Nurmikon keväthoito

Nurmikon hoito keväällä

Haravoidako vai ei? Kas siinäpäs vasta pulma!

Nurmikon keväthuoltoon ryhdytään siinä vaiheessa, kun nurmikko on kuivahtanut. Vältä siis kulkua lumen alta paljastuvalla nurmikolla, sillä ruohokasvusto on arka tiivistymisen aiheuttamille vauriolle. Ja kun hoitohommiin vihdoin päästään, ei kannata ensimmäisenä rynnätä varastoon etsimään haravaa, jotta saisit raaputettua nurmikon pinnan puhtaaksi edellisen syksyn lehdistä. Lehdet nimittäin parantavat maaperää, kun madot ja muut maan pieneliöstöt käyttävät lehdet ravinnokseen ja muuttavat lehdet mullaksi. Samalla ne parantavat maaperää mylläämällä käytäviä kasvualustaan 🙂 Voit jättää edellisvuotiset lehdet nurmikolle maatumaan jos niitä on suht tasaisesti kauttaaltaan. Paksumpia läjiä ja vaahteran sekä tammenlehtiä voit poistaa ettei nurmikko painu niiden alla.

Melko usein nurmikosta löytyy paljaita paikkoja talven jäljiltä. Näistä nurmikko on kuollut ja syynä voi olla esim. jääpolte. Jääpoltetta syntyy silloin, kun syksyllä jo routaantuneen maan päälle kertyy vettä, joka jäätyy nurmikon päälle. Nurmikossa on siis kuoppa, johon vesi jää. Tämä jäätyminen aiheuttaa lopulta kasvien tukahtumiseen. Nurmikko kuolee kylmään ja hapenpuutteeseen. Hyvin yleisesti tätä jääpoltetta esiintyy niillä nurmialueilla joiden päälle on kasattu talvella lunta. Edelliskesän kova kulutus vaikkapa lasten pelialueella on myös saattanut aiheuttaa painanteita, joihin vesi talven aikana on päässyt kerääntymään ja jäätymään.

Ennen paikkauskylvöä vanha nurmikonpinta rikotaan joko avallisella puutarhaharalla tai leikkuriharavalla. Suuriin alueisiin on syytä käyttää järeämpää kalustoa kuten esim. puutarhajyrsijää. Kuopalla oleviin kohtiin lisätään kalkittua ja lannoitettua multaa, joka jyrätään tasaiseksi. Kylvetyt siemenet peitetään kevyesti haravoiden uuteen kasvualustaansa. Sitten vielä tiivistäminen jyräämällä tai lapiolla taputtamalla. Tämä tiivistäminen on kasvuunlähdön kannata erittäin tärkeä. Näin paikkauskylvönä kylvetyt siemenet pääsevät kosketuksiin maan kanssa eivätkä jää irralleen löysään multaan. Kylvöä kastellaan niin usein, että maa pysyy kosteana ja ruoho alkaa orastaa.

Nurmikon lannoitus keväällä

Nurmikon lannoituksella tarkoitetaan monesti nurmikon kalkitsemista, joka tapahtuu yleensä keväällä heti lumien sulamisen aikaan. Kalkin käytön tarpeellisuus ja sopiva aikaväli kalkitsemiselle riippuu ihan maaperän pH- arvosta, josta kirjoittelinkin edellisessä postauksessani. Kalkitsemista ei pidä tehdä vain tavan vuoksi vaan maan pH- arvoa seuraten. Uusintakalkitus voi olla vuosittain, joka toinen vuosi tai jopa harvemminkin. Usein puutarhasivustojen kirjoituksissa näkyy väite, että sammal nurmikolla tarkoittaa kalkin puutetta. Näin se ei välttämättä ole, vaan syy sammaloitumiseen voi johtua myös tiivistyneessä kasvualustassa.
Nurmikoille on tarjolla myös erilaisia typpipitoisia kevätlannoitteita, joita voidaan käyttää, jos esim. nurmikon väri vaalenee huomattavasti eli vaaleneminen viestii typenpuutteesta. Ja kun lannoittaa tällaisella typpipitoisella lannoitteella sitoutuu siihen, että nurmikkoa pitää leikata tiheään koska lannoitus kiihdyttää kasvua.

Nurmikon leikkaus keväällä

Nurmikon leikkaus on myös osa nurmikon keväistä/alkukesäistä hoitoa. Jos pitää käyttää harkintaa haravoinnissa niin samoin sitä käytetään keväisessä ruohonleikkuussa. Anna nurmikon aloittaa kesäkauden kasvunsa rauhassa ja aloita leikkuu vasta, kun kasvua on tullut 5-7 cm ja yöpakkaset on ohi. Pari ensimmäistä leikkuukertaa leikataan normaalia ylemmällä leikkuukorkeudella.

Nurmikon ilmastointi

Ilmastoinnilla tarkoitetaan tiivistyneen ja hyvin usein tiivistymisestä johtuvan sammaloitumisen vähentämistä. Hyvin yleisesti nurmikon ilmastointia kehoitetaan tekemään esim. pistelemällä nurmikkoon talikolla reikiä tai juoksemaan pitkin pihaa ns. ilmastointikengillä. Näistä ei juurikaan ole apua – varsinkaan, jos näihin yksitäisiin reikiin ei haravoida hiekkaa. Paras keino nurmikon kasvuolosuhteiden parantamiseen on se, että levittää vuosittain nurmikon päälle ohuen kerroksen esim. kompostimultaa. Maaperän pieneliöt tekevät maanmuokkaustyöt puolestasi eli ne muuntavat kuolevat ainekset nopeasti maaperää kuohkeuttavaksi humukseksi ja ravintoaineiksi ruohokasveille.

Pihasuunnittelijan vinkit pihan kalkitukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogipostaus kalkituksesta, sillä viime viikon kirjastojen Viherilloissa tästä asiasta nousi esiin useampikin kysymys. Yleensä ohjaan asiakkaitani kalkituksen saloihin joko  neuvontakäynnin aikana tai pihasuunnitelmapaketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloitetaanpa siitä, että miksi sitä kalkitusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontaisesti hapanta ja kalkitusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravinteita happamasta maasta.  Kalkituksen avulla maahan saadaan magnesiumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän pieneliöstön aktiivisuutta.  Pieneliöstön toiminta tehostaa ravinteiden kiertoa, parantaa maan mururakennetta ja parantaa eloperäisten yhdisteiden hajoamista -kalkitus siis parantaa maan rakennetta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalkituksen avulla voidaan myös vähentää haitallisten raskasmetallien liukoisuutta ja tätä kauttaa niiden pitoisuuksia puutarhan tuottamassa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoitetaan?

pH -luku kuvaa maan happamuutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoittavat maan emäksisyydestä ja matalammat lukemat maan happamuutta.  Hienosti sanoen emäksisessä maassa on vähän vetyioneja ja happamassa paljon.  Suurimmalle osalle puutarhakasveja sopiva pH on 6,0 – 6,5 Poikkeuksiakin on eli esim. alppiruusut ja pensasmustikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5-7) olevaa kasvualustaa kaipaavat erityisesti omenapuut ja marjapensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravinteiden imeytymiseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutarhamyymälöistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happamuudesta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan laboratoriossa.  On kuitenkin eräitä indikaattorikasveja, jotka paljastavat maan happamuuden. Happamassa maassa viihtyviä lajeja ovat esimerkiksi ruiskaunokki, keltapäivänkakkara, rikkasinappi, peltoemäkki, peltoretikka ja peltohatikka. Niiden runsas esiintyminen voi olla merkki kalkituksentarpeesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Laboratoriossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvualustan maalajin ja multavuuden.  Näiden tietojen perusteella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkkimäärä perustamis- ja hoitovaiheessa.  Ylläpitokalkitusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pintalevityksessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoittamalla sen pintamultaan eli ei vain pintaan ripottamalla.  Perustamisvaiheessa maanäytteen ilmoittama kalkitusmäärä sekoitetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvukerrokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaatteessa milloin tahansa, mutta nyrkkisääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutarhassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamisveden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusalueiden kattamista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalkituksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liukenemiseen ja painumiseen kasvualustaan.

Milloin kalkituksesta voi olla haittaa?

Liian runsaskätinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravinteiden liukenemisen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähestyessä esimerkiksi sinkin, boorin ja kuparin liukeneminen heikkenee.

Minkälaista kalkkia puutarhassa pitäisi käyttää?

Kotipuutarhurin kalkkipussissa on magnesiumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoitetaan kivennäislannoitteilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalkitustarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravinnokseen luonnonlannoitetta tai eloperäistä kasvisilppua, kuten leikkuujätettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkkisääntö ylläpitokalkitukselle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että sammaloituminen ei ole automaattisesti merkki kasvualustan happamoitumista. Sammal nurmikolla voi johtua myös kasvualustan tiivistymisestä ja nurmiheinälle liian varjoisesta kasvupaikasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalkitukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkausmateriaalien tai rakennusjätteiden tuhkaa (lehtipuiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuolisia ravinteita kuten magnesiumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenaineita.  Tuhka sopii puutarhan istutusalueiden ylläpitokalkituseen  – perustamiskalkitukseen se ei riitä.  Syötäville kasveille suosittelisin kuitenkin tavallista kalkkia.  Tarkkojen annosteluohjeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravinnepitoisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpärillistä tuhkaa (n. 5 kg) /50-100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkitsemiseen?

Maanparannukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole rakennettu maaperäanalyysin tulosten perusteella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perusteella tilannut uuden puutarhaan vartavasten ”rakennetun” kasvualustan.  Jos käytät lannoitukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppiruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvitsevat kalkkia?

Tee alppiruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutuskuoppa jonka täytät happamalla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmälannoituksena soveltuvalla lannoitteella ja käytä alppiruusun alla esim. hapanta turvekatetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäristöpalveluilla  Kotipuutarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Herätys rakennusala!

Asiaa uudisrakentamisesta!

Osuipa silmiini tälle aamulle aika virkistävä blogikirjoitus !  Eli joku muukin on sitä mieltä, että rakennusalan olisi syytä herätä nykypäivään 😀  Itsehän pohdin tätä samaa asiaa pihasuunnittelun kannalta heinäkuisessa blogikirjoituksessani –  tuossa Ryhmärakentamisen blogissa otettiin enemmän kantaa rakentamiseen, mutta sama asia voidaan siirtää myös piharakentamiseen.  Käsi ylös uudisrakentajat – kuinka monelle teistä tarjottiin talon suunnitteluvaiheessa myös pihasuunittelupalvelua?  Tai kerrottiin piharakentamisen kokonaiskustannuksista tai siitä, että jos piharakentamisen pohjatyöt siirretään vaiheeseen, kun talo on valmis, voivat maarakentamisen kustannukset nousta jopa kuusinkertaisiksi?  Ei tainnut kovin montaa kättä nousta 🙂

-Minna

Hoivakotien pihasuunnittelu

Luinpas tuossa Studio55:n sivuilta ihan kyyneleet silmiin nostattavan jutun hoivakodista, jossa oli panostettu asukkaiden viihtyvyyteen upealla pihasuunnittelulla. Hoivakoti oli nimetty Ulkoilu&Puutarha -hoivakodiksi Hoivakoti on kuitenkin asukkaittensa koti ja kuinka moni meistä astuu pihalla, jota ympäröi rauta-aita ja pihalla on vain nurmikkoa, asfalttia ja pihalaatat? Yhä enenevässä määrin omistusasuntojen pihaan satsataan ja siitä tehdään asukkaiden olohuoneen jatke. Jopa taloyhtiöiden pihan arvo on pikkuhiljaa alettu ymmärtää.
Mutta….miksi tämä ei toimi hoivatilojen yhteydessä? Olen jopa törmännyt lauseeseen ”kai sinne pihalle pari marjapuskaa riittää?”… Arkkitehdit ja rakennussuunnittelijat osaavat suunnitella toimivat sisätilat ja osaavat rakentamisen säännöt ja kiemurat. Kysynkin sitä, että kuinka monessa hoivatiloja suunnittelevassa yrityksessä on viheralan ammattilainen suunnittelmassa viheralueet, joiden avulla saadaan virkistystä ja iloa hoivakotien asukkaiden elämään?

Mitä ajatuksia tämä kirjoitus ja tuo Studio55:n juttu Sinussa herättää? Minkälaisessa ympäristössä sinä haluaisit elämäsi viimeiset vuodet viettää?

mummola

Wanted!! Etsitään!!

Mistä löytyy se rohkea suomalainen talopakettiyritys tai rakennusfirma, joka tarjoaa asiakkailleen todellakin TÄYDELLISEN suunnitelmapaketin, johon tarjotaan myös pihasuunnitelma??

Siinäpä kaksi asiaa – talopaketti ja pihasuunnitelma – jotka eivät tunnu mahtuvan samaan pussauskoppiin 😀 😀   Tein tuossa yritykseni facebook -sivuilla  kyselyä asiasta eli kysyin lukijoiltani ”olisiko pihasuunnitelma tärkeä/ tarpeellinen lisä talopakettien suunnitelmapakettiin?”. Olin enemmän kuin yllättynyt siitä, miten vauhdilla tämä kysely lähti jakoon ja kuinka paljon sitä kommentoitiin.

Selkeästi tällaiselle paketille olisi  kovastikin kysyntää, mutta kukaan ei sitä tarjoa??!!  Miksi? Viimeisen n. viiden vuoden aikana olen yrittänyt ajaa tätä asiaa  eteenpäin sekä suurempien kotimaisten talotoimittajien suuntaan että paikallisten pienempien rakennusfirmojen suuntaan. Oulusta löytyi sentään pari pientä rakentajaa, joiden mielestä homma on todellakin tärkeä.

Yleisin perustelu talomyyjien puolelta on se, että heillä keskitytään olennaiseen eli TALON rakentamiseen ja myyntiin  ja pihasuunnitelma on lähinnä ns. turhake eli eipä kiinnosta… Ok….ehkä talomyyjän mielestä turhake, mutta kyllä se piha on omakotiasukkaalle usein olohuoneen jatke, jossa halutaan viihtyä Vai mitä mieltä olette?   Eikä sovi unohtaa as oy pihoja, joista voitaisiin pienin kustannuksin loihtia kaikkia asukkaita palveleva viherkeidas jos suunnittelu tehtäisiin yhtiön rakennusten suunnittelun kanssa käsi kädessä.   Uskokaa tai älkää -as oy piha voi olla paljon muutakin kuin vain nurmikko, pari pensasta, hiekkalaatikko, keinu ja penkki.

Valmistumassa oleva as oy piha viljelylaatikoineen ja omenapuineen.

Minulle on vastattu myös niin, että rakentajien budjetti on vedetty jo talon kanssa niin tiukille, ettei siihen mitään pihaa voida edes ehdottaa. Ok… mutta onko kukaan kertonut rakentajalle minkälaiset säästöt talosuunnitelun kanssa yhtäaikaa tehdyllä pihasuunnitelmalla saavutetaan?  Siinä voidaan saavuttaa hyvässä lykyssä tuhansien eurojen säästöt, kun pihan kaikki maatyöt tehdään yhdellä kertaa eikä niin, että ensin tehdään talo ja vuoden päästä piha.  Maarakennuskoneiden siirtelymaksut ja työtuntihinnat ovat aika korkeat.

Kun vedetään vähän henkeä ja mietitään asiaa tovi niin tässähän on tosiaan kyse pihasuunnitelman teosta – ei viherrakentamisesta.   Itse viherrakentamiseen olisi viisainta budjetoida n. 8-12% talorakentamisen kokonaiskustannuksista.  Kun pihasuunnitelma tehdään tässä alkuvaiheessa, on helppoa vaikuttaa kokonaiskustannuksiin ja saada kustannusarvio pihan rakentamisesta.  Asukas voi sen jälkeen itse määritellä tekeekö kaikki kerralla vai tehdäänkö istutukset ja pihan rakenteet pala kerrallaan. On myös tärkeää huomioida se, että kapeat kaupunkitontit saattavat olla lähes mahdottomia rakentaan sen jälkeen kun talo ja autokatos on sinne rakennettu  – oleskelupihalle ei välttämättä päästä enää kaivamaan koneilla eli kaivuu menee käsihommiksi.  Surkeinta minusta on se, että talopaketin toimitussisällössä myydään pihan nurmetus eli vedetään tontti nurmikolle.  Siitä nurmikosta ei ole kovin paljoa iloa siinä vaiheessa, kun pihasuunnitelma tilataan ja kaivuutyöt pistetään käyntiin.  Eli vähän turhaa työtä…

Ugh! Olen puhunut! 😀 😀

Nyt sitten vain ehdotuksia tulemaan miten tämä asia ratkaistaan!  Rakentajat – vaatikaa palvelua!

Pölyttäjät puutarhassa

Maapallon elämän perusta on kasvien yhteyttäminen ja kasvien lisääntymisen edellytys on riittävä pölytys. Maapallon tehokkain ja tärkein pölyttäjähyönteinen on mehiläinen.   Hieman surullisena luen puutarhapalstoja ja erilaisia facebookryhmiä, jossa etsitään toistaan jykevämpiä keinoja hävittää pihalta ampiaiset ja tämä käsite yleensä sisältää myös hyödylliset mehiläiset ja kimalaiset.

Tunnista pölyttäjät hunaja.net

Eli tuosta kolmikosta ampiaisen tunnistaa ”ampiaisvyötäröstä” ja karvattomasta ruumiista, josta keltamusta raidoitus erottuu selkeästi.  Kimalainen ja mehiläinen ovat niitä puutarhan ”hyviksiä”, joiden tuhoamiseen täytyy kyllä olla hyvät perusteet jos sille tielle lähetään.  Albert Einsteinin sanoin: ”Jos mehiläiset kuolevat, on ihmisillä neljä vuotta elinaikaa…”

Nykyinen maatalous suosii suuria peltoaukeita, yhden viljelykasvin peltoja, salaojia ja kasvinsuojeluaineita, joilla kaikilla on luonnonvaraisten pölyttäjähyönteisten tehoa heikentävä vaikutus, sillä niiden luontaiset ravintokasvit ja pesäpaikat tuhoutuvat.  Totuus on, että nykyinen maatalous tarvitsee entistäkin enemmän mehiläisiä pölyttäjiksi ja luonnonvaraisten pölyttäjähyönteisten vähenemistä ovat korvanneet mehiläistarhaajat.  He tuottavat herkullisen kotimaisen hunajan lisäksi paljon pieniä apulaisia pölytyshommiin ja siksi olikin aika järkyttävää lukea Suomen Mehiläishoitajien liiton tiedote, jossa kerrottiin Loimaalla tapahtuneesta kasvinsuojeluruiskutuksen aiheuttamasta tarhamehiläisen joukkotuhosta. Kasvinsuojeluaine oli ilmeisesti ruiskutettu vastoin ruiskutusohjeita mehiläisten lentoaikana.  Jotenkin tuntuu oudolta tällainen välinpitämättömyys viljelijöiden puolelta, sillä pölyttäjien määrähän vaikuttaa suoraan  myös sadon määrään.

Vuodesta 2006 lähtien  yksin Yhdysvalloissa on kuollut yli kolme miljoonaa mehiläisyhdyskuntaa ja maailmanlaajuisesti miljardeja.  Mehiläispopulaatioiden romahtaminen on vakavasti otettava uhka viljasadoille sillä kolmannes kaikesta syömästämme ruoasta on riippuvaista näistä pienistä pölyttäjistä.  Joukkokuolemien syyksi on epäilty virustartuntaa, erilaisia bakteeritartuntoja, liian tehokasta kasvatusta mutta myös erittäin suurella varmuudella kasviensuojelukemikaaleja.  Keväällä 2014 Harvardin yliopisto julkaisi tutkimuksen ns. neonikotinoidien vaarallisuudesta mehiläisille ja heinäkuun alussa luin ensimmäisiä tutkimustuloksia glyfosaatin haitallisesta vaikutuksesta.  Glyfosaattia on mm. kaikkien tuntemassa Round Up -valmisteessa, jota myydään ihan rautakauppatavarana kaikille kansalaisille.

Pölyttäjiä voi auttaa ihan kotipuutarhassa erilaisin keinoin.  Mm. keinopesät on hyvä ekoteko erakkomehiläisille samoin erilaisten mesikasvien lisääminen istutusryhmissä. Pölyttäjät auttavat kasvattamaan kotipuutarhan hyötypuutarhan satoa ja parantavat kukkaloistoa!

Luonnonmukainen piha/puutarha

Haaveiletko helppohoitoisesta pihasta tai puutarhasta?  Asiakkaitteni toivelistan nro 1. on ehdottomasti pihan helppohoitoisuus.  Vaan kun lähden kyselemään sitten ajatuksia siitä, mikä heidän mielestään on helppohoitoista, on vastaus yleensä ”ei istutuksia tai perennaryhmiä – vain nurmikkoa”.  Valitettavasti tuo nurmikko on mielestäni pihan työläin osa eli ollaan kaukana helppohoitoisuudesta jos pihaan asennetaan vain pelkkä nurmikenttä.  Jokainen, joka on hoitanut laajaa pihanurmea tietää, että se on pienimuotoinen työleiri….leikkaamista, lannoittamista, paikkaamista, kastelua jne. jne.

Millainen sitten on helppohoitoinen piha?

Kuva: Kotiliesi

Kuva: Kotiliesi

Se on luonnonmukainen piha, johon valittu kasvit tontilla luonnostaan viihtyvistä lajeista.  Näiden lisäksi pihalle istututetaan tontin maaperäolosuhteisiin sekä valo-, kosteus- ja tuuliolosuhteisiin sopivia kasveja.  Eli tärkein asia on hahmottaa tontin maaperä ja hyväksyä se.  Näin vältetään kalliit ja työläät massanvaihdot, joilla vaikkapa kuivasta kangastontista pyritään väkisin tekemään tuore lehto.

Miten luonnonmukainen piha/puutarha perustetaan?

  1. Jos sinulla on valmis visio unelmiesi puutarhasta, niin tonttitarjontaa voisi katsoa vähän ”sillä silmällä” eli miettiä mikä tarjolla oleva tontti vastaa maaperäominaisuuksiltaan sekä valo- ja tuuliolosuhteiltaan sitä omaa unelmien pihaa.  Esim. aurinkoiselle rinnetontille onnistuu helposti kaunis kuiva kivikkopuutarha ja tuore metästontti on oiva paikka metsäpuutarhalla.  Tärkeintä on, ettet yritä vääntää tontista väkisin jotain muuta, kuin mitkä sen lähtöasetelmat ovat.
  2. Sopivan tontin löydyttyä voit aloittaa pihan suunnittelun ja lopuksi istutusalueiden suunnittelun.  Suosi istutusalueissa kerroksellisuutta eli käytä sekaisin puita, pensaita ja perennoja. Muista, että pieneenkin pihaan mahtuu puu! Nykyisin on tarjolla iso valikoima rungollisia pensaita, joista saa pikkupuun vaikka rivitalon pihaan.
  3. Suosi istutuksissa monilajisuutta.  Näin kasvustot eivät ole herkkiä erilaisille kasvitaudeille tai tuohoeläimille.  Myös talvituhot jäävät pienemmäksi tällaisessa istutusryhmässä kuin sellaisessa, jossa on vain yhtä lajia.  Monilajisuus myös houkuttelee puutarhajaan monipuolisen eliökannan ja näin tuholaisilla on pihalla myös erilaisia luonnollisia vihollisia.  Käytä istutusryhmissä myös syötäviä kasveja, kuten esim. yrttejä.
  4. Suosi kasvivalinnoissasi sellaisia kasveja, jotka houkuttelevat pihaan ja puutarhaan perhosia ja pölyttäjiä.  Näihin kasveihin voit tutustua esim. Riku Cajanderin Puutarhan parhaat perhoskasvit -kirjassa. Jos pihalle on mahdollista tehdä lampi tai pieni kosteikko saat siihen mukavan alueen sammakoille ja sudenkorennoille. Perhosia voi houkutella pihalle myös ns. perhosbaarin avulla ja hyönteishotelli helpottaa haluttujen petohyönteisten talvehtimista pihapiirissä. GreenDreams Oy:n Pinterest -kansiosta löydät kuvia erilaisista perhoskasveista ja hyönteishotelleista.
  5. Huolehdi myös pihan muista pikkueläimistä.  Jätä turvallisia kulkureittejä siileille ja kiinnitä piha-alueelle linnunpönttöjä.
  6. Kompostoi eli suosi tontin sisällä tapahtuvaa kierrätystä.  Kompostista saat kompostimultaa, jota voidaan käyttää puutarhassa lannoitteena ja maanparannusaineena.  Luonnonmukainen piha on syksyisinkin helppohoitoinen, sillä pihaa ei suositella haravoitavan paljaaksi vaan lehdet jätetään paikoilleen maatumaan.
  7. Luonnonmukaisella pihalla pyritään kattamaan kaikki istutusalueet esim. viherkatteella.  Katteiden avulla suojataan paljas maanpinta, jotta se ei haihduta vettä eikä olisi niin altis eroosiolle. Nurmikoalueen sijaan suositaan maanpeitekasveja, kunttaa tai esim. niittykasvillisuutta
  8. Vältä erilaisten torjunta-aineiden käyttöä puutarhassasi.  Monilajisessa puutarhassa vallitsee luonnon tasapaino eli tuhohyönteisillä on siellä luontaisia vihollisia eikä myrkkyjä tarvita.
  9. Tärkeintä luonnonmukaisen puutarhan hoidossa on rentous 🙂  Luonnonmukaista puutarhaa sanotaankin usein laiskan miehen puutarhaksi sillä ideana on, että luonto hoitaa puutarhan.  Se ei tarvitse lisäkastelua eikä lannoituksia, kun kasvit on valittu tontin maaperä ja kasvuolosuhteet huomioonottaen.  Luonnonmukaisella pihalla kasvien annetaan levitä rauhassa ja hyväksytään luonnonvalinta eli se, että kaikki kasvit eivät menesty esim. joka talvi hengissä.

Nautitaan luonnomukaisesta pihasta, niin nauttivat myös kimalaiset ja perhoset!

Vanhan pihan kunnostaminen

DSC_0039Kaikille omakotitalosta haaveileville uuden rakentaminen ei ole sopiva vaihtoehto vaan he valitsevat uudeksi kodikseen vanhan talon – usein ihan sen takia, että siellä on valmiina piha suurine puineen ja pensaineen. Vanhaan pihaan halutaan kuitenkin mahdollisesti jotain muutoksia.

Vanhan pihan saneerausta suunnittelevan on syytä edetä piharemontin kanssa hitaasti ja ajatuksen kanssa – uudistaminen tulee tehdä varoen ja lempeällä otteella.   Kannattaa miettiä onko vanha rintamiestalo ympäristöineen sinulle sopiva paikka, jos haaveilet japanilaistyylisestä havu/kivikkopuutarhasta. Ennen kuin pihan muokkaukseen ryhdytään , suosittelen ympäristön, kasvillisuuden sekä tontin tuuli- ja valo-olosuhteiden tarkkailua vaikkapa ihan pari kesää ja talvea kaikessa rauhassa.  Näin selviää tontin valoisimmat, varjoisimmat, kuivimmat, kosteimmat ja tuulisimmat kohdat ja sen perusteella voidaan lähteä pihan kunnostamiseen ja uudistamiseen.

044Pihan raivaaminen aloitetaan varovaisesti.  Hienovaraisella raivauksella saadaan esiin pihan alkuperäinen kasvillisuus ja seasta voi löytää esim. ihania, kestäviä maatiaisperennoja. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan rakentamisajankohdan puutarhaihanteita, jotta kunnostaminen sujuisi vanhaa kunnioittaen.   Esim. vanhan puutalon (ennen sotia rakennettu) pihalla kulkuväylät olivat alunperin hiekkakäytäviä tai paikalla valettuja betonilaattoja.  Puutarhat olivat reheviä ja niissä oli selkeät hyötypuutarhat marjapensaineen, perunamaineen ja omenapuineen.  Oleskelualueet olivat selkeästi irti rakennuksesta niitä suojasi pensasryhmät.  Sotien jälkeen pihojen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota pihan käyttöön perheen oleskelualueena.  Talon yhteyteen laatoitettiin oleskelupaikka ja pihanurmikosta muotoutui alue mm. pihapelejä varten.  Hyötypuutarhat pienenivät ja suuret perennaistutukset valtasivat alaa. -60 ja -70 -lukujen tasakattoisten tiilitalojen pihat olivat yksinkertaisia, suoraviivaisia ja istutuksissa suosittiin havukasveja ja näyttäviä perennoja.  Istutusalueet olivat yhtenäisiä ja oleskelualueet siirtyivät talon yhteyteen.

Milloin vanhan pihan remontointi on ajankohtaista?

  • Vanha piha  tehty edellisten asukkaiden mieltymysten mukaisesti ja aika on ajanut toteutuksen ohi eli huomataan piharemontin tarve.
  • tontilla olevia rakennuksia remontoidaan
  • sokkelin kosteuseristämisen yhteydessä
  • sadevesijärjestelmien parannustöiden yhteydessä
  • tontin pintavesien ohjaamisen yhteydessä
  • pihavalaistuksen parantaminen

DSC_0046Kunnostussuunnitelman lähtökohtana on realistinen tilannekartoitus puutarhan/pihan nykytilanteesta.

Tontista piirretään pohjakartta, johon merkitään:

  • tontin rajat ja rakennukset
  • nykyiset toiminnot
  • kootaan yhteen pihan ”aarteet” eli alkuperäisen pihan kasvillisuus
  • ilmansuunnat
  • ikkunat/ovet
  • tasoerot
  • olemassa olevat puut, pensaat ja perennaryhmät
  • aidat
  • isot kivet tms.
  • naapurit
  • tiet
  • valaistus
  • tuulensuunnat
  • vesipiste
  • säilytettävät rakenteet (pergolat, leikkimökki jne.)
  • näkymät (hyvät ja huonot)

Seuraavaksi tehdään kuntoarvio pihapiirin kasvillisuudesta eli arvioidaan itse tai asiantuntijan avulla puiden ja pensaiden kunto ja mietitään miten esim. suurten puiden poisto vaikuttaa omaan ja naapuruston maisemaan. Esim. suurten koivujen poisto vaikuttaa tontin vesitalouteen ja valo-olosuhteisiin. Kasvillisuuden arvioinnin ohessa tarkistetaan pihapiirin kalusteet ja säilytettävät rakenteet.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon:

Tutustu oman asuinalueen rakennusjärjestykseen sillä kuntien ja kaupunkien rakennusjärjestykset ohjeistavat mm.

  • puiden kaatoa
  • tukimuurien ja pengerrysten rakentamista
  • piharakennusten rakentamista ja sijoittamista tontille (esim. grillikatos, leikkimökki…)
  • lumien kasausta
  • istutuksia
  • pihan aitaamista
  • tontin ajoliittymiä

Näiden ohjeistusten sisältö vaihtelee alue- ja paikkakuntakohtaisesti.

Pihasuunnitteluprosessi

Kun pihasuunnittelutarjous on hyväksytty, alkaa varsinainen suunnitteluprosessi. Nyt  asiaa siitä miten pihasuunnitteluprojekti etenee.  Tärkeintä on muistaa se, että  suunnittelutyölle varataan riittävästi aikaa. Se on prosessi, jonka lopputuloksena on kaunis ja toimiva kokonaisuus.

piha 2014 6Mitä lähtötietoja suunnittelija tarvitsee?

  • asemapiirros
  • rakennusten pohja- ja julkisivupiirustukset
  • valokuvia kohteesta (yleensä suunnittelija kuvaa kohteen ennen työn aloittamista ellei kyseessä ole ns. etäkohde, josta asiakas lähettää valokuvia/videokuvaa)
  • kartoitustiedot :suuret kivet ja kalliot,korkeusasemat nykyiset ja säilytettävät,rakenteet sekä säilytettävä kasvillisuus, kaapeli, salaoja- ja sadevesiviemäriverkostot
  • rakentamisen budjetti
  • luettelo asioista, joita asiakas haluaa pihalleen (asiakas voi käytää apunaan esim. tämän tyyppistä listaa pihasuunnittelun kulmakivistä )
  • pihan rakentamiseen ajateltu budjetti (karkea arvio n.8-12% kiinteistön arvosta)
  • tietoa siitä mitä pintamateriaaleja pihalle halutaan
  • kasvi- ja väritoiveet (myös inhokit 😀 )
  • erityishuomioitavat asiat (esim. lemmikit, pihan esteettömyys jne.)

Suunnittelutyön alkuun pidetään aloituspalaveri asiakkaan kanssa ja kirjataan hänen toiveensa ylös. Suunnittelija tarvitsee työnsä pohjaksi voimassa olevan asemapiirroskuvan, joka voi olla joko .dwg tai .pdf tiedosto.  Pdf-tiedostossa on huomioitava se, että siellä näkyy esim. tontin sivujen mitat, joiden avulla suunnittelija saa skaalattua kuvan oikeaan mittakaavaan sekä rakennuksen todellinen paikka sekä mitat.  Vanhoissa pihakohteissa kannattaa kääntyä kaupungin tai kunnan puoleen, jotta saa ajantasalla olevan kuvan.

Asemapiirroksen lisäksi tarvitaan asunnon pohjakuva ja julkisivukuvat, selvitys siitä, missä kulkee taloon vedetyt kaapeloinnit ja putket sekä selvitys tontin maaperästä.  Uusilla alueilla on myös kaupungin tekemä rakennustapaselostus, jossa ilmenee mm. tontin vaaditut aidat ja niiden materiaali.

Mitä tarkemmat taustatiedot suunnittelija saa, sen helpompi on laatia tarkka ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma.  Jos tilaaja ei tiedä mitä haluaa, suunnittelija kertoo kyseiselle pihalle sopivista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista suunnittelutyön lähtökohdaksi!

pyörelinjainen piha 2Mitä asioita suunnittelija ottaa huomioon tehdessään suunnitelmaa?

  • asiakkaan toiveet ja tarpeet sekä käytettävissä oleva budjetti
  • maasto-olosuhteet
  • tontin koko ja muoto
  • helppohoitoisuus
  • ekologisuus
  • säilytettävä kasvillisuus
  • säilytettävät rakenteet
  • ilmansuunnat ja rakennuksen huonejärjestys
  • kulkuväylät
  • oleskelualueet
  • kasvillisuus ja kasvuolosuhteet
  • pintavesien ohjaaminen
  • pintamateriaalit
  • rakenteet (aidat, muurit, terassit, portaat, pergolat, katokset, jätesuojat jne.)
  • valaistus
  • tomutus ja kuivatus
  • lasten leikkipaikka (keinu, hiekkalaatikko, trampoliini…)
  • polkupyörät
  • lumitila
  • näkösuojat

Lähtotietojen perusteella suunnittelija tekee 1-2 luonnoskuvaa, jotka käydään läpi asiakkaan kanssa. Tässä yhteydessä esitellään myös pihan pintamateriaalivaihtoehdot – mahdollisesti myös kaluste-/ valaisinvaihtoehtoja. Parilla erilaisella luonnoskuvalla esitetään asiakkaalle se, miten toimintoja voidaan sijoittaa tontille ja miten tila muuttuu esim. erilaisilla linjoilla (kaareva, suora).  Ainakin omassa työssäni lopullinen luonnoskuva on hyvin usein yhdistelmä esitellyistä ehdotuksia. Luonnoskuvan hyväksymisen jälkeen pihasta tehdään rakennussuunnitelma ja pihasuunnitelmapaketti liitteineen saatetaan valmiiksi.

M161.inkälainen on sitten hyvä suunnitelma?

  • asiakkaan yksilölliset toivomukset on otettu huomioon ja suunnitelman avulla hän voi hakea tarvittavat rakennus- ja toimenpideluvat
  • kasvien kasvupaikkavaatimukset on huomioitu
  • kasvien koko kesän ajan jatkuva kukinta on huomioitu, samoin syys- ja talvivärit
  • materiaalit on valittu rakennukseen ja ympäristöön sopiviksi
  • ympäristön vaatimukset ja tekniset mahdollisuudet on otettu huomioon

Hyvin suunniteltu ja rakennettu piha istuu harmonisesti ympäristöönsä ja tukee omalta osaltaa rakennuksen arkkitehtuuria.

Suunnitteluprosessiin kuluvaan aikaan vaikuttaa suuresti se mihinkä aikaan vuodesta työn tilaa.  Jos haluaa saada suunnitelman käyttöön heti keväällä, kun lumi ja routa ovat sulaneet, niin tilaus kannattaa laittaa sisään jo syksyllä/talvella.  Maalis-huhtikuu ovat tilausten kannalta ruuhkaisinta aikaa ja huonoimmillaan suunnitelman valmistuminen menee syyskesälle.  Jouhevimmillaan luonnoskuvat ovat asiakkaan katsottavana muutamassa viikossa ja lopullinen suunnitelma valmiina n. 4-6 viikon kuluessa. Pihasuunnitelma kootaan kansioksi ja kaikki asiakirjat toimittaan asiakkaalle myös sähköisessä muodossa tarjouspyyntöjä varten.2015-01-20 15.29.08-2

 

Kotisivultani voit ladata ilmaisen pihaoppaan!  Valitse itsellesi sopiva versio tai tilaa vaikka kaikki 🙂

Ajatuksia pihasuunnittelusta

Työurani alussa v. 2007 pihasuunnittelu oli  täällä Oulun korkeudella vielä jotenkin ”turhaksi” koettu elementti rakentamisessa ja remontoinnissa.  Onneksi ajat ja mielipiteet ovat muuttuneet ja pihasuunnitelma alkaa olla enenevissä määrin osa uudisrakentamista.  Myös vanhojen pihojen salaojitus- tai viemäritöiden yhteydessä ollaan helposti yhteydessä suunnittelijaan ja samalla kaivuuvaivalla kohennetaan myös pihaa. Eli pihasuunnittelija halutaan mukaan moniin erilaisiin projekteihin.

Mikä se pihasuunnitelma sitten oikeastaan on?

Moni mieltää suunnitelman vain palaksi paperia, jossa on kuva yläkuva tontista ja sinne piirretyistä istutusalueista. Ammattilaisen tekemä pihasuunnitelma on kuitekin paljon enemmän. Pihasuunnitelma on asiakirjakokonaisuus, jonka mukaan ammattitaitoinen viherrakentaja pystyy rakentamaan pihan ja jonka pohjalta hän tekee tarjouksen pihan rakentamisesta.  Suunnitelmapaketissa on 1:100 (tai 1:200) mittakaavassa oleva rakennussuunnitelma, josta käy ilmi pihan rakenteet, pintamateriaalit, kalusteet, varusteet, kasvit mitat jne.

piha 2014 rakennussuunnitelmaLisäksi paketista löytyy suunnitelmaselostus, jossa on tiivistettynä tekstinä pihan rakentamistyöt sekä rakentamista ohjaava työselostus.  Työselostus voidaan tehdä joko viherrakentajalle tai sitten yksityiskohtaisempana/ohjaavampana versiona omatoimipihanrakentajalle.  Sieltä löytyy myös määräluettelot esim. pintamateriaaleista jne. sekä kasviluettelo lyhyilla kuvauksilla kaikista tulevalle pihalle istutettavista kasveista.

Mitä hyötyä suunnitelmasta on?

  • pihasta saadaan kerralla toimiva ja viihtyisä – hyvä suunnitelma luo perustan toimivalle pihalle
  • pihasuunnitelma vähentää turhia investointeja ja epäonnistuneita kokeiluja
  • pihaa on helppo hoitaa, kun eri toiminnoille, kuten autojen paikoitukselle ja lumen varastoinnille yms. on varattu riittävästi tilaa oikeista paikoista
  • kasvit viihtyvät, kun ne on istutettu niille sopiviin olosuhteisiin
  • suunnitelman avulla määritetään pihan hoitotöiden tarve
  • suunnitelma tarvitaan rakensi sitten pihan itse tai sen rakentaa ulkopuolinen viherrakentaja. Varsinkin viherrakentaja tarvitsee mittatarkat suunnitelmapiirustukset.
  • yksityiskohtaisen pihasuunnitelman pohjalta saadut rakentamistarjoukset ovat vertailukelpoisia niin hinnaltaan kuin sisällöltään

piha 2014 4piha 2014 6 (1)

Milloin yhteys pihasuunnittelijaan?

Seuraavan kesän projekteihin, kannattaa suunnittelijaan ottaa yhteyttä jo talvella – kaikista mieluiten jo edellisenä syksynä, jolloin piha voidaan kuvata lumettomana.  Talviaikaan tehty suunnitelma on valmiina hyvissä ajoin ennen kevään suunnitteluruuhkaa ja viherurakoitsijatkin voi kilpailuttaa jo talven aikana. Kannattaa huomioida myös se, että syksy on parempaa istutusaikaa kuin alkukesä eli suunnitelmatilaus voidaan jättää sisään myös niin, että se valmistuu syksyn istutuskaudelle (elo-loka).

Uudisrakennuskohteissa suunnittelijaan kannattaa ottaa mieluiten heti kun tontti on ostettu – viimeistään siinä vaiheessa, kun asemapiirroskuvat alkavat olla loppusuoralla.  Ihanteellisin tilanne olisi, että pihasuunnittelija voisi tehdä yhteistyötä arkkitehdin kanssa.  Tässä vaiheessa nähdään hyvin säilyttämisen arvoiset alueet ja puut/muu kasvillisuus.  Samalla määritellään kaivuumassojen sijoittelupaikat tontilla.  Kun suunnitelma tehdään tässä vaiheessa saadaan aikaan kustannussäästöjä, kun tontilla pyörivät maanrakennuskoneet hyödynnetään tulevien kulkuväylien ja istutusalueiden teossa. Vanhan pihapiirin uudistamistarpeet tulevat usein esille juurikin muiden remonttien yhteydessä eli hyödynnetään samalla pihalla jylläävät maansiirtokoneet.  Suunnittelija kutsutaan usein myös paikalle silloin kun piha vaihtaa omistajaa ja siihen halutaan muutoksia tai silloin kun pihakasvit alkavat näyttää ränsistyneiltä ja niiden hoitoon halutaan käytännön ohjeita ja neuvoja.

DSC_0185Miten suunnittelu etenee?

  • asiakas ottaa yhteyttä suunnittelijaan
  • suunnittelija ja asiakas tapaavat tontilla
  • tarjouksen hyväksymisen jälkeen suunnittelija tekee tontilla tarvittavat tarkistusmittaukset ja kuvaa suunnittelualueen
  • suunnittelija laatii pihasuunnitelmaluonnoksen sillä tarkkuudella, jonka lähtötiedot sallivat
  • luonnos esitellään asiakkaalle ja tehdään tarvittavat muutokset ja lisäykset
  • urakka-asiakirjat eli valmis pihasuunnitelma, työselitys ja määräluettelot laaditaan siten, etteivät ne sisällä tulkinnanvaraisia asioita tai merkintöjä

Mitä lähtötietoja suunnittelija tarvitsee pihasuunnitelman laadintaan?

  • ajan tasalla olevan asemapiirroksen korkotietoineen
  • tiedon pihan kaapeleiden, viemärin, vesijohtojen yms. sijoittumisesta tontilla
  • rakennusten pohja- ja julkisivupiirrustukset
  • valokuvia kohteesta (jos kohde kauempana)
  • tiedot säilytettävistä rakenteista ja kasvillisuudesta
  • mahdollinen budjetti rakentamiselle

Paljonko pihasuunnittelu maksaa?

Suunnitelman hinta riippuu suunnittelutyöhön käytetystä ajasta.  Suunnittelukustannuksiin vaikuttavat mm. tontin koko ja maasto sekä se mitä asiakas pihaan haluaa.  Omakotitalon pihasuunnitelman hintahaarukka on noin 1000-3000 e riippuen sisällöstä.  Yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat ja esim. 3D -mallinnokset nostavat kustannuksia.Desingned by GreenDreams Oy su4

Pihasuunnittelijaan kannattaa siis olla yhteydessä hyvissä ajoin – mielellään jo aiottua rakennuskesää edeltävänä syksynä  tai samassa yhteydessä kun taloa suunnitellaan.  Teettämällä pihasuunnitelman ammattilaisella säästät rahaa, aikaa ja hermojasi 🙂  Ammattilaisen ohjeilla pihasta saadaan toimiva ja nopeasti hyvännäköinen.Desingned by GreenDreams Oy1