Puiden ja pensaiden kevät­leikkaus

Keväleikkaus

Kevät­leikkaus — tuttu sana 🙂 Useimmat puut ja pensaat leikataan keväällä ennen kuin kasvu pääsee alkuun. Täällä Oulun korkeu­della leikkaukset siirtyvät yleensä huhti­kuulle, sillä maalis­kuussa on vielä liian paljon lunta maassa.  On muistettava, että leikkaa­mista ei tule tehdä “tavan vuoksi” eli leikkaukset tehdään silloin kun tarve on ilmeinen — pensas on esim, ränsis­tynyt tai kasvanut liian suureksi tai siinä on selviä talvi­vau­rioita.  Nämä leikkaukset + muutamien vanhimpien oksien leikkaa­minen alhaalta asti pois ovat ns. hoito­leik­kauksia.

Ns. alasleikkaus (eli pensas leikataan maanpin­nasta n. 15–20 cm tapille) voidaan tehdä hyvin lähes kaikille pensaille.  Osa, kuten esim norja­nan­gervo, tekevät kukka­silmut jo edellisenä syksynä eli alasleik­kuu­ke­väänä ne eivät ehdi kukkia.  Kukkimaan sen sijaan alasleik­kaa­mi­sesta huoli­matta ehtii mm. koivuan­gervo ja keijuan­gervo.  Alaosastaan  harvaksi käynyt tai hoita­mat­to­muutta muotonsa menet­tänyt pensa­saita kannattaa leikata myös varhain keväällä alas.  Leikkauksen yhtey­dessä kannatta myös kasvua­lusta kunnostaa, jotta voimak­kaasti kasva­ville uusille versoille riittää ravin­teita. Rikka­ruohot pidetään kurissa pitämällä juuris­toalue mullok­sella tai levit­tä­mällä siihen katetta, joka estää rikka­ruo­hojen kasvua ja pitää lisäksi maan pinna kosteana.  Hamppukate on hyvä vaihtoehto kuori­kat­teelle, sillä sen suojissa eivät viihdy kotilot.

Hyöty­puu­tar­hassa keväällä kannattaa leikata marja­pensaat eli poistaa niistä vanhimpia oksia.  Marja­pen­saiden oksat poistetaan aina maanrajaa myöden.  Samalla voi tarkistaa marja­pensaan silmut äkämä­punkin varalta.  Punkin saastut­tamat silmut poistetaan käsin ja tuhotaan.  Jos pensaassa on runsaasti äkämä­punkin tuhoa on syytä poistaa pensas ja korvata se kokonaan uudella.  Marja­pen­saiden vanhimpia oksia poistetaan maata myöten ja tarkis­tetaan, alkavatko osa silmuista turvota kohtuut­toman nopeasti äkämä­punkkien takia. Jos punkkeja on runsaasti, parasta on korvata pensas uudella, muutoin riittää turvon­neiden silmujen poisto.

Mitä ei saa leikata keväällä: (mahla­vuodon takia)

  • koivu
  • vaahtera
  • kirsikka
  • luumu

HOX! Omenapuun isommat leikkaukset kannattaa jättää heinä­kuulle.  Keväällä voidaan leikkoa pois ylimää­räisiä vesiversoja.  Kesäleikkaus ei kiihytä omenapuun kasvua ja näin vältytään vesiver­so­kier­teeltä.

Kotipuu­tar­hurin työvä­li­neiksi riittävät oksasakset eli sekatöörit. Voima­saksia tarvitaan vahvimpien oksien leikkaa­miseen. Pienet jatko­var­silla varus­tetut oksasahat ovat käteviä korkealla olevien oksien poista­miseen.

oksasakset

Tässä vielä linkki videoon, jossa opastetaan leikkausten oikeop­piseen tekoon!

Mukavaa kevättä!

-Minna / GreenDreams

 

Pihasuun­nit­te­lijan vinkit pihan kalki­tukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogi­postaus kalki­tuk­sesta, sillä viime viikon kirjas­tojen Viheril­loissa tästä asiasta nousi esiin useam­pikin kysymys. Yleensä ohjaan asiak­kaitani kalki­tuksen saloihin joko  neuvon­ta­käynnin aikana tai pihasuun­ni­tel­ma­pa­ketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloite­taanpa siitä, että miksi sitä kalki­tusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontai­sesti hapanta ja kalki­tusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravin­teita happa­masta maasta.  Kalki­tuksen avulla maahan saadaan magne­siumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän piene­liöstön aktii­vi­suutta.  Piene­liöstön toiminta tehostaa ravin­teiden kiertoa, parantaa maan murura­ken­netta ja parantaa elope­räisten yhdis­teiden hajoa­mista -kalkitus siis parantaa maan raken­netta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalki­tuksen avulla voidaan myös vähentää haital­listen raskas­me­tallien liukoi­suutta ja tätä kauttaa niiden pitoi­suuksia puutarhan tuotta­massa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoi­tetaan?

pH -luku kuvaa maan happa­muutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoit­tavat maan emäksi­syy­destä ja matalammat lukemat maan happa­muutta.  Hienosti sanoen emäksi­sessä maassa on vähän vetyioneja ja happa­massa paljon.  Suurim­malle osalle puutar­ha­kasveja sopiva pH on 6,0 — 6,5 Poikkeuk­siakin on eli esim. alppi­ruusut ja pensas­mus­tikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5–7) olevaa kasvua­lustaa kaipaavat erityi­sesti omenapuut ja marja­pensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravin­teiden imeyty­miseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutar­ha­myy­mä­löistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happa­muu­desta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan labora­to­riossa.  On kuitenkin eräitä indikaat­to­ri­kasveja, jotka paljas­tavat maan happa­muuden. Happa­massa maassa viihtyviä lajeja ovat esimer­kiksi ruiskau­nokki, kelta­päi­vän­kakkara, rikka­si­nappi, peltoe­mäkki, pelto­re­tikka ja pelto­ha­tikka. Niiden runsas esiin­ty­minen voi olla merkki kalki­tuk­sen­tar­peesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Labora­to­riossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvua­lustan maalajin ja multa­vuuden.  Näiden tietojen perus­teella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkki­määrä perus­tamis- ja hoito­vai­heessa.  Ylläpi­to­kal­ki­tusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pinta­le­vi­tyk­sessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoit­ta­malla sen pinta­multaan eli ei vain pintaan ripot­ta­malla.  Perus­ta­mis­vai­heessa maanäytteen ilmoittama kalki­tus­määrä sekoi­tetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvu­ker­rokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaat­teessa milloin tahansa, mutta nyrkki­sääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutar­hassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamis­veden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusa­lueiden katta­mista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalki­tuksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liuke­ne­miseen ja painu­miseen kasvua­lustaan.

Milloin kalki­tuk­sesta voi olla haittaa?

Liian runsas­kä­tinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravin­teiden liuke­ne­misen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähes­tyessä esimer­kiksi sinkin, boorin ja kuparin liuke­ne­minen heikkenee.

Minkä­laista kalkkia puutar­hassa pitäisi käyttää?

Kotipuu­tar­hurin kalkki­pus­sissa on magne­siumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoi­tetaan kiven­näis­lan­noit­teilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalki­tus­tarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravin­nokseen luonnon­lan­noi­tetta tai elope­räistä kasvi­silppua, kuten leikkuu­jä­tettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkki­sääntö ylläpi­to­kal­ki­tuk­selle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että samma­loi­tu­minen ei ole automaat­ti­sesti merkki kasvua­lustan happa­moi­tu­mista. Sammal nurmi­kolla voi johtua myös kasvua­lustan tiivis­ty­mi­sestä ja nurmi­hei­nälle liian varjoi­sesta kasvu­pai­kasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalki­tukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkaus­ma­te­ri­aalien tai raken­nus­jät­teiden tuhkaa (lehti­puiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuo­lisia ravin­teita kuten magne­siumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenai­neita.  Tuhka sopii puutarhan istutusa­lueiden ylläpi­to­kal­ki­tuseen  — perus­ta­mis­kal­ki­tukseen se ei riitä.  Syötä­ville kasveille suosit­te­lisin kuitenkin taval­lista kalkkia.  Tarkkojen annos­te­luoh­jeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravin­ne­pi­toisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpäril­listä tuhkaa (n. 5 kg) /50–100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkit­se­miseen?

Maanpa­ran­nukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole raken­nettu maape­rä­ana­lyysin tulosten perus­teella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perus­teella tilannut uuden puutarhaan varta­vasten “raken­netun” kasvua­lustan.  Jos käytät lannoi­tukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppi­ruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvit­sevat kalkkia?

Tee alppi­ruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutus­kuoppa jonka täytät happa­malla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmä­lan­noi­tuksena sovel­tu­valla lannoit­teella ja käytä alppi­ruusun alla esim. hapanta turve­ka­tetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäris­tö­pal­ve­luilla  Kotipuu­tarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Herätys raken­nusala!

Asiaa uudis­ra­ken­ta­mi­sesta!

Osuipa silmiini tälle aamulle aika virkistävä blogi­kir­joitus !  Eli joku muukin on sitä mieltä, että raken­nusalan olisi syytä herätä nykypäivään 😀  Itsehän pohdin tätä samaa asiaa pihasuun­nit­telun kannalta heinä­kui­sessa blogi­kir­joi­tuk­sessani —  tuossa Ryhmä­ra­ken­ta­misen blogissa otettiin enemmän kantaa raken­ta­miseen, mutta sama asia voidaan siirtää myös pihara­ken­ta­miseen.  Käsi ylös uudis­ra­ken­tajat — kuinka monelle teistä tarjottiin talon suunnit­te­lu­vai­heessa myös pihasuu­nit­te­lu­pal­velua?  Tai kerrottiin pihara­ken­ta­misen kokonais­kus­tan­nuk­sista tai siitä, että jos pihara­ken­ta­misen pohjatyöt siirretään vaiheeseen, kun talo on valmis, voivat maara­ken­ta­misen kustan­nukset nousta jopa kuusin­ker­tai­siksi?  Ei tainnut kovin montaa kättä nousta 🙂

-Minna

Luonnon­mu­kainen piha/puutarha

Haavei­letko helppo­hoi­toi­sesta pihasta tai puutar­hasta?  Asiak­kaitteni toive­listan nro 1. on ehdot­to­masti pihan helppo­hoi­toisuus.  Vaan kun lähden kyselemään sitten ajatuksia siitä, mikä heidän mielestään on helppo­hoi­toista, on vastaus yleensä “ei istutuksia tai peren­na­ryhmiä — vain nurmikkoa”.  Valitet­ta­vasti tuo nurmikko on mielestäni pihan työläin osa eli ollaan kaukana helppo­hoi­toi­suu­desta jos pihaan asennetaan vain pelkkä nurmi­kenttä.  Jokainen, joka on hoitanut laajaa pihanurmea tietää, että se on pieni­muo­toinen työleiri.…leikkaamista, lannoit­ta­mista, paikkaa­mista, kastelua jne. jne.

Millainen sitten on helppo­hoi­toinen piha?

Kuva: Kotiliesi

Kuva: Kotiliesi

Se on luonnon­mu­kainen piha, johon valittu kasvit tontilla luonnostaan viihty­vistä lajeista.  Näiden lisäksi pihalle istutu­tetaan tontin maape­rä­olo­suh­teisiin sekä valo-, kosteus- ja tuulio­lo­suh­teisiin sopivia kasveja.  Eli tärkein asia on hahmottaa tontin maaperä ja hyväksyä se.  Näin vältetään kalliit ja työläät massan­vaihdot, joilla vaikkapa kuivasta kangas­ton­tista pyritään väkisin tekemään tuore lehto.

Miten luonnon­mu­kainen piha/puutarha perus­tetaan?

  1. Jos sinulla on valmis visio unelmiesi puutar­hasta, niin tontti­tar­jontaa voisi katsoa vähän “sillä silmällä” eli miettiä mikä tarjolla oleva tontti vastaa maape­rä­omi­nai­suuk­siltaan sekä valo- ja tuulio­lo­suh­teiltaan sitä omaa unelmien pihaa.  Esim. aurin­koi­selle rinne­ton­tille onnistuu helposti kaunis kuiva kivik­ko­puu­tarha ja tuore metäs­tontti on oiva paikka metsä­puu­tar­halla.  Tärkeintä on, ettet yritä vääntää tontista väkisin jotain muuta, kuin mitkä sen lähtö­ase­telmat ovat.
  2. Sopivan tontin löydyttyä voit aloittaa pihan suunnit­telun ja lopuksi istutusa­lueiden suunnit­telun.  Suosi istutusa­lueissa kerrok­sel­li­suutta eli käytä sekaisin puita, pensaita ja perennoja. Muista, että pieneenkin pihaan mahtuu puu! Nykyisin on tarjolla iso valikoima rungol­lisia pensaita, joista saa pikkupuun vaikka rivitalon pihaan.
  3. Suosi istutuk­sissa monila­ji­suutta.  Näin kasvustot eivät ole herkkiä erilai­sille kasvi­tau­deille tai tuohoe­läi­mille.  Myös talvi­tuhot jäävät pienem­mäksi tällai­sessa istutus­ryh­mässä kuin sellai­sessa, jossa on vain yhtä lajia.  Monila­jisuus myös houkut­telee puutar­hajaan monipuo­lisen eliökannan ja näin tuholai­silla on pihalla myös erilaisia luonnol­lisia vihol­lisia.  Käytä istutus­ryh­missä myös syötäviä kasveja, kuten esim. yrttejä.
  4. Suosi kasvi­va­lin­noissasi sellaisia kasveja, jotka houkut­te­levat pihaan ja puutarhaan perhosia ja pölyt­täjiä.  Näihin kasveihin voit tutustua esim. Riku Cajan­derin Puutarhan parhaat perhos­kasvit -kirjassa. Jos pihalle on mahdol­lista tehdä lampi tai pieni kosteikko saat siihen mukavan alueen samma­koille ja suden­ko­ren­noille. Perhosia voi houku­tella pihalle myös ns. perhos­baarin avulla ja hyönteis­ho­telli helpottaa halut­tujen petohyön­teisten talveh­ti­mista pihapii­rissä. GreenDreams Oy:n Pinterest -kansiosta löydät kuvia erilai­sista perhos­kas­veista ja hyönteis­ho­tel­leista.
  5. Huolehdi myös pihan muista pikkue­läi­mistä.  Jätä turval­lisia kulku­reittejä siileille ja kiinnitä piha-alueelle linnun­pönttöjä.
  6. Kompostoi eli suosi tontin sisällä tapah­tuvaa kierrä­tystä.  Kompos­tista saat kompos­ti­multaa, jota voidaan käyttää puutar­hassa lannoit­teena ja maanpa­ran­nusai­neena.  Luonnon­mu­kainen piha on syksyi­sinkin helppo­hoi­toinen, sillä pihaa ei suosi­tella haravoi­tavan paljaaksi vaan lehdet jätetään paikoilleen maatumaan.
  7. Luonnon­mu­kai­sella pihalla pyritään kattamaan kaikki istutusa­lueet esim. viher­kat­teella.  Katteiden avulla suojataan paljas maanpinta, jotta se ei haihduta vettä eikä olisi niin altis eroosiolle. Nurmi­koa­lueen sijaan suositaan maanpei­te­kasveja, kunttaa tai esim. niitty­kas­vil­li­suutta
  8. Vältä erilaisten torjunta-aineiden käyttöä puutar­hassasi.  Monila­ji­sessa puutar­hassa vallitsee luonnon tasapaino eli tuhohyön­tei­sillä on siellä luontaisia vihol­lisia eikä myrkkyjä tarvita.
  9. Tärkeintä luonnon­mu­kaisen puutarhan hoidossa on rentous 🙂  Luonnon­mu­kaista puutarhaa sanotaankin usein laiskan miehen puutar­haksi sillä ideana on, että luonto hoitaa puutarhan.  Se ei tarvitse lisäkas­telua eikä lannoi­tuksia, kun kasvit on valittu tontin maaperä ja kasvuo­lo­suhteet huomioo­nottaen.  Luonnon­mu­kai­sella pihalla kasvien annetaan levitä rauhassa ja hyväk­sytään luonnon­va­linta eli se, että kaikki kasvit eivät menesty esim. joka talvi hengissä.

Nautitaan luonno­mu­kai­sesta pihasta, niin nauttivat myös kimalaiset ja perhoset!

Pienen pihan suunnittelu

Pienistä pihoista puhut­taessa tarkoi­tetaan yleensä rivita­lo­pihoja tai pieniä parita­lo­pihoja.  Uutena tulok­kaana omiin suunnit­te­lu­koh­tei­siini on tullut on ns. ketju­tetut omako­ti­talot, joiden piha-alue on todella pieni. Pihan malli on poikkeuk­setta selkeä suora­kaiteen tai neliön muotoinen ja yhä enene­vissä määrin ne on rajattu korkein lauta-aidoin eli näkymä ikkunasta ulos on melko karu.

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Pihan ilmettä suunni­tel­taessa kannattaa lähtö­koh­tai­sesti miettiä mitä piha sinulle itsellesi ja perheellesi merkitsee. Onko piha lasten leikkipiha, olohuoneen jatke, kesäkeittiö, hyöty­puu­tarha jne.   Tarvi­taanko pihalla nurmikkoa vai halutaanko esim teras­sia­luetta laajentaa ja jatkaa vaikkapa kivipinnoin. Kun tämä asia on selvä, aloitetaan pihan suunnittelu toivo­tuilla toimin­noilla. Pihalehtiä ja -kirjoja kannattaa selailla ja esim. Pinterest- palve­lusta löytyy kuvahaulla paljon erilaisia ideakuvia.

Pienel­läkin pihalla on mahdol­lista toteuttaa ns. huonea­jat­telua, jossa erilaiset toiminnot ovat omina “huoneinaan” ja hyvällä suunnit­te­lulla ns. toivot­toman tuntui­ses­takin lähtö­ti­lan­teesta saadaan toimiva ja viihtyisä kokonaisuus.

py-C3-B6relinjainen-2BpihaKun olet päättänyt puutarhan toiminnot. suunnittele pihan muoto­kieli ja mitoitus.  Pienessä pihassa kannattaa suosia geomet­risiä perus­muotoja — neliöitä ja suora­kai­teita. Nämä muodot toistavat talon muotoa ja antavat pihalle hyvän jäsen­nellyn ulkonäön.  Ympyrän käyttö onnistuu myös -tai yleen­säkin kaarevien muotojen käyttö — mutta niiden kanssa täytyy olla huolel­linen, ettei loppu­tulos näytä epäsiis­tiltä ja huolit­te­le­mat­to­malta.

Jos pieni piha on rinteinen luo se omat haasteensa pihan suunnit­teluun.  Kukaan ei halua pihaa, jolla ei voi tehdä mitään kun se on.…hmmmm…yhtä rinnettä 🙂 .  Eli pihaa pitää porrastaa ja luoda sinne tiloja eri tasoihin.  Näin saadaan loihdittua rinteestä toimiva pihako­ko­naisuus.

Ennen

Ennen

Jälkeen

Jälkeen

 

 

 

 

 

 

 

Rivita­lo­pi­hoille on tyypil­listä, että siinä on erilliset etu- ja takapiha, jotka ovat hyvin usein kasvuo­lo­suh­teiltaan aivan erilaiset — toinen varjoinen pohjoispiha ja toinen aurin­koinen etelä- tai länsipiha.  Alla olevassa kohteessa pihan paahteinen puoli on sisään­tu­lossa ja varjoi­sempi puoli oleske­lu­te­rassin puolella.Pienessä puutar­hassa kannattaa ottaa käyttöön myös pysty­suorat pinnat eli hyödyntää köynnös­kasveja ja kapea­kas­vuisia puita ja pensaita.  Myös pieni pergo­la­ra­kenne tuo lisää tilaa köynnös­kas­veille. Ja muista — pieneenkin pihaan mahtuu aina yksi pihapuu — vaikkapa pieni­kas­vuinen omenapuu tai kaunis rungol­linen pensas.  Pienessä pihassa kannattaa suosia yhtenäisiä istutusa­lueita ja satsata kunnolla esim. yhteen peren­na­ryhmään kuin että istut­taisi yksit­täisiä kasveja pitkin pihaa. Kasveissa kannattaa suosia toistoa eli liian suuri erilaisten kasvien määrä tekee pihasta helposti sekavan ja levot­toman oloisen.

Loppusi­lauksen pienelle pihalle antaa hyvin suunni­teltu valaistus, jossa käytetään esim. terassiin upotettuja valai­simia ja matalia, kasvil­li­suus­ryhmiin sijoi­tettuja pylväs­va­lai­simia.  Pihava­laistus suunni­tellaan hyvissä ajoin, että raken­ta­mis­vai­heessa tarvit­tavat johdot yms. saadaan vedettyä paikoilleen ennen pintojen ja istutusa­lueiden raken­ta­mista.

Esimerkki rivita­lo­pihan uudis­ta­mi­sesta

Rivitalopihan vanha sisääntulo

Rivita­lo­pihan vanha sisääntulo

Rivitalopihan uusi sisääntulo

Rivita­lo­pihan uusi sisääntulo

 

 

 

 

 

 

 

 

Yllä olevassa kohteessa sisääntulo haluttiin siistim­mäksi ja helppo­hoi­toi­sem­maksi.  Pihasta poistettiin vanha hanka­la­hoi­toinen nurmikko sekä huono­kun­toiset pensa­sis­tu­tukset.  Piha nostettiin matalalla muurilla suoraksi ja istutukset valittiin niin, että ne kasvavat muuta­massa vuodessa sellai­siksi ettei paljasta multaa näy.

Takapi­halla terassin edessä kasvoi ylisuu­reksi kasvanut pihlaja-angervo, joka peitti jo puolet teras­sinkin alasta.  Se poistettiin ja terassin eteen suunni­teltiin pitkin kesää kukkiva istutus­ryhmä ja keinun alle tehtiin kiveys.

Takapihan lähtötilanne

Takapihan lähtö­ti­lanne

Takapihan lähtötilanne

Takapihan lähtö­ti­lanne

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Nyt terassi ei ole korkean pensaan tukah­dut­tamana ja kunhan kasvit pääsevät kunnon kasvu­vauhtiin multa­pinta häviää kokonaan näkyvistä.  Myös keinussa on kiva istus­kella, kun se on  uuden kivetyn alueen päällä 🙂

Kuva istutus­ke­sältä

Kuva istutus­ke­sältä

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjal­li­suutta:
Pikkupiha — suunnittelu ja kasvi­va­linnat (Taimis­to­vil­je­lijät ry)
Small Garden Desing Bible (Tim Newbury)
Small Garden (John Brookes)
Pihasuun­nit­telun ABC (Helga Gropper)

Yleisimmät virheet pihan suunnit­te­lussa ja raken­ta­mi­sessa

Aikai­sem­missa blogi­kir­joi­tuk­sissa olen käsitellyt pihasuun­nit­telua ja pihara­ken­ta­mista.  Nyt lyhyesti suunnittelu– ja raken­ta­mis­vir­heitä, joita pihoilla taval­li­simmin näkee.

1. Koko suunnittelu on unohtunut!

Raken­netaan talo ja sitten vasta mietitään mitä pihan kanssa tehtäisiin.… ja usein ei sitten olekaan rahaa eikä energiaa pihan toteut­ta­miseen

HOX!

  • pihasuun­nittelu tulisi tehdä yhdessä raken­nus­suun­nit­telun kanssa, jotta kaikille toimin­noille varat­taisiin riittä­västi tilaa
  • uudis­ra­kentaja — varaa raken­nus­bud­je­tissa n. 8–12 % kiinteistön arvosta pihara­ken­ta­miseen
  • tontilla saadaan suuriakin kustan­nus­säästöjä  raken­nus­töiden oikealla ajoituk­sella.
  • maa-aineksen kaivuut ja siirtä­miset, kasvua­lus­tojen tuonti, kiveysten ja raken­teiden raken­ne­ker­rosten tekeminen, puiden kaadot, ojitukset ja penger­rykset kannattaa tehdä silloin, kun tontilla muutenkin jylläävät isot koneet.

DSC_0180 2. Pihan pohjatyöt on tehty huonosti

  • pinta­vesien kaadot huonot eli pahim­massa tapauk­sessa vedet valuvat pihalta kohti taloa. Kaadot talosta poispäin tulisi olla vähintään 3% viiden metrin matkalla.
  • huonosti tehdyt kaadot johtavat vedet naapurin tontille
  • suunnit­te­lussa ei ole otettu huomioon tontin maape­rä­olo­suh­teita ja esim. pihan kulku­väylien alusra­kenteet on riittä­mät­tömät, joka johtaa kiveysten tai asfal­toinnin routi­miseen.

HOX!

  • ennen raken­ta­mis­vai­hetta tarkista pihan korko­maailma.  Jos homma tuntuu hanka­lalta niin käytä apunasi ammat­tio­saajaa.
  • muista, että missään tapauk­sessa pinta­vesiä ei saa johtaa naapurin tontille.  Raja-alueelle tehdään painanne, joka estää veden virtaa­misen naapuriin.
  • käytä pinnoit­teena esim. huleve­si­kiviä tai muita läpäi­seviä materi­aaleja, jolloin pintaa pitkin valuvan veden määrä vähenee

 

3. Kasvit on istutettu väärään kasvu­paikkaan

  • ennen kasvien valintaa ei ole pereh­dytty riittä­västi siihen minkä­laiset kasvuo­lo­suhteet pihalla/puutarhassa on — tärkeimpänä maaperän laatu!
  • myös tuuli ja valo-olosuhteet on otettava huomioon kasvi­va­lin­noissa.  Esim. alppi­ruusun paikka ei ole keskellä pihaa aurin­gon­paah­teessa vaan se tarvitsee puoli­var­joisan kasvu­paikan, jossa kasvua­lusta on hapan ja omenapuu harvoin selviää talvesta paikalla, jossa on kylmä pohjois­tuuli.

HOX!

  • tutustu kasvien kasvu­paik­ka­vaa­ti­muksiin ennen kuin ostat sen hetken mieli­joh­teesta kaupan aleko­rista.

4. Pihan sisääntulo on unohdettu

  • sisään­käynti on talon “käynti­kortti”  ei ole ihan saman­te­kevää mitä sinne on istutettu tai mikä on näkymä esim. vierei­selle tielle.

HOX!

  • sisään­tuloa voidaan piristää myös isoilla ruukuilla

5. Istusa­lueista ei ole tehty yhtenäisiä/istutuskuopat ovat liian pieniä/kasvualusta riittä­mätön

  • istutusa­lueiden ja nurmikon alle laitetaan liian vähän multaa/kasvualustaa (hyvin tehdyn nurmikon alla on vähintään 20 cm tiivis­tettyä kasvua­lustaa!)
  • kasvua­lusta on huono­laa­tuista eli ei täytä viherym­pä­ris­tö­liiton vaati­muksia (on lannoi­ta­maton tai sisältää rikka­kasveja)
  • puiden istutus­kuopat liian pieniä, jolloin juuristo alkaa ns. kiertää kehää kuopassa ja tukehtuu tilan puutteeseen
  • istutusa­lueet eivät ole yhtenäisiä, vaan esim. pensaat yksit­täisinä pitkin nurmia­lueita, jolloin ne joutuvat taiste­lemaan ravin­teista kasvu­ti­lasta nurmikon kanssa.  Yleenäs nurmi­kas­vusto voittaa tämän mittelön ja pensaat voivat huonosti.

HOX!

  • tee istutus­kuo­pasta reilusti leveä. Esim. lehti­puille 150 cm.  Syvyys n. 60–80 cm riippuen juuri­paakun koosta
  • yhtenäisten istutusa­lueiden hoita­minen on helpompaa kuin yksit­täisten, nurmi­kolle istutet­tujen pensaiden.

6. Puut on istutettu liian lähelle raken­nuksia

  • talon huolto vaikeutuu ja puu varjostaa täysi­kas­vuisena
  • puun muoto ja elinvoi­maisuus kärsivät
  • puuta joutudaan leikkaamaan, mikä voi aiheuttaa esim. lahovikoja
    • lahovi­kainen puu on turval­li­suus­riski eli esim. myrsky­tuuli voi kaataa puun
  • lehdet kertyvät sadeve­si­kou­ruihin
  • maatuvat lehdet samma­loit­tavat katon
  • juuristo kaivautuu sadevesi- ja salao­ja­put­kistoon

HOX!

  • ota selvää istutet­tavan puun oksiston lopul­li­sesta koosta. Piirrä mitta­kaa­vassa olevaan suunni­tel­ma­kuvaan lopul­linen koko, jotta näet kuinka laajalle oksisto leviää

DSC_00967. Toimin­tojen sijoit­telua ei ole mietitty raken­nus­vai­heessa

  • lapset (trampo­liini)- mitä tilalle joskus myöhemmin?
  • mihin on järke­vintä sijoittaa polku­pyörät
  • takka/polttopuut — onko niille varattu tilaa
  • peräkärryn paikka
  • kompos­torit

HOX!

  • sijoita trampo­liini paikkaan, johon voit myöhemmin tehdä esim. pyörän kiveyksen oleske­lua­lu­eeksi.  Voit istuttaa pensaista jo valmiiksi trampo­liinin ympärille.

8. Lumien säilyt­tä­mi­selle ei ole varattu tilaa

Suomessa on joka vuosi talvi ja lumien säilyt­tä­mi­selle on varattava tilaa (tästä kirjoit­telin aikai­semmin blogissani)

HOX!

  • huomioi suunnit­te­lu­vai­heessa ettet “blokkaa” lumen­luon­tia­lueita esim. tukimuu­reilla tai korote­tuilla istutusa­lueilla

9. Pihan hoito­tasoa ei ole mietitty

Virheel­li­sesti päädytään nurmi­pihaan, joka on hoidol­li­sesti kaikkein työläin.  Oikeilla kasvi­va­lin­noilla ja  yhtenäi­sillä istutusa­lueilla saadaan pihasta helppo­hoi­toinen. Myös maanpei­te­kasvien ja esim. niitty­kas­vil­li­suuden käyttöä kannattaa harkita.

HOX!

  • yhtenäiset, siistisi rajatut istutusa­lueet helpot­tavat hoitoa.
  • muista periaate: “oikea kasvi oikeaan paikkaan” Eli varjo­kasveja ei kannata istuttaa paahteeseen 🙂

Jos haluat välttää virheet, ota selvää ja suunnittele. Jos oma aika tai kiinnostus suunnit­telun ei riitä, palkkaa pihasuun­nit­telija ja toteuta suunni­telma viher­ra­ken­ta­misen ammat­ti­laisen avulla.

Vanhan pihan kunnos­ta­minen

DSC_0039Kaikille omako­ti­ta­losta haavei­le­ville uuden raken­ta­minen ei ole sopiva vaihtoehto vaan he valit­sevat uudeksi kodikseen vanhan talon — usein ihan sen takia, että siellä on valmiina piha suurine puineen ja pensaineen. Vanhaan pihaan halutaan kuitenkin mahdol­li­sesti jotain muutoksia.

Vanhan pihan sanee­rausta suunnit­te­levan on syytä edetä pihare­montin kanssa hitaasti ja ajatuksen kanssa — uudis­ta­minen tulee tehdä varoen ja lempeällä otteella.   Kannattaa miettiä onko vanha rinta­miestalo ympäris­töineen sinulle sopiva paikka, jos haaveilet japani­lais­tyy­li­sestä havu/kivikkopuutarhasta. Ennen kuin pihan muokkaukseen ryhdytään , suosit­telen ympäristön, kasvil­li­suuden sekä tontin tuuli- ja valo-olosuh­teiden tarkkailua vaikkapa ihan pari kesää ja talvea kaikessa rauhassa.  Näin selviää tontin valoi­simmat, varjoi­simmat, kuivimmat, kosteimmat ja tuuli­simmat kohdat ja sen perus­teella voidaan lähteä pihan kunnos­ta­miseen ja uudis­ta­miseen.

044Pihan raivaa­minen aloitetaan varovai­sesti.  Hieno­va­rai­sella raivauk­sella saadaan esiin pihan alkupe­räinen kasvil­lisuus ja seasta voi löytää esim. ihania, kestäviä maatiais­pe­rennoja. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan raken­ta­mi­sa­jan­kohdan puutar­hai­han­teita, jotta kunnos­ta­minen sujuisi vanhaa kunnioittaen.   Esim. vanhan puutalon (ennen sotia raken­nettu) pihalla kulku­väylät olivat alunperin hiekka­käy­täviä tai paikalla valettuja betoni­laattoja.  Puutarhat olivat reheviä ja niissä oli selkeät hyöty­puu­tarhat marja­pen­saineen, peruna­maineen ja omena­puineen.  Oleske­lua­lueet olivat selkeästi irti raken­nuk­sesta niitä suojasi pensas­ryhmät.  Sotien jälkeen pihojen suunnit­te­lussa kiinni­tettiin huomiota pihan käyttöön perheen oleske­lua­lueena.  Talon yhteyteen laatoi­tettiin oleske­lu­paikka ja pihanur­mi­kosta muotoutui alue mm. pihapelejä varten.  Hyöty­puu­tarhat piene­nivät ja suuret peren­nais­tu­tukset valta­sivat alaa. -60 ja -70 -lukujen tasakat­toisten tiili­ta­lojen pihat olivat yksin­ker­taisia, suora­vii­vaisia ja istutuk­sissa suosittiin havukasveja ja näyttäviä perennoja.  Istutusa­lueet olivat yhtenäisiä ja oleske­lua­lueet siirtyivät talon yhteyteen.

Milloin vanhan pihan remon­tointi on ajankoh­taista?

  • Vanha piha  tehty edellisten asukkaiden mielty­mysten mukai­sesti ja aika on ajanut toteu­tuksen ohi eli huomataan pihare­montin tarve.
  • tontilla olevia raken­nuksia remon­toidaan
  • sokkelin kosteuse­ris­tä­misen yhtey­dessä
  • sadeve­si­jär­jes­telmien paran­nus­töiden yhtey­dessä
  • tontin pinta­vesien ohjaa­misen yhtey­dessä
  • pihava­lais­tuksen paran­ta­minen

DSC_0046Kunnos­tus­suun­ni­telman lähtö­kohtana on realis­tinen tilan­ne­kar­toitus puutarhan/pihan nykyti­lan­teesta.

Tontista piirretään pohja­kartta, johon merkitään:

  • tontin rajat ja raken­nukset
  • nykyiset toiminnot
  • kootaan yhteen pihan “aarteet” eli alkupe­räisen pihan kasvil­lisuus
  • ilman­suunnat
  • ikkunat/ovet
  • tasoerot
  • olemassa olevat puut, pensaat ja peren­na­ryhmät
  • aidat
  • isot kivet tms.
  • naapurit
  • tiet
  • valaistus
  • tuulen­suunnat
  • vesipiste
  • säily­tet­tävät rakenteet (pergolat, leikki­mökki jne.)
  • näkymät (hyvät ja huonot)

Seuraa­vaksi tehdään kuntoarvio pihapiirin kasvil­li­suu­desta eli arvioidaan itse tai asian­tun­tijan avulla puiden ja pensaiden kunto ja mietitään miten esim. suurten puiden poisto vaikuttaa omaan ja naapu­ruston maisemaan. Esim. suurten koivujen poisto vaikuttaa tontin vesita­louteen ja valo-olosuh­teisiin. Kasvil­li­suuden arvioinnin ohessa tarkis­tetaan pihapiirin kalusteet ja säily­tet­tävät rakenteet.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon:

Tutustu oman asuina­lueen raken­nus­jär­jes­tykseen sillä kuntien ja kaupunkien raken­nus­jär­jes­tykset ohjeis­tavat mm.

  • puiden kaatoa
  • tukimuurien ja penger­rysten raken­ta­mista
  • pihara­ken­nusten raken­ta­mista ja sijoit­ta­mista tontille (esim. grilli­katos, leikki­mökki…)
  • lumien kasausta
  • istutuksia
  • pihan aitaa­mista
  • tontin ajoliit­tymiä

Näiden ohjeis­tusten sisältö vaihtelee alue- ja paikka­kun­ta­koh­tai­sesti.

Lumi pihalla ja puutar­hassa

Aamukahvia nauttiessani, katselin ulkona möyrivää lumisa­detta ja ajattelin, että tässäpä hyvä aihe bolgi­kir­joi­tukseen. Lunta ja lumitöitä on tänä talvena ainakin Oulun korkeu­della ollut ihan “riittä­västi” 😀 😀

Lumi on siinä mielessä hassu kirjoit­telun tai keskus­telun aihe, että aina se ensilumi “yllättää” tiellä liikkujat, tiestön talvi­kun­nos­sapito puhuttaa ja lumien säilö­mi­sestä tulee jossain vaiheessa ongelma niin, että siitä saadaan aikaan jopa naapu­ri­riitoja.  Lumi sulaa — jopa Oulus­sakin-  pois yleensä juhan­nukseen mennessä 🙂

Omalla pihalla näyttää tältä nyt…

… kesää odottaen!

Katuliit­tymän kohdalla lumet on järkevin kolata liittymän viereen. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, ettei penkka saa estää näkymää tielle. Usein ongel­maksi nousee se, että naapurin tontti alkaa heti liittymän vierestä. Kuinka pitkälle lunta voi pukata naapu­ri­tontin ja tien väliin?  Meilläkin penkat alkaa olla niin korkeat, että näkyvyys kadulle on huono.Esim. Oulussa on olemassa velvoitteet kiinteis­töjen talvi­kun­nos­sa­pitoon. Tällaisena runsas­lu­misena talvena omako­ti­ta­lo­tontin rajat tulevat lumitöissä helposti vastaan ja koska kaupunkien ohjeistus on, että lumet tulisi varas­toida omalle tontille niin loppu­pe­leissä lunta pitäisi siirtää kaupungin lumen­vas­taan­ot­toa­lu­eelle. Näinhän toimitaan mm. julki­silla paikoi­tusa­lueilla / kaupungin katua­lueilla, joissa ei ole lumien kasaus­varaa.

DSC_0105 DSC_0108 Lumen luonti herättää toisinaan omako­ti­ta­loa­su­jissa monen­laisia näkemyksiä ja palau­tetta lähtee niin kaupungin suuntaan kuin paikal­lis­lehtien juttu­pals­toille.  Naapu­reiden keski­näisiä kiistoja ei kaupunki kuitenkaan lähde selvit­tämään. Löysin netistä mielen­kiin­toisen artik­kelin, jossa oikeus­tieteen professori pohtii lumen juridiikkaa eli kyllähän lumesta saadaan aikaan hanka­lakin asia jos niikseen tulee 🙂

Pihasuun­ni­telmaa tehtäessä myös lumien sijoit­ta­minen tontille on otettava huomioon.  Joskus se onnistuu ja joskus taas ei.  Usein kaupun­ki­tonttien pieni koko  sekä puhtaa­na­pi­det­tävien pintojen laajuus asettava omat ongel­mansa.  On ihan eri asia huoltaa piha, jossa autotalli on lähellä tienreunaa kuin piha, jossa talli on sijoi­tettuna tontin perälle  — kolattava, lumet­tomana pidettävä alue on näissä suurus­luo­kaltaan ihan erilainen.  Nykyiset uudet asuina­lueet suosivat myös hyvin tiivistä raken­ta­mista, jossa talot on ns. ketju­tettu toisiinsa eli lumitilaa ei yksin­ker­tai­sesti ole. Toisaalta tuskinpa kukaan suunnit­telija osaa mitoittaa pihan lumien säily­tys­paikkoja tällaisiin “äärio­lo­suh­teisiin”, joksi ainakin tämän talven Oulussa lasken. Olemme asuneet nykyi­sessä asunnos­samme kymmenen vuotta ja ensim­mäisen kerran lunta on näin paljon !!

Puutar­hassa lumi on pääsään­töi­sesti hyvä asia, sillä se suojaa kasveja viimalta ja pakka­selta.  Onkin järkevää peittää talve­narat kasvit pehmeään lumivaippaan, sillä lumen alla lämpätila ja kosteus ovat korkeampia ja tasai­sempia kuin lumen päällä. Kuiva pakkaslumi toimii tässä paremmin kuin kostea nuoskalumi.

Alppi­ruusut lumipeitteen alla

Oulun korkeu­della tarvitaan todella harvoin pakkas­peit­teitä tai -harsoja, sillä lunta on yleensä riittämiin. Täytyy vaan nähdä hieman vaivaa ja tehdä lumityöt niin, että kasaa lunta arkojen kasvien päälle. Runsas­lu­misena talvena tulee huomioida myös sellainen seikka, että hedel­mä­puiden suoja­verkkoja on syytä nostaa tai kaivaa lunta pois suoja­verkon ympäriltä niin, ettei ei-toivotut jänikset pääse puiden kimppuun.

Lapsille lumi on tietysti ihan juhlaa! (ja lapsen­mie­li­sille koirille… 😀 )

Suoja­verk­kojen tarkis­ta­misen aika!

Mitäs haittaa lumesta sitten voi olla?  Ensim­mäisenä tulee mieleen lumihome, joka voi muodostua silloin, kun lumi sataa sulaan maahan.  Lumihome tappaa nurmikon altaan eli keväällä odottaa nurmikon paik-kauso­pe­raatio.  Lumiho­metta voi ehkäistä leikkaa­malla nurmikon syksyllä matalaksi. Toisaalta suuret lumimassat painavat oksia ja voivat aiheuttaa jopa oksien katkea­misia.  Varsinkin märkä lumi on usein pensaiden ja puiden “mörkö”.  Kasvil­li­suutta voidaan auttaa ravis­te­le­malla lumia pois oksien ja latvusten päältä suoja­kelien aikaan.  Ja jos pihalla on kasvi­huone, niin myös sen puhdis­ta­minen voi olla tarpeen runsas­lu­misena talvena.  Lumen puuttu­mi­nenkin voi aiheuttaa ongelmia esim. juuri nurmikon kanssa, kun syntyy jääpol­tetta eli vesi jäätyy painan­teisiin ja palel­luttaa nurmikon altaan.  Perin­teinen tapa kasata lunta sokkelia vasten lämpö­hukan estämi­seksi voi aiheuttaa iso ongelmia, jos lumi pääsee sulamaan sokkelia vasten esim. pihan puuteel­lista pinta­ve­si­kaa­tojen vuoksi.  Vesi siis ei pääse valumaan pois päin sokke­lista.  Ongelma vain pahenee, jos seinän­vie­rustan sala-ojaputket ovat jäässä.

HOX! Talven lumiti­lan­netta ja esim. lumen vesipi­toi­suutta voi seurata mm. Ympäristö.fi -sivuilta 

Unelmista totta eli ohjeita pihara­ken­ta­miseen

Milloin pihara­ken­ta­minen aloitetaan?

Vaikkei varsi­nai­sesta pihara­ken­ta­mi­sesta vielä puhutakaan, niin aloitus on periaat­teessa jo siinä vaiheessa, kun talon/rakennusten paikkaa määri­tellään tontille.  Tässä yhtey­dessä mietitään mitä kasvil­li­suutta säästetään ja mitä poistetaan. On myös syytä huomioida raken­ta­miseen tarvittava tila ja mietittävä miten säily­tettävä kasvil­lisuus suojataan ja mihin esim. säily­tet­tävät pintamaat kasataan. Myös pihan korko­maailma suunni­tellaan tässä vaiheessa.  Kun on hyvissä ajoin liikkeellä suunnit­telun ja raken­ta­misen kanssa,  niin vältytään turhilta maansiir­to­töiltä ja saadaan pihan pohjatyöt samalla valmiiksi.  Tästä on selvää rahal­lista säästöä raken­ta­jalle!

Kannattaa huomioida myös se, että joissain tapauk­sissa tontti on hyvin kapea tai rinteinen eli jos pihan pohja­töitä ei tehdä valmiiksi ennen sokkelin raken­ta­mista niin pihan takaosaan on mahdo­tonta päästä enää sen jälkeen koneella. Tällai­sessa tapauk­sessa piha joudutaan mahdol­li­sesti raken­tamaan kotti­kärryn ja lapion avulla talon valmis­tu­misen jälkeen.

Pihan raken­ta­mis­jär­jestys

  • suunnittelu (pihasuun­ni­telma) raken­nuksen suunnit­telun kanssa
  • suunni­telman raken­teiden mittaa­minen maastoon (jatkuu koko raken­ta­misen ajan)
  • säily­tet­tävän kasvil­li­suuden ja raken­teiden suojaa­minen
  • maaston muotoilu ja tarvit­taessa myös salao­jitus
  • kasvua­lustan talteenotto
  • suunni­telman raken­teiden mittaa­minen maastoon
  • kaape­lointien ja kuiva­tus­ra­ken­teiden kaiva­minen paikoilleen
  • terassien, kiveyksien ja muiden kiinteiden raken­teiden pohjatyöt (routivuus selvi­tettävä maape­rä­tut­ki­muk­sella etukäteen)
  • pihava­lai­simien paikat valmiiksi
  • pihan kovien pinnoit­teiden raken­ta­minen
  • kasvua­lustan levit­tä­minen
  • kasvil­li­suuden istut­ta­minen
  • katteiden laitto
  • nurmikon kylvö / siirto­nur­mikon asenta­minen
  • valmis piha!

Suunni­telman avulla rakenteet mitataan maastoon ja  raken­ta­minen aloitetaan aina sokkelin vierestä. Kasvua­lustaa ei suosi­tella levitet­tä­väksi suoraan kiinni sokkeliin eli sinne on viisainta tehdä seinän­vie­ri­kiveys  esim. betoni­ki­vistä tai -laatoista, maakos­teaan betoniin asenne­tuista luonnon­ki­vistä tai vaikkapa murskeesta.

Maanpinnan kaadot sokke­lista ulospäin on oltava riittävät, että sadevesi ei valu kohti sokkelia. Suosi­teltava kallistus on 5% kallistus 3 m matkalla sokke­lista poispäin,  Nurmik­ko­pin­noilla kallistus on vähintään 1–2 % (1–2 cm/m)  Päällys­tet­tyjen alueiden kalte­vuudet alla olevassa taulu­kossa.

Päällyste
Sivukal­tevuus
Vietto­kal­tevuus
Asfaltti
Ajorata
2,5 – 3,0 %
Jalka­käytävä
2,0 – 2,5 %
Piha
1,0 – 3,0 %
Kiveys, laatoitus
Ajorata
2,0 – 4,0 %
Jalka­käytävä
2,0 – 3,0 %
Piha
1,0 – 4,0 %
Sora
Ajorata
4,0 – 5,0 %
Piha
2,0 – 4,0 %

Pihan kaikki kaadot pitää suunni­tella niin, että hulevedet (sadevedet) eivät valu naapu­reiden pihalle. Hulevedet voidaan pihan muotoi­lulla ohjata esim. istutusa­lueille kasvien käyttöön, huleve­si­säi­liöön tai sadeve­si­kaivoon, jota kautta ne menevät kaupungin sadeve­si­jär­jes­telmän.

Kun kovia raken­teita raken­netaan on varmis­tettava se, että suunni­tel­luille kasvil­li­suusa­lueille jää tarpeeksi tilavuutta.  Kasvien vaatimat kasvua­lus­ta­sy­vyydet on yleensä määri­telty työse­los­tuk­sessa. Istutustyöt ja nurmikko (kasvua­lustan levit­tä­minen)  tehdään viimeisinä työvai­heina sen vuoksi, että kasvil­li­suusa­lueiden hoito alkaa heti niiden valmis­tuttua.

Työvai­heista eniten aikaa vieviä ovat  muurien ja kiveysten raken­ta­minen.

Kustan­nukset eli mitä kaikki maksaa?

Pihan raken­ta­mis­kus­tan­nuksiin vaikuttaa oleel­li­sesti pihan koko, pihan korkeuserot sekä materi­aa­li­va­linnat.   Edullisin pihan on usein sellainen, jossa on paljon kasvi­ma­te­ri­aalia — kallein on kivipai­not­teinen piha.  Myös pieni rivita­lopiha, joka joudutaan raken­tamaan käsin voi olla kalliimpi kuin iso, koneilla raken­nettava piha.  Jos raken­nuttaa pihan ulkopuo­li­sella urakoit­si­jalla, kannattaa pyytää useampia tarjouksia vertailua varten ja tämä tarjousten pyynti ja vertailu onnistuu tarkalla pihasuun­ni­tel­malla, joka sisältää tarvit­tavat määrä­las­kennat ja detal­ji­kuvat.

Usein rakentaja yllättyy siitä, kuinka paljon varsi­naiset maa- ja pohja­ra­ken­ta­mis­kus­tan­nukset tontilla ovat.  Näitä voidaan oleel­li­sesti vähentää teettä­mällä tämä osuus jo raken­nuksen sokke­lin­ra­ken­nus­vai­heessa.  Yleisesti voidaan todeta, että pihara­ken­ta­miseen kannattaa varata raken­nus­bud­je­tissa n. 8–12 % kiinteistön arvosta.  Kun suunnit­telija tietää paljonko raken­ta­miseen on varattu rahaa, myös pihasuun­ni­telma on helpompi laatia.  Suuntaa-antavaa kustan­nusar­viota voi tehdä esim. Viher- ja ympäris­tö­ra­ken­tajien (VYRA) kustan­nus­las­ku­rilla.

Kannattaa muistaa kuitenkin se, ettei kaikkea tarvitse tehdä kerralla.  Pihan raken­ta­misen kustan­nuksia voidaan jakaa useam­malle vuodelle.  Se on helppoa, kun on olemassa kokonais­suun­ni­telma, jonka avulla työvaiheet voidaan suunni­tella ja jakaa osiin.  Myös itse tekemällä säästää.  Suosit­telen kuitenkin esim. kiveysten ja muurien tekoon ammat­tiapua, jos niitä ei ole tehnyt aikai­semmin.  Niiden korjaa­minen jälki­käteen on kallista puuhaa.

Sitten vaan nautitaan uudesta pihasta!

Pihasuun­nit­te­lu­pro­sessi

Kun pihasuun­nit­te­lu­tarjous on hyväk­sytty, alkaa varsi­nainen suunnit­te­lu­pro­sessi. Nyt  asiaa siitä miten pihasuun­nit­te­lu­pro­jekti etenee.  Tärkeintä on muistaa se, että  suunnit­te­lu­työlle varataan riittä­västi aikaa. Se on prosessi, jonka loppu­tu­loksena on kaunis ja toimiva kokonaisuus.

piha 2014 6Mitä lähtö­tietoja suunnit­telija tarvitsee?

  • asema­piirros
  • raken­nusten pohja- ja julki­si­vu­pii­rus­tukset
  • valokuvia kohteesta (yleensä suunnit­telija kuvaa kohteen ennen työn aloit­ta­mista ellei kyseessä ole ns. etäkohde, josta asiakas lähettää valokuvia/videokuvaa)
  • kartoi­tus­tiedot :suuret kivet ja kalliot,korkeusasemat nykyiset ja säilytettävät,rakenteet sekä säily­tettävä kasvil­lisuus, kaapeli, salaoja- ja sadeve­si­vie­mä­ri­ver­kostot
  • raken­ta­misen budjetti
  • luettelo asioista, joita asiakas haluaa pihalleen (asiakas voi käytää apunaan esim. tämän tyyppistä listaa pihasuun­nit­telun kulma­ki­vistä )
  • pihan raken­ta­miseen ajateltu budjetti (karkea arvio n.8–12% kiinteistön arvosta)
  • tietoa siitä mitä pinta­ma­te­ri­aaleja pihalle halutaan
  • kasvi- ja väritoiveet (myös inhokit 😀 )
  • erityis­huo­mioi­tavat asiat (esim. lemmikit, pihan esteet­tömyys jne.)

Suunnit­te­lutyön alkuun pidetään aloitus­pa­laveri asiakkaan kanssa ja kirjataan hänen toiveensa ylös. Suunnit­telija tarvitsee työnsä pohjaksi voimassa olevan asema­piir­ros­kuvan, joka voi olla joko .dwg tai .pdf tiedosto.  Pdf-tiedos­tossa on huomioitava se, että siellä näkyy esim. tontin sivujen mitat, joiden avulla suunnit­telija saa skaalattua kuvan oikeaan mitta­kaavaan sekä raken­nuksen todel­linen paikka sekä mitat.  Vanhoissa pihakoh­teissa kannattaa kääntyä kaupungin tai kunnan puoleen, jotta saa ajanta­salla olevan kuvan.

Asema­piir­roksen lisäksi tarvitaan asunnon pohjakuva ja julki­si­vu­kuvat, selvitys siitä, missä kulkee taloon vedetyt kaape­loinnit ja putket sekä selvitys tontin maape­rästä.  Uusilla alueilla on myös kaupungin tekemä raken­nus­ta­pa­se­lostus, jossa ilmenee mm. tontin vaaditut aidat ja niiden materiaali.

Mitä tarkemmat tausta­tiedot suunnit­telija saa, sen helpompi on laatia tarkka ja toteut­ta­mis­kel­poinen suunni­telma.  Jos tilaaja ei tiedä mitä haluaa, suunnit­telija kertoo kysei­selle pihalle sopivista vaihtoeh­doista ja mahdol­li­suuk­sista suunnit­te­lutyön lähtö­koh­daksi!

pyörelinjainen piha 2Mitä asioita suunnit­telija ottaa huomioon tehdessään suunni­telmaa?

  • asiakkaan toiveet ja tarpeet sekä käytet­tä­vissä oleva budjetti
  • maasto-olosuhteet
  • tontin koko ja muoto
  • helppo­hoi­toisuus
  • ekolo­gisuus
  • säily­tettävä kasvil­lisuus
  • säily­tet­tävät rakenteet
  • ilman­suunnat ja raken­nuksen huone­jär­jestys
  • kulku­väylät
  • oleske­lua­lueet
  • kasvil­lisuus ja kasvuo­lo­suhteet
  • pinta­vesien ohjaa­minen
  • pinta­ma­te­ri­aalit
  • rakenteet (aidat, muurit, terassit, portaat, pergolat, katokset, jätesuojat jne.)
  • valaistus
  • tomutus ja kuivatus
  • lasten leikki­paikka (keinu, hiekka­laa­tikko, trampo­liini…)
  • polku­pyörät
  • lumitila
  • näkösuojat

Lähto­tie­tojen perus­teella suunnit­telija tekee 1–2 luonnos­kuvaa, jotka käydään läpi asiakkaan kanssa. Tässä yhtey­dessä esitellään myös pihan pinta­ma­te­ri­aa­li­vaih­toehdot — mahdol­li­sesti myös kaluste-/ valai­sin­vaih­toehtoja. Parilla erilai­sella luonnos­ku­valla esitetään asiak­kaalle se, miten toimintoja voidaan sijoittaa tontille ja miten tila muuttuu esim. erilai­silla linjoilla (kaareva, suora).  Ainakin omassa työssäni lopul­linen luonnoskuva on hyvin usein yhdis­telmä esitel­lyistä ehdotuksia. Luonnos­kuvan hyväk­sy­misen jälkeen pihasta tehdään raken­nus­suun­ni­telma ja pihasuun­ni­tel­ma­pa­ketti liitteineen saatetaan valmiiksi.

M161.inkälainen on sitten hyvä suunni­telma?

  • asiakkaan yksilöl­liset toivo­mukset on otettu huomioon ja suunni­telman avulla hän voi hakea tarvit­tavat rakennus- ja toimen­pi­de­luvat
  • kasvien kasvu­paik­ka­vaa­ti­mukset on huomioitu
  • kasvien koko kesän ajan jatkuva kukinta on huomioitu, samoin syys- ja talvi­värit
  • materi­aalit on valittu raken­nukseen ja ympäristöön sopiviksi
  • ympäristön vaati­mukset ja tekniset mahdol­li­suudet on otettu huomioon

Hyvin suunni­teltu ja raken­nettu piha istuu harmo­ni­sesti ympäris­töönsä ja tukee omalta osaltaa raken­nuksen arkki­teh­tuuria.

Suunnit­te­lu­pro­sessiin kuluvaan aikaan vaikuttaa suuresti se mihinkä aikaan vuodesta työn tilaa.  Jos haluaa saada suunni­telman käyttöön heti keväällä, kun lumi ja routa ovat sulaneet, niin tilaus kannattaa laittaa sisään jo syksyllä/talvella.  Maalis-huhtikuu ovat tilausten kannalta ruuhkai­sinta aikaa ja huonoim­millaan suunni­telman valmis­tu­minen menee syyske­sälle.  Jouhe­vim­millaan luonnos­kuvat ovat asiakkaan katsot­tavana muuta­massa viikossa ja lopul­linen suunni­telma valmiina n. 4–6 viikon kuluessa. Pihasuun­ni­telma kootaan kansioksi ja kaikki asiakirjat toimittaan asiak­kaalle myös sähköi­sessä muodossa tarjous­pyyntöjä varten.2015-01-20 15.29.08-2

 

Kotisi­vultani voit ladata ilmaisen pihaoppaan!  Valitse itsellesi sopiva versio tai tilaa vaikka kaikki 🙂