolmi­kosta ampiaisen tunnistaa “ampiais­vyö­tä­röstä” ja karvat­to­masta ruumiista, josta kelta­musta raidoitus erottuu selkeästi.  Kimalainen ja mehiläinen ovat niitä puutarhan “hyviksiä”, joiden tuhoa­miseen täytyy kyllä olla hyvät perusteet jos sille tielle lähetään.  Albert Einsteinin sanoin: “Jos mehiläiset kuolevat, on ihmisillä neljä vuotta elinaikaa…”

Nykyinen maatalous suosii suuria peltoau­keita, yhden vilje­ly­kasvin peltoja, salaojia ja kasvin­suo­je­luai­neita, joilla kaikilla on luonnon­va­raisten pölyt­tä­jä­hyön­teisten tehoa heikentävä vaikutus, sillä niiden luontaiset ravin­to­kasvit ja pesäpaikat tuhou­tuvat.  Totuus on, että nykyinen maatalous tarvitsee entis­täkin enemmän mehiläisiä pölyt­tä­jiksi ja luonnon­va­raisten pölyt­tä­jä­hyön­teisten vähene­mistä ovat korvanneet mehiläis­tar­haajat.  He tuottavat herkul­lisen kotimaisen hunajan lisäksi paljon pieniä apulaisia pölytys­hommiin ja siksi olikin aika järkyt­tävää lukea Suomen Mehiläis­hoi­tajien liiton tiedote, jossa kerrottiin Loimaalla tapah­tu­neesta kasvin­suo­je­lu­ruis­ku­tuksen aiheut­ta­masta tarha­me­hi­läisen joukko­tu­hosta. Kasvin­suo­je­luaine oli ilmei­sesti ruisku­tettu vastoin ruisku­tus­oh­jeita mehiläisten lentoaikana.  Jotenkin tuntuu oudolta tällainen välin­pi­tä­mät­tömyys vilje­li­jöiden puolelta, sillä pölyt­täjien määrähän vaikuttaa suoraan  myös sadon määrään.

Vuodesta 2006 lähtien  yksin Yhdys­val­loissa on kuollut yli kolme miljoonaa mehiläi­syh­dys­kuntaa ja maail­man­laa­jui­sesti miljardeja.  Mehiläis­po­pu­laa­tioiden romah­ta­minen on vakavasti otettava uhka vilja­sa­doille sillä kolmannes kaikesta syömäs­tämme ruoasta on riippu­vaista näistä pienistä pölyt­tä­jistä.  Joukko­kuo­lemien syyksi on epäilty virus­tar­tuntaa, erilaisia baktee­ri­tar­tuntoja, liian tehokasta kasva­tusta mutta myös erittäin suurella varmuu­della kasvien­suo­je­lu­ke­mi­kaaleja.  Keväällä 2014 Harvardin yliopisto julkaisi tutki­muksen ns. neoni­ko­ti­noidien vaaral­li­suu­desta mehiläi­sille ja heinäkuun alussa luin ensim­mäisiä tutki­mus­tu­loksia glyfo­saatin haital­li­sesta vaiku­tuk­sesta.  Glyfo­saattia on mm. kaikkien tunte­massa Round Up -valmis­teessa, jota myydään ihan rauta­kaup­pa­ta­varana kaikille kansa­lai­sille.

Pölyt­täjiä voi auttaa ihan kotipuu­tar­hassa erilaisin keinoin.  Mm. keino­pesät on hyvä ekoteko erakko­me­hi­läi­sille samoin erilaisten mesikasvien lisää­minen istutus­ryh­missä. Pölyt­täjät auttavat kasvat­tamaan kotipuu­tarhan hyöty­puu­tarhan satoa ja paran­tavat kukka­loistoa!

Luonnon­mu­kainen piha/puutarha

Haavei­letko helppo­hoi­toi­sesta pihasta tai puutar­hasta?  Asiak­kaitteni toive­listan nro 1. on ehdot­to­masti pihan helppo­hoi­toisuus.  Vaan kun lähden kyselemään sitten ajatuksia siitä, mikä heidän mielestään on helppo­hoi­toista, on vastaus yleensä “ei istutuksia tai peren­na­ryhmiä — vain nurmikkoa”.  Valitet­ta­vasti tuo nurmikko on mielestäni pihan työläin osa eli ollaan kaukana helppo­hoi­toi­suu­desta jos pihaan asennetaan vain pelkkä nurmi­kenttä.  Jokainen, joka on hoitanut laajaa pihanurmea tietää, että se on pieni­muo­toinen työleiri.…leikkaamista, lannoit­ta­mista, paikkaa­mista, kastelua jne. jne.

Millainen sitten on helppo­hoi­toinen piha?

Kuva: Kotiliesi

Kuva: Kotiliesi

Se on luonnon­mu­kainen piha, johon valittu kasvit tontilla luonnostaan viihty­vistä lajeista.  Näiden lisäksi pihalle istutu­tetaan tontin maape­rä­olo­suh­teisiin sekä valo-, kosteus- ja tuulio­lo­suh­teisiin sopivia kasveja.  Eli tärkein asia on hahmottaa tontin maaperä ja hyväksyä se.  Näin vältetään kalliit ja työläät massan­vaihdot, joilla vaikkapa kuivasta kangas­ton­tista pyritään väkisin tekemään tuore lehto.

Miten luonnon­mu­kainen piha/puutarha perus­tetaan?

  1. Jos sinulla on valmis visio unelmiesi puutar­hasta, niin tontti­tar­jontaa voisi katsoa vähän “sillä silmällä” eli miettiä mikä tarjolla oleva tontti vastaa maape­rä­omi­nai­suuk­siltaan sekä valo- ja tuulio­lo­suh­teiltaan sitä omaa unelmien pihaa.  Esim. aurin­koi­selle rinne­ton­tille onnistuu helposti kaunis kuiva kivik­ko­puu­tarha ja tuore metäs­tontti on oiva paikka metsä­puu­tar­halla.  Tärkeintä on, ettet yritä vääntää tontista väkisin jotain muuta, kuin mitkä sen lähtö­ase­telmat ovat.
  2. Sopivan tontin löydyttyä voit aloittaa pihan suunnit­telun ja lopuksi istutusa­lueiden suunnit­telun.  Suosi istutusa­lueissa kerrok­sel­li­suutta eli käytä sekaisin puita, pensaita ja perennoja. Muista, että pieneenkin pihaan mahtuu puu! Nykyisin on tarjolla iso valikoima rungol­lisia pensaita, joista saa pikkupuun vaikka rivitalon pihaan.
  3. Suosi istutuk­sissa monila­ji­suutta.  Näin kasvustot eivät ole herkkiä erilai­sille kasvi­tau­deille tai tuohoe­läi­mille.  Myös talvi­tuhot jäävät pienem­mäksi tällai­sessa istutus­ryh­mässä kuin sellai­sessa, jossa on vain yhtä lajia.  Monila­jisuus myös houkut­telee puutar­hajaan monipuo­lisen eliökannan ja näin tuholai­silla on pihalla myös erilaisia luonnol­lisia vihol­lisia.  Käytä istutus­ryh­missä myös syötäviä kasveja, kuten esim. yrttejä.
  4. Suosi kasvi­va­lin­noissasi sellaisia kasveja, jotka houkut­te­levat pihaan ja puutarhaan perhosia ja pölyt­täjiä.  Näihin kasveihin voit tutustua esim. Riku Cajan­derin Puutarhan parhaat perhos­kasvit -kirjassa. Jos pihalle on mahdol­lista tehdä lampi tai pieni kosteikko saat siihen mukavan alueen samma­koille ja suden­ko­ren­noille. Perhosia voi houku­tella pihalle myös ns. perhos­baarin avulla ja hyönteis­ho­telli helpottaa halut­tujen petohyön­teisten talveh­ti­mista pihapii­rissä. GreenDreams Oy:n Pinterest -kansiosta löydät kuvia erilai­sista perhos­kas­veista ja hyönteis­ho­tel­leista.
  5. Huolehdi myös pihan muista pikkue­läi­mistä.  Jätä turval­lisia kulku­reittejä siileille ja kiinnitä piha-alueelle linnun­pönttöjä.
  6. Kompostoi eli suosi tontin sisällä tapah­tuvaa kierrä­tystä.  Kompos­tista saat kompos­ti­multaa, jota voidaan käyttää puutar­hassa lannoit­teena ja maanpa­ran­nusai­neena.  Luonnon­mu­kainen piha on syksyi­sinkin helppo­hoi­toinen, sillä pihaa ei suosi­tella haravoi­tavan paljaaksi vaan lehdet jätetään paikoilleen maatumaan.
  7. Luonnon­mu­kai­sella pihalla pyritään kattamaan kaikki istutusa­lueet esim. viher­kat­teella.  Katteiden avulla suojataan paljas maanpinta, jotta se ei haihduta vettä eikä olisi niin altis eroosiolle. Nurmi­koa­lueen sijaan suositaan maanpei­te­kasveja, kunttaa tai esim. niitty­kas­vil­li­suutta
  8. Vältä erilaisten torjunta-aineiden käyttöä puutar­hassasi.  Monila­ji­sessa puutar­hassa vallitsee luonnon tasapaino eli tuhohyön­tei­sillä on siellä luontaisia vihol­lisia eikä myrkkyjä tarvita.
  9. Tärkeintä luonnon­mu­kaisen puutarhan hoidossa on rentous 🙂  Luonnon­mu­kaista puutarhaa sanotaankin usein laiskan miehen puutar­haksi sillä ideana on, että luonto hoitaa puutarhan.  Se ei tarvitse lisäkas­telua eikä lannoi­tuksia, kun kasvit on valittu tontin maaperä ja kasvuo­lo­suhteet huomioo­nottaen.  Luonnon­mu­kai­sella pihalla kasvien annetaan levitä rauhassa ja hyväk­sytään luonnon­va­linta eli se, että kaikki kasvit eivät menesty esim. joka talvi hengissä.

Nautitaan luonno­mu­kai­sesta pihasta, niin nauttivat myös kimalaiset ja perhoset!

Vanhan pihan kunnos­ta­minen

DSC_0039Kaikille omako­ti­ta­losta haavei­le­ville uuden raken­ta­minen ei ole sopiva vaihtoehto vaan he valit­sevat uudeksi kodikseen vanhan talon — usein ihan sen takia, että siellä on valmiina piha suurine puineen ja pensaineen. Vanhaan pihaan halutaan kuitenkin mahdol­li­sesti jotain muutoksia.

Vanhan pihan sanee­rausta suunnit­te­levan on syytä edetä pihare­montin kanssa hitaasti ja ajatuksen kanssa — uudis­ta­minen tulee tehdä varoen ja lempeällä otteella.   Kannattaa miettiä onko vanha rinta­miestalo ympäris­töineen sinulle sopiva paikka, jos haaveilet japani­lais­tyy­li­sestä havu/kivikkopuutarhasta. Ennen kuin pihan muokkaukseen ryhdytään , suosit­telen ympäristön, kasvil­li­suuden sekä tontin tuuli- ja valo-olosuh­teiden tarkkailua vaikkapa ihan pari kesää ja talvea kaikessa rauhassa.  Näin selviää tontin valoi­simmat, varjoi­simmat, kuivimmat, kosteimmat ja tuuli­simmat kohdat ja sen perus­teella voidaan lähteä pihan kunnos­ta­miseen ja uudis­ta­miseen.

044Pihan raivaa­minen aloitetaan varovai­sesti.  Hieno­va­rai­sella raivauk­sella saadaan esiin pihan alkupe­räinen kasvil­lisuus ja seasta voi löytää esim. ihania, kestäviä maatiais­pe­rennoja. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan raken­ta­mi­sa­jan­kohdan puutar­hai­han­teita, jotta kunnos­ta­minen sujuisi vanhaa kunnioittaen.   Esim. vanhan puutalon (ennen sotia raken­nettu) pihalla kulku­väylät olivat alunperin hiekka­käy­täviä tai paikalla valettuja betoni­laattoja.  Puutarhat olivat reheviä ja niissä oli selkeät hyöty­puu­tarhat marja­pen­saineen, peruna­maineen ja omena­puineen.  Oleske­lua­lueet olivat selkeästi irti raken­nuk­sesta niitä suojasi pensas­ryhmät.  Sotien jälkeen pihojen suunnit­te­lussa kiinni­tettiin huomiota pihan käyttöön perheen oleske­lua­lueena.  Talon yhteyteen laatoi­tettiin oleske­lu­paikka ja pihanur­mi­kosta muotoutui alue mm. pihapelejä varten.  Hyöty­puu­tarhat piene­nivät ja suuret peren­nais­tu­tukset valta­sivat alaa. -60 ja -70 -lukujen tasakat­toisten tiili­ta­lojen pihat olivat yksin­ker­taisia, suora­vii­vaisia ja istutuk­sissa suosittiin havukasveja ja näyttäviä perennoja.  Istutusa­lueet olivat yhtenäisiä ja oleske­lua­lueet siirtyivät talon yhteyteen.

Milloin vanhan pihan remon­tointi on ajankoh­taista?

  • Vanha piha  tehty edellisten asukkaiden mielty­mysten mukai­sesti ja aika on ajanut toteu­tuksen ohi eli huomataan pihare­montin tarve.
  • tontilla olevia raken­nuksia remon­toidaan
  • sokkelin kosteuse­ris­tä­misen yhtey­dessä
  • sadeve­si­jär­jes­telmien paran­nus­töiden yhtey­dessä
  • tontin pinta­vesien ohjaa­misen yhtey­dessä
  • pihava­lais­tuksen paran­ta­minen

DSC_0046Kunnos­tus­suun­ni­telman lähtö­kohtana on realis­tinen tilan­ne­kar­toitus puutarhan/pihan nykyti­lan­teesta.

Tontista piirretään pohja­kartta, johon merkitään:

  • tontin rajat ja raken­nukset
  • nykyiset toiminnot
  • kootaan yhteen pihan “aarteet” eli alkupe­räisen pihan kasvil­lisuus
  • ilman­suunnat
  • ikkunat/ovet
  • tasoerot
  • olemassa olevat puut, pensaat ja peren­na­ryhmät
  • aidat
  • isot kivet tms.
  • naapurit
  • tiet
  • valaistus
  • tuulen­suunnat
  • vesipiste
  • säily­tet­tävät rakenteet (pergolat, leikki­mökki jne.)
  • näkymät (hyvät ja huonot)

Seuraa­vaksi tehdään kuntoarvio pihapiirin kasvil­li­suu­desta eli arvioidaan itse tai asian­tun­tijan avulla puiden ja pensaiden kunto ja mietitään miten esim. suurten puiden poisto vaikuttaa omaan ja naapu­ruston maisemaan. Esim. suurten koivujen poisto vaikuttaa tontin vesita­louteen ja valo-olosuh­teisiin. Kasvil­li­suuden arvioinnin ohessa tarkis­tetaan pihapiirin kalusteet ja säily­tet­tävät rakenteet.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon:

Tutustu oman asuina­lueen raken­nus­jär­jes­tykseen sillä kuntien ja kaupunkien raken­nus­jär­jes­tykset ohjeis­tavat mm.

  • puiden kaatoa
  • tukimuurien ja penger­rysten raken­ta­mista
  • pihara­ken­nusten raken­ta­mista ja sijoit­ta­mista tontille (esim. grilli­katos, leikki­mökki…)
  • lumien kasausta
  • istutuksia
  • pihan aitaa­mista
  • tontin ajoliit­tymiä

Näiden ohjeis­tusten sisältö vaihtelee alue- ja paikka­kun­ta­koh­tai­sesti.

Pihasuun­nit­te­lu­pro­sessi

Kun pihasuun­nit­te­lu­tarjous on hyväk­sytty, alkaa varsi­nainen suunnit­te­lu­pro­sessi. Nyt  asiaa siitä miten pihasuun­nit­te­lu­pro­jekti etenee.  Tärkeintä on muistaa se, että  suunnit­te­lu­työlle varataan riittä­västi aikaa. Se on prosessi, jonka loppu­tu­loksena on kaunis ja toimiva kokonaisuus.

piha 2014 6Mitä lähtö­tietoja suunnit­telija tarvitsee?

  • asema­piirros
  • raken­nusten pohja- ja julki­si­vu­pii­rus­tukset
  • valokuvia kohteesta (yleensä suunnit­telija kuvaa kohteen ennen työn aloit­ta­mista ellei kyseessä ole ns. etäkohde, josta asiakas lähettää valokuvia/videokuvaa)
  • kartoi­tus­tiedot :suuret kivet ja kalliot,korkeusasemat nykyiset ja säilytettävät,rakenteet sekä säily­tettävä kasvil­lisuus, kaapeli, salaoja- ja sadeve­si­vie­mä­ri­ver­kostot
  • raken­ta­misen budjetti
  • luettelo asioista, joita asiakas haluaa pihalleen (asiakas voi käytää apunaan esim. tämän tyyppistä listaa pihasuun­nit­telun kulma­ki­vistä )
  • pihan raken­ta­miseen ajateltu budjetti (karkea arvio n.8–12% kiinteistön arvosta)
  • tietoa siitä mitä pinta­ma­te­ri­aaleja pihalle halutaan
  • kasvi- ja väritoiveet (myös inhokit 😀 )
  • erityis­huo­mioi­tavat asiat (esim. lemmikit, pihan esteet­tömyys jne.)

Suunnit­te­lutyön alkuun pidetään aloitus­pa­laveri asiakkaan kanssa ja kirjataan hänen toiveensa ylös. Suunnit­telija tarvitsee työnsä pohjaksi voimassa olevan asema­piir­ros­kuvan, joka voi olla joko .dwg tai .pdf tiedosto.  Pdf-tiedos­tossa on huomioitava se, että siellä näkyy esim. tontin sivujen mitat, joiden avulla suunnit­telija saa skaalattua kuvan oikeaan mitta­kaavaan sekä raken­nuksen todel­linen paikka sekä mitat.  Vanhoissa pihakoh­teissa kannattaa kääntyä kaupungin tai kunnan puoleen, jotta saa ajanta­salla olevan kuvan.

Asema­piir­roksen lisäksi tarvitaan asunnon pohjakuva ja julki­si­vu­kuvat, selvitys siitä, missä kulkee taloon vedetyt kaape­loinnit ja putket sekä selvitys tontin maape­rästä.  Uusilla alueilla on myös kaupungin tekemä raken­nus­ta­pa­se­lostus, jossa ilmenee mm. tontin vaaditut aidat ja niiden materiaali.

Mitä tarkemmat tausta­tiedot suunnit­telija saa, sen helpompi on laatia tarkka ja toteut­ta­mis­kel­poinen suunni­telma.  Jos tilaaja ei tiedä mitä haluaa, suunnit­telija kertoo kysei­selle pihalle sopivista vaihtoeh­doista ja mahdol­li­suuk­sista suunnit­te­lutyön lähtö­koh­daksi!

pyörelinjainen piha 2Mitä asioita suunnit­telija ottaa huomioon tehdessään suunni­telmaa?

  • asiakkaan toiveet ja tarpeet sekä käytet­tä­vissä oleva budjetti
  • maasto-olosuhteet
  • tontin koko ja muoto
  • helppo­hoi­toisuus
  • ekolo­gisuus
  • säily­tettävä kasvil­lisuus
  • säily­tet­tävät rakenteet
  • ilman­suunnat ja raken­nuksen huone­jär­jestys
  • kulku­väylät
  • oleske­lua­lueet
  • kasvil­lisuus ja kasvuo­lo­suhteet
  • pinta­vesien ohjaa­minen
  • pinta­ma­te­ri­aalit
  • rakenteet (aidat, muurit, terassit, portaat, pergolat, katokset, jätesuojat jne.)
  • valaistus
  • tomutus ja kuivatus
  • lasten leikki­paikka (keinu, hiekka­laa­tikko, trampo­liini…)
  • polku­pyörät
  • lumitila
  • näkösuojat

Lähto­tie­tojen perus­teella suunnit­telija tekee 1–2 luonnos­kuvaa, jotka käydään läpi asiakkaan kanssa. Tässä yhtey­dessä esitellään myös pihan pinta­ma­te­ri­aa­li­vaih­toehdot — mahdol­li­sesti myös kaluste-/ valai­sin­vaih­toehtoja. Parilla erilai­sella luonnos­ku­valla esitetään asiak­kaalle se, miten toimintoja voidaan sijoittaa tontille ja miten tila muuttuu esim. erilai­silla linjoilla (kaareva, suora).  Ainakin omassa työssäni lopul­linen luonnoskuva on hyvin usein yhdis­telmä esitel­lyistä ehdotuksia. Luonnos­kuvan hyväk­sy­misen jälkeen pihasta tehdään raken­nus­suun­ni­telma ja pihasuun­ni­tel­ma­pa­ketti liitteineen saatetaan valmiiksi.

M161.inkälainen on sitten hyvä suunni­telma?

  • asiakkaan yksilöl­liset toivo­mukset on otettu huomioon ja suunni­telman avulla hän voi hakea tarvit­tavat rakennus- ja toimen­pi­de­luvat
  • kasvien kasvu­paik­ka­vaa­ti­mukset on huomioitu
  • kasvien koko kesän ajan jatkuva kukinta on huomioitu, samoin syys- ja talvi­värit
  • materi­aalit on valittu raken­nukseen ja ympäristöön sopiviksi
  • ympäristön vaati­mukset ja tekniset mahdol­li­suudet on otettu huomioon

Hyvin suunni­teltu ja raken­nettu piha istuu harmo­ni­sesti ympäris­töönsä ja tukee omalta osaltaa raken­nuksen arkki­teh­tuuria.

Suunnit­te­lu­pro­sessiin kuluvaan aikaan vaikuttaa suuresti se mihinkä aikaan vuodesta työn tilaa.  Jos haluaa saada suunni­telman käyttöön heti keväällä, kun lumi ja routa ovat sulaneet, niin tilaus kannattaa laittaa sisään jo syksyllä/talvella.  Maalis-huhtikuu ovat tilausten kannalta ruuhkai­sinta aikaa ja huonoim­millaan suunni­telman valmis­tu­minen menee syyske­sälle.  Jouhe­vim­millaan luonnos­kuvat ovat asiakkaan katsot­tavana muuta­massa viikossa ja lopul­linen suunni­telma valmiina n. 4–6 viikon kuluessa. Pihasuun­ni­telma kootaan kansioksi ja kaikki asiakirjat toimittaan asiak­kaalle myös sähköi­sessä muodossa tarjous­pyyntöjä varten.2015-01-20 15.29.08-2

 

Kotisi­vultani voit ladata ilmaisen pihaoppaan!  Valitse itsellesi sopiva versio tai tilaa vaikka kaikki 🙂

Ajatuksia pihasuun­nit­te­lusta

Työurani alussa v. 2007 pihasuun­nittelu oli  täällä Oulun korkeu­della vielä jotenkin “turhaksi” koettu elementti raken­ta­mi­sessa ja remon­toin­nissa.  Onneksi ajat ja mieli­piteet ovat muuttuneet ja pihasuun­ni­telma alkaa olla enene­vissä määrin osa uudis­ra­ken­ta­mista.  Myös vanhojen pihojen salao­jitus- tai viemä­ri­töiden yhtey­dessä ollaan helposti yhtey­dessä suunnit­te­lijaan ja samalla kaivuu­vai­valla kohen­netaan myös pihaa. Eli pihasuun­nit­telija halutaan mukaan moniin erilaisiin projek­teihin.

Mikä se pihasuun­ni­telma sitten oikeastaan on?

Moni mieltää suunni­telman vain palaksi paperia, jossa on kuva yläkuva tontista ja sinne piirre­tyistä istutusa­lueista. Ammat­ti­laisen tekemä pihasuun­ni­telma on kuitekin paljon enemmän. Pihasuun­ni­telma on asiakir­ja­ko­ko­naisuus, jonka mukaan ammat­ti­tai­toinen viher­ra­kentaja pystyy raken­tamaan pihan ja jonka pohjalta hän tekee tarjouksen pihan raken­ta­mi­sesta.  Suunni­tel­ma­pa­ke­tissa on 1:100 (tai 1:200) mitta­kaa­vassa oleva raken­nus­suun­ni­telma, josta käy ilmi pihan rakenteet, pinta­ma­te­ri­aalit, kalusteet, varusteet, kasvit mitat jne.

piha 2014 rakennussuunnitelmaLisäksi paketista löytyy suunni­tel­ma­se­lostus, jossa on tiivis­tettynä tekstinä pihan raken­ta­mistyöt sekä raken­ta­mista ohjaava työse­lostus.  Työse­lostus voidaan tehdä joko viher­ra­ken­ta­jalle tai sitten yksityiskohtaisempana/ohjaavampana versiona omatoi­mi­pi­han­ra­ken­ta­jalle.  Sieltä löytyy myös määrä­luet­telot esim. pinta­ma­te­ri­aa­leista jne. sekä kasvi­luettelo lyhyilla kuvauk­silla kaikista tulevalle pihalle istutet­ta­vista kasveista.

Mitä hyötyä suunni­tel­masta on?

  • pihasta saadaan kerralla toimiva ja viihtyisä – hyvä suunni­telma luo perustan toimi­valle pihalle
  • pihasuun­ni­telma vähentää turhia inves­tointeja ja epäon­nis­tu­neita kokeiluja
  • pihaa on helppo hoitaa, kun eri toimin­noille, kuten autojen paikoi­tuk­selle ja lumen varas­toin­nille yms. on varattu riittä­västi tilaa oikeista paikoista
  • kasvit viihtyvät, kun ne on istutettu niille sopiviin olosuh­teisiin
  • suunni­telman avulla määri­tetään pihan hoito­töiden tarve
  • suunni­telma tarvitaan rakensi sitten pihan itse tai sen rakentaa ulkopuo­linen viher­ra­kentaja. Varsinkin viher­ra­kentaja tarvitsee mitta­tarkat suunni­tel­ma­pii­rus­tukset.
  • yksityis­koh­taisen pihasuun­ni­telman pohjalta saadut raken­ta­mis­tar­joukset ovat vertai­lu­kel­poisia niin hinnaltaan kuin sisäl­löltään

piha 2014 4piha 2014 6 (1)

Milloin yhteys pihasuun­nit­te­lijaan?

Seuraavan kesän projek­teihin, kannattaa suunnit­te­lijaan ottaa yhteyttä jo talvella — kaikista mieluiten jo edellisenä syksynä, jolloin piha voidaan kuvata lumet­tomana.  Talviaikaan tehty suunni­telma on valmiina hyvissä ajoin ennen kevään suunnit­te­lu­ruuhkaa ja viheru­ra­koit­si­jatkin voi kilpai­luttaa jo talven aikana. Kannattaa huomioida myös se, että syksy on parempaa istutusaikaa kuin alkukesä eli suunni­tel­ma­tilaus voidaan jättää sisään myös niin, että se valmistuu syksyn istutus­kau­delle (elo-loka).

Uudis­ra­ken­nus­koh­teissa suunnit­te­lijaan kannattaa ottaa mieluiten heti kun tontti on ostettu — viimeistään siinä vaiheessa, kun asema­piir­ros­kuvat alkavat olla loppusuo­ralla.  Ihanteel­lisin tilanne olisi, että pihasuun­nit­telija voisi tehdä yhteis­työtä arkki­tehdin kanssa.  Tässä vaiheessa nähdään hyvin säilyt­tä­misen arvoiset alueet ja puut/muu kasvil­lisuus.  Samalla määri­tellään kaivuu­mas­sojen sijoit­te­lu­paikat tontilla.  Kun suunni­telma tehdään tässä vaiheessa saadaan aikaan kustan­nus­säästöjä, kun tontilla pyörivät maanra­ken­nus­koneet hyödyn­netään tulevien kulku­väylien ja istutusa­lueiden teossa. Vanhan pihapiirin uudis­ta­mis­tarpeet tulevat usein esille juurikin muiden remonttien yhtey­dessä eli hyödyn­netään samalla pihalla jylläävät maansiir­to­koneet.  Suunnit­telija kutsutaan usein myös paikalle silloin kun piha vaihtaa omistajaa ja siihen halutaan muutoksia tai silloin kun pihakasvit alkavat näyttää ränsis­ty­neiltä ja niiden hoitoon halutaan käytännön ohjeita ja neuvoja.

DSC_0185Miten suunnittelu etenee?

  • asiakas ottaa yhteyttä suunnit­te­lijaan
  • suunnit­telija ja asiakas tapaavat tontilla
  • tarjouksen hyväk­sy­misen jälkeen suunnit­telija tekee tontilla tarvit­tavat tarkis­tus­mit­taukset ja kuvaa suunnit­te­lua­lueen
  • suunnit­telija laatii pihasuun­ni­tel­ma­luon­noksen sillä tarkkuu­della, jonka lähtö­tiedot sallivat
  • luonnos esitellään asiak­kaalle ja tehdään tarvit­tavat muutokset ja lisäykset
  • urakka-asiakirjat eli valmis pihasuun­ni­telma, työse­litys ja määrä­luet­telot laaditaan siten, etteivät ne sisällä tulkin­nan­va­raisia asioita tai merkintöjä

Mitä lähtö­tietoja suunnit­telija tarvitsee pihasuun­ni­telman laadintaan?

  • ajan tasalla olevan asema­piir­roksen korko­tie­toineen
  • tiedon pihan kaape­leiden, viemärin, vesijoh­tojen yms. sijoit­tu­mi­sesta tontilla
  • raken­nusten pohja- ja julki­si­vu­piir­rus­tukset
  • valokuvia kohteesta (jos kohde kauempana)
  • tiedot säily­tet­tä­vistä raken­teista ja kasvil­li­suu­desta
  • mahdol­linen budjetti raken­ta­mi­selle

Paljonko pihasuun­nittelu maksaa?

Suunni­telman hinta riippuu suunnit­te­lu­työhön käyte­tystä ajasta.  Suunnit­te­lu­kus­tan­nuksiin vaikut­tavat mm. tontin koko ja maasto sekä se mitä asiakas pihaan haluaa.  Omako­ti­talon pihasuun­ni­telman hinta­haa­rukka on noin 1000–3000 e riippuen sisäl­löstä.  Yksityis­koh­taiset raken­ne­suun­ni­telmat ja esim. 3D -mallin­nokset nostavat kustan­nuksia.Desingned by GreenDreams Oy su4

Pihasuun­nit­te­lijaan kannattaa siis olla yhtey­dessä hyvissä ajoin — mielellään jo aiottua raken­nus­kesää edeltävänä syksynä  tai samassa yhtey­dessä kun taloa suunni­tellaan.  Teettä­mällä pihasuun­ni­telman ammat­ti­lai­sella säästät rahaa, aikaa ja hermojasi 🙂  Ammat­ti­laisen ohjeilla pihasta saadaan toimiva ja nopeasti hyvän­nä­köinen.Desingned by GreenDreams Oy1