Puiden ja pensaiden kevätleikkaus

Keväleikkaus

Kevätleikkaus – tuttu sana 🙂 Useimmat puut ja pensaat leikataan keväällä ennen kuin kasvu pääsee alkuun. Täällä Oulun korkeudella leikkaukset siirtyvät yleensä huhtikuulle, sillä maaliskuussa on vielä liian paljon lunta maassa.  On muistettava, että leikkaamista ei tule tehdä ”tavan vuoksi” eli leikkaukset tehdään silloin kun tarve on ilmeinen – pensas on esim, ränsistynyt tai kasvanut liian suureksi tai siinä on selviä talvivaurioita.  Nämä leikkaukset + muutamien vanhimpien oksien leikkaaminen alhaalta asti pois ovat ns. hoitoleikkauksia.

Ns. alasleikkaus (eli pensas leikataan maanpinnasta n. 15-20 cm tapille) voidaan tehdä hyvin lähes kaikille pensaille.  Osa, kuten esim norjanangervo, tekevät kukkasilmut jo edellisenä syksynä eli alasleikkuukeväänä ne eivät ehdi kukkia.  Kukkimaan sen sijaan alasleikkaamisesta huolimatta ehtii mm. koivuangervo ja keijuangervo.  Alaosastaan  harvaksi käynyt tai hoitamattomuutta muotonsa menettänyt pensasaita kannattaa leikata myös varhain keväällä alas.  Leikkauksen yhteydessä kannatta myös kasvualusta kunnostaa, jotta voimakkaasti kasvaville uusille versoille riittää ravinteita. Rikkaruohot pidetään kurissa pitämällä juuristoalue mulloksella tai levittämällä siihen katetta, joka estää rikkaruohojen kasvua ja pitää lisäksi maan pinna kosteana.  Hamppukate on hyvä vaihtoehto kuorikatteelle, sillä sen suojissa eivät viihdy kotilot.

Hyötypuutarhassa keväällä kannattaa leikata marjapensaat eli poistaa niistä vanhimpia oksia.  Marjapensaiden oksat poistetaan aina maanrajaa myöden.  Samalla voi tarkistaa marjapensaan silmut äkämäpunkin varalta.  Punkin saastuttamat silmut poistetaan käsin ja tuhotaan.  Jos pensaassa on runsaasti äkämäpunkin tuhoa on syytä poistaa pensas ja korvata se kokonaan uudella.  Marjapensaiden vanhimpia oksia poistetaan maata myöten ja tarkistetaan, alkavatko osa silmuista turvota kohtuuttoman nopeasti äkämäpunkkien takia. Jos punkkeja on runsaasti, parasta on korvata pensas uudella, muutoin riittää turvonneiden silmujen poisto.

Mitä ei saa leikata keväällä: (mahlavuodon takia)

  • koivu
  • vaahtera
  • kirsikka
  • luumu

HOX! Omenapuun isommat leikkaukset kannattaa jättää heinäkuulle.  Keväällä voidaan leikkoa pois ylimääräisiä vesiversoja.  Kesäleikkaus ei kiihytä omenapuun kasvua ja näin vältytään vesiversokierteeltä.

Kotipuutarhurin työvälineiksi riittävät oksasakset eli sekatöörit. Voimasaksia tarvitaan vahvimpien oksien leikkaamiseen. Pienet jatkovarsilla varustetut oksasahat ovat käteviä korkealla olevien oksien poistamiseen.

oksasakset

Tässä vielä linkki videoon, jossa opastetaan leikkausten oikeoppiseen tekoon!

Mukavaa kevättä!

-Minna / GreenDreams

 

Pihasuunnittelijan vinkit pihan kalkitukseen

Kevät saapuu ja kevään pihatyöt ovat jo käsillä.  Tällä kertaa lyhyt blogipostaus kalkituksesta, sillä viime viikon kirjastojen Viherilloissa tästä asiasta nousi esiin useampikin kysymys. Yleensä ohjaan asiakkaitani kalkituksen saloihin joko  neuvontakäynnin aikana tai pihasuunnitelmapaketin pihan hoito-oppaassa.

Eli aloitetaanpa siitä, että miksi sitä kalkitusta oikein tarvitaan?
Suomen maaperä on luontaisesti hapanta ja kalkitusta tarvitaan, jotta kasvi saa otettua ravinteita happamasta maasta.  Kalkituksen avulla maahan saadaan magnesiumia ja kalsiumia ja lisätään maaperän pieneliöstön aktiivisuutta.  Pieneliöstön toiminta tehostaa ravinteiden kiertoa, parantaa maan mururakennetta ja parantaa eloperäisten yhdisteiden hajoamista -kalkitus siis parantaa maan rakennetta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi.  Riittävän kalkituksen avulla voidaan myös vähentää haitallisten raskasmetallien liukoisuutta ja tätä kauttaa niiden pitoisuuksia puutarhan tuottamassa sadossa.

Miksi puhutaan pH-luvusta ja mitä sillä tarkoitetaan?

pH -luku kuvaa maan happamuutta.  Neutraali pH -lukema on 7.  Sen yli menevät luvut ilmoittavat maan emäksisyydestä ja matalammat lukemat maan happamuutta.  Hienosti sanoen emäksisessä maassa on vähän vetyioneja ja happamassa paljon.  Suurimmalle osalle puutarhakasveja sopiva pH on 6,0 – 6,5 Poikkeuksiakin on eli esim. alppiruusut ja pensasmustikat vaativat happaman maan  (pH n.4,5)  Lähellä neutraalia (pH 6,5-7) olevaa kasvualustaa kaipaavat erityisesti omenapuut ja marjapensaat!

kalkitus, pH, pihatyöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pH:n vaikutus ravinteiden imeytymiseen (kuva Farmit.net)

Mistä tiedän onko maa liian hapan?

Puutarhamyymälöistä voi hankkia pH -liuskoja, joilla saa suuntaa antavaa kuvaa maan happamuudesta.  Tarkempaan analyysiin vaaditaan maanäyte, joka tutkitaan laboratoriossa.  On kuitenkin eräitä indikaattorikasveja, jotka paljastavat maan happamuuden. Happamassa maassa viihtyviä lajeja ovat esimerkiksi ruiskaunokki, keltapäivänkakkara, rikkasinappi, peltoemäkki, peltoretikka ja peltohatikka. Niiden runsas esiintyminen voi olla merkki kalkituksentarpeesta.

Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Laboratoriossa tehtäv maa-analyysi kertoo pH- tason lisäksi kasvualustan maalajin ja multavuuden.  Näiden tietojen perusteella saadaan laskettua alueen tarvittava kalkkimäärä perustamis- ja hoitovaiheessa.  Ylläpitokalkitusta tarvitaan n. kolmen vuoden välien.  Pintalevityksessä yleisohje on n. 30 kg/aari.  Parhaiten kalkin saa kuitenkin sekoittamalla sen pintamultaan eli ei vain pintaan ripottamalla.  Perustamisvaiheessa maanäytteen ilmoittama kalkitusmäärä sekoitetaan esim. jyrsijän avulla koko kasvukerrokseen.

Milloin kalkitus kannattaa tehdä?

Periaatteessa milloin tahansa, mutta nyrkkisääntönä se, että kosteaan maahan kalkki liukenee nopeammin kuin kuivaan.  Vanhassa puutarhassa kalkki levitetään yleensä aikaisin keväällä. Esim. lumen päälle levitetty kalkki imeytyy sulamisveden mukana suoraan juuristoon. Lannoitteet levitetään pari viikkoa kalkin levityksen jälkeen. Uudella pihalla kalkitus kannattaa tehdä ennen istutusalueiden kattamista ja uusia siinä vaiheessa, kun katetta uusitaan.  Jos kalkituksen joutuu tekemään katteen päälle, kastelu auttaa sen liukenemiseen ja painumiseen kasvualustaan.

Milloin kalkituksesta voi olla haittaa?

Liian runsaskätinen kalkitus voi nostaa maan pH:n liian emäksiseen suuntaan eli voi jopa estää ravinteiden liukenemisen kasvin käyttöön.  Neutraalin pH:n lähestyessä esimerkiksi sinkin, boorin ja kuparin liukeneminen heikkenee.

Minkälaista kalkkia puutarhassa pitäisi käyttää?

Kotipuutarhurin kalkkipussissa on magnesiumia vähintään 7 %.  Tämä on hyvä muistaa!

Miten nurmikko kalkitaan?

Jos nurmikkoa leikataan tiheään, lannoitetaan kivennäislannoitteilla ja josta leikkuujäte kerätään pois, on kalkitustarve noin joka toinen vuosi. Tarve vähenee, jos nurmikko saa ravinnokseen luonnonlannoitetta tai eloperäistä kasvisilppua, kuten leikkuujätettä ja maatuvia lehtiä. Hyvä nyrkkisääntö ylläpitokalkitukselle on noin 10 kiloa kalkkia 100 neliölle nurmikkoa. Muista, että sammaloituminen ei ole automaattisesti merkki kasvualustan happamoitumista. Sammal nurmikolla voi johtua myös kasvualustan tiivistymisestä ja nurmiheinälle liian varjoisesta kasvupaikasta.

Voiko tuhkaa käyttää kalkitukseen?

Voi, kunhan se on puhdasta puutuhkaa eli siinä ei ole esim. pakkausmateriaalien tai rakennusjätteiden tuhkaa (lehtipuiden tuhka parempi kuin havupuiden tuhka).  Tuhkasta kasvit saavat monipuolisia ravinteita kuten magnesiumia, kaliumia, kalsiumia ja hivenaineita.  Tuhka sopii puutarhan istutusalueiden ylläpitokalkituseen  – perustamiskalkitukseen se ei riitä.  Syötäville kasveille suosittelisin kuitenkin tavallista kalkkia.  Tarkkojen annosteluohjeita tuhkalle on hieman vaikeampi antaa, sillä tuhkan ravinnepitoisuus vaihtelee sen mukaan mitä puuta on poltettu. Suuntaa-antavana määränä voisi pitää ämpärillistä tuhkaa (n. 5 kg) /50-100 m2.

Riittääkö kalkittu multa puutarhan kalkitsemiseen?

Maanparannukseen se ei riitä ellei puutarhaan tuotavaa kuormaa ole rakennettu maaperäanalyysin tulosten perusteella eli puutarhan omistaja on teettänyt analyysin ja niiden tulosten perusteella tilannut uuden puutarhaan vartavasten ”rakennetun” kasvualustan.  Jos käytät lannoitukseen kompostia niin niitä ei ole syytä tehdä samalla kertaa.

Miten voin istuttaa alppiruusun pihalleni, jos ympärillä kasvavat kasvit tarvitsevat kalkkia?

Tee alppiruusulle (tai muulle happaman maan kasville) oma istutuskuoppa jonka täytät happamalla havu-rodo -mullalla.   Lannoita täsmälannoituksena soveltuvalla lannoitteella ja käytä alppiruusun alla esim. hapanta turvekatetta.

Oululaiset voivat teettää maa-analyysin Suomen Ympäristöpalveluilla  Kotipuutarha-analyysin hinta v. 2016 on  35 € alv 0%.

Tästä linkistä löydät koko hinnaston.

Herätys rakennusala!

Asiaa uudisrakentamisesta!

Osuipa silmiini tälle aamulle aika virkistävä blogikirjoitus !  Eli joku muukin on sitä mieltä, että rakennusalan olisi syytä herätä nykypäivään 😀  Itsehän pohdin tätä samaa asiaa pihasuunnittelun kannalta heinäkuisessa blogikirjoituksessani –  tuossa Ryhmärakentamisen blogissa otettiin enemmän kantaa rakentamiseen, mutta sama asia voidaan siirtää myös piharakentamiseen.  Käsi ylös uudisrakentajat – kuinka monelle teistä tarjottiin talon suunnitteluvaiheessa myös pihasuunittelupalvelua?  Tai kerrottiin piharakentamisen kokonaiskustannuksista tai siitä, että jos piharakentamisen pohjatyöt siirretään vaiheeseen, kun talo on valmis, voivat maarakentamisen kustannukset nousta jopa kuusinkertaisiksi?  Ei tainnut kovin montaa kättä nousta 🙂

-Minna

Luonnonmukainen piha/puutarha

Haaveiletko helppohoitoisesta pihasta tai puutarhasta?  Asiakkaitteni toivelistan nro 1. on ehdottomasti pihan helppohoitoisuus.  Vaan kun lähden kyselemään sitten ajatuksia siitä, mikä heidän mielestään on helppohoitoista, on vastaus yleensä ”ei istutuksia tai perennaryhmiä – vain nurmikkoa”.  Valitettavasti tuo nurmikko on mielestäni pihan työläin osa eli ollaan kaukana helppohoitoisuudesta jos pihaan asennetaan vain pelkkä nurmikenttä.  Jokainen, joka on hoitanut laajaa pihanurmea tietää, että se on pienimuotoinen työleiri….leikkaamista, lannoittamista, paikkaamista, kastelua jne. jne.

Millainen sitten on helppohoitoinen piha?

Kuva: Kotiliesi

Kuva: Kotiliesi

Se on luonnonmukainen piha, johon valittu kasvit tontilla luonnostaan viihtyvistä lajeista.  Näiden lisäksi pihalle istututetaan tontin maaperäolosuhteisiin sekä valo-, kosteus- ja tuuliolosuhteisiin sopivia kasveja.  Eli tärkein asia on hahmottaa tontin maaperä ja hyväksyä se.  Näin vältetään kalliit ja työläät massanvaihdot, joilla vaikkapa kuivasta kangastontista pyritään väkisin tekemään tuore lehto.

Miten luonnonmukainen piha/puutarha perustetaan?

  1. Jos sinulla on valmis visio unelmiesi puutarhasta, niin tonttitarjontaa voisi katsoa vähän ”sillä silmällä” eli miettiä mikä tarjolla oleva tontti vastaa maaperäominaisuuksiltaan sekä valo- ja tuuliolosuhteiltaan sitä omaa unelmien pihaa.  Esim. aurinkoiselle rinnetontille onnistuu helposti kaunis kuiva kivikkopuutarha ja tuore metästontti on oiva paikka metsäpuutarhalla.  Tärkeintä on, ettet yritä vääntää tontista väkisin jotain muuta, kuin mitkä sen lähtöasetelmat ovat.
  2. Sopivan tontin löydyttyä voit aloittaa pihan suunnittelun ja lopuksi istutusalueiden suunnittelun.  Suosi istutusalueissa kerroksellisuutta eli käytä sekaisin puita, pensaita ja perennoja. Muista, että pieneenkin pihaan mahtuu puu! Nykyisin on tarjolla iso valikoima rungollisia pensaita, joista saa pikkupuun vaikka rivitalon pihaan.
  3. Suosi istutuksissa monilajisuutta.  Näin kasvustot eivät ole herkkiä erilaisille kasvitaudeille tai tuohoeläimille.  Myös talvituhot jäävät pienemmäksi tällaisessa istutusryhmässä kuin sellaisessa, jossa on vain yhtä lajia.  Monilajisuus myös houkuttelee puutarhajaan monipuolisen eliökannan ja näin tuholaisilla on pihalla myös erilaisia luonnollisia vihollisia.  Käytä istutusryhmissä myös syötäviä kasveja, kuten esim. yrttejä.
  4. Suosi kasvivalinnoissasi sellaisia kasveja, jotka houkuttelevat pihaan ja puutarhaan perhosia ja pölyttäjiä.  Näihin kasveihin voit tutustua esim. Riku Cajanderin Puutarhan parhaat perhoskasvit -kirjassa. Jos pihalle on mahdollista tehdä lampi tai pieni kosteikko saat siihen mukavan alueen sammakoille ja sudenkorennoille. Perhosia voi houkutella pihalle myös ns. perhosbaarin avulla ja hyönteishotelli helpottaa haluttujen petohyönteisten talvehtimista pihapiirissä. GreenDreams Oy:n Pinterest -kansiosta löydät kuvia erilaisista perhoskasveista ja hyönteishotelleista.
  5. Huolehdi myös pihan muista pikkueläimistä.  Jätä turvallisia kulkureittejä siileille ja kiinnitä piha-alueelle linnunpönttöjä.
  6. Kompostoi eli suosi tontin sisällä tapahtuvaa kierrätystä.  Kompostista saat kompostimultaa, jota voidaan käyttää puutarhassa lannoitteena ja maanparannusaineena.  Luonnonmukainen piha on syksyisinkin helppohoitoinen, sillä pihaa ei suositella haravoitavan paljaaksi vaan lehdet jätetään paikoilleen maatumaan.
  7. Luonnonmukaisella pihalla pyritään kattamaan kaikki istutusalueet esim. viherkatteella.  Katteiden avulla suojataan paljas maanpinta, jotta se ei haihduta vettä eikä olisi niin altis eroosiolle. Nurmikoalueen sijaan suositaan maanpeitekasveja, kunttaa tai esim. niittykasvillisuutta
  8. Vältä erilaisten torjunta-aineiden käyttöä puutarhassasi.  Monilajisessa puutarhassa vallitsee luonnon tasapaino eli tuhohyönteisillä on siellä luontaisia vihollisia eikä myrkkyjä tarvita.
  9. Tärkeintä luonnonmukaisen puutarhan hoidossa on rentous 🙂  Luonnonmukaista puutarhaa sanotaankin usein laiskan miehen puutarhaksi sillä ideana on, että luonto hoitaa puutarhan.  Se ei tarvitse lisäkastelua eikä lannoituksia, kun kasvit on valittu tontin maaperä ja kasvuolosuhteet huomioonottaen.  Luonnonmukaisella pihalla kasvien annetaan levitä rauhassa ja hyväksytään luonnonvalinta eli se, että kaikki kasvit eivät menesty esim. joka talvi hengissä.

Nautitaan luonnomukaisesta pihasta, niin nauttivat myös kimalaiset ja perhoset!

Pienen pihan suunnittelu

Pienistä pihoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä rivitalopihoja tai pieniä paritalopihoja.  Uutena tulokkaana omiin suunnittelukohteisiini on tullut on ns. ketjutetut omakotitalot, joiden piha-alue on todella pieni. Pihan malli on poikkeuksetta selkeä suorakaiteen tai neliön muotoinen ja yhä enenevissä määrin ne on rajattu korkein lauta-aidoin eli näkymä ikkunasta ulos on melko karu.

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest

Pihan ilmettä suunniteltaessa kannattaa lähtökohtaisesti miettiä mitä piha sinulle itsellesi ja perheellesi merkitsee. Onko piha lasten leikkipiha, olohuoneen jatke, kesäkeittiö, hyötypuutarha jne.   Tarvitaanko pihalla nurmikkoa vai halutaanko esim terassialuetta laajentaa ja jatkaa vaikkapa kivipinnoin. Kun tämä asia on selvä, aloitetaan pihan suunnittelu toivotuilla toiminnoilla. Pihalehtiä ja -kirjoja kannattaa selailla ja esim. Pinterest- palvelusta löytyy kuvahaulla paljon erilaisia ideakuvia.

Pienelläkin pihalla on mahdollista toteuttaa ns. huoneajattelua, jossa erilaiset toiminnot ovat omina ”huoneinaan” ja hyvällä suunnittelulla ns. toivottoman tuntuisestakin lähtötilanteesta saadaan toimiva ja viihtyisä kokonaisuus.

py-C3-B6relinjainen-2BpihaKun olet päättänyt puutarhan toiminnot. suunnittele pihan muotokieli ja mitoitus.  Pienessä pihassa kannattaa suosia geometrisiä perusmuotoja – neliöitä ja suorakaiteita. Nämä muodot toistavat talon muotoa ja antavat pihalle hyvän jäsennellyn ulkonäön.  Ympyrän käyttö onnistuu myös -tai yleensäkin kaarevien muotojen käyttö – mutta niiden kanssa täytyy olla huolellinen, ettei lopputulos näytä epäsiistiltä ja huolittelemattomalta.

Jos pieni piha on rinteinen luo se omat haasteensa pihan suunnitteluun.  Kukaan ei halua pihaa, jolla ei voi tehdä mitään kun se on….hmmmm…yhtä rinnettä 🙂 .  Eli pihaa pitää porrastaa ja luoda sinne tiloja eri tasoihin.  Näin saadaan loihdittua rinteestä toimiva pihakokonaisuus.

Ennen

Ennen

Jälkeen

Jälkeen

 

 

 

 

 

 

 

Rivitalopihoille on tyypillistä, että siinä on erilliset etu- ja takapiha, jotka ovat hyvin usein kasvuolosuhteiltaan aivan erilaiset – toinen varjoinen pohjoispiha ja toinen aurinkoinen etelä- tai länsipiha.  Alla olevassa kohteessa pihan paahteinen puoli on sisääntulossa ja varjoisempi puoli oleskeluterassin puolella.Pienessä puutarhassa kannattaa ottaa käyttöön myös pystysuorat pinnat eli hyödyntää köynnöskasveja ja kapeakasvuisia puita ja pensaita.  Myös pieni pergolarakenne tuo lisää tilaa köynnöskasveille. Ja muista – pieneenkin pihaan mahtuu aina yksi pihapuu – vaikkapa pienikasvuinen omenapuu tai kaunis rungollinen pensas.  Pienessä pihassa kannattaa suosia yhtenäisiä istutusalueita ja satsata kunnolla esim. yhteen perennaryhmään kuin että istuttaisi yksittäisiä kasveja pitkin pihaa. Kasveissa kannattaa suosia toistoa eli liian suuri erilaisten kasvien määrä tekee pihasta helposti sekavan ja levottoman oloisen.

Loppusilauksen pienelle pihalle antaa hyvin suunniteltu valaistus, jossa käytetään esim. terassiin upotettuja valaisimia ja matalia, kasvillisuusryhmiin sijoitettuja pylväsvalaisimia.  Pihavalaistus suunnitellaan hyvissä ajoin, että rakentamisvaiheessa tarvittavat johdot yms. saadaan vedettyä paikoilleen ennen pintojen ja istutusalueiden rakentamista.

Esimerkki rivitalopihan uudistamisesta

Rivitalopihan vanha sisääntulo

Rivitalopihan vanha sisääntulo

Rivitalopihan uusi sisääntulo

Rivitalopihan uusi sisääntulo

 

 

 

 

 

 

 

 

Yllä olevassa kohteessa sisääntulo haluttiin siistimmäksi ja helppohoitoisemmaksi.  Pihasta poistettiin vanha hankalahoitoinen nurmikko sekä huonokuntoiset pensasistutukset.  Piha nostettiin matalalla muurilla suoraksi ja istutukset valittiin niin, että ne kasvavat muutamassa vuodessa sellaisiksi ettei paljasta multaa näy.

Takapihalla terassin edessä kasvoi ylisuureksi kasvanut pihlaja-angervo, joka peitti jo puolet terassinkin alasta.  Se poistettiin ja terassin eteen suunniteltiin pitkin kesää kukkiva istutusryhmä ja keinun alle tehtiin kiveys.

Takapihan lähtötilanne

Takapihan lähtötilanne

Takapihan lähtötilanne

Takapihan lähtötilanne

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Nyt terassi ei ole korkean pensaan tukahduttamana ja kunhan kasvit pääsevät kunnon kasvuvauhtiin multapinta häviää kokonaan näkyvistä.  Myös keinussa on kiva istuskella, kun se on  uuden kivetyn alueen päällä 🙂

Kuva istutuskesältä

Kuva istutuskesältä

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjallisuutta:
Pikkupiha – suunnittelu ja kasvivalinnat (Taimistoviljelijät ry)
Small Garden Desing Bible (Tim Newbury)
Small Garden (John Brookes)
Pihasuunnittelun ABC (Helga Gropper)

Yleisimmät virheet pihan suunnittelussa ja rakentamisessa

Aikaisemmissa blogikirjoituksissa olen käsitellyt pihasuunnittelua ja piharakentamista.  Nyt lyhyesti suunnittelu- ja rakentamisvirheitä, joita pihoilla tavallisimmin näkee.

1. Koko suunnittelu on unohtunut!

Rakennetaan talo ja sitten vasta mietitään mitä pihan kanssa tehtäisiin…. ja usein ei sitten olekaan rahaa eikä energiaa pihan toteuttamiseen

HOX!

  • pihasuunnittelu tulisi tehdä yhdessä rakennussuunnittelun kanssa, jotta kaikille toiminnoille varattaisiin riittävästi tilaa
  • uudisrakentaja – varaa rakennusbudjetissa n. 8-12 % kiinteistön arvosta piharakentamiseen
  • tontilla saadaan suuriakin kustannussäästöjä  rakennustöiden oikealla ajoituksella.
  • maa-aineksen kaivuut ja siirtämiset, kasvualustojen tuonti, kiveysten ja rakenteiden rakennekerrosten tekeminen, puiden kaadot, ojitukset ja pengerrykset kannattaa tehdä silloin, kun tontilla muutenkin jylläävät isot koneet.

DSC_0180 2. Pihan pohjatyöt on tehty huonosti

  • pintavesien kaadot huonot eli pahimmassa tapauksessa vedet valuvat pihalta kohti taloa. Kaadot talosta poispäin tulisi olla vähintään 3% viiden metrin matkalla.
  • huonosti tehdyt kaadot johtavat vedet naapurin tontille
  • suunnittelussa ei ole otettu huomioon tontin maaperäolosuhteita ja esim. pihan kulkuväylien alusrakenteet on riittämättömät, joka johtaa kiveysten tai asfaltoinnin routimiseen.

HOX!

  • ennen rakentamisvaihetta tarkista pihan korkomaailma.  Jos homma tuntuu hankalalta niin käytä apunasi ammattiosaajaa.
  • muista, että missään tapauksessa pintavesiä ei saa johtaa naapurin tontille.  Raja-alueelle tehdään painanne, joka estää veden virtaamisen naapuriin.
  • käytä pinnoitteena esim. hulevesikiviä tai muita läpäiseviä materiaaleja, jolloin pintaa pitkin valuvan veden määrä vähenee

 

3. Kasvit on istutettu väärään kasvupaikkaan

  • ennen kasvien valintaa ei ole perehdytty riittävästi siihen minkälaiset kasvuolosuhteet pihalla/puutarhassa on – tärkeimpänä maaperän laatu!
  • myös tuuli ja valo-olosuhteet on otettava huomioon kasvivalinnoissa.  Esim. alppiruusun paikka ei ole keskellä pihaa auringonpaahteessa vaan se tarvitsee puolivarjoisan kasvupaikan, jossa kasvualusta on hapan ja omenapuu harvoin selviää talvesta paikalla, jossa on kylmä pohjoistuuli.

HOX!

  • tutustu kasvien kasvupaikkavaatimuksiin ennen kuin ostat sen hetken mielijohteesta kaupan alekorista.

4. Pihan sisääntulo on unohdettu

  • sisäänkäynti on talon ”käyntikortti”  ei ole ihan samantekevää mitä sinne on istutettu tai mikä on näkymä esim. viereiselle tielle.

HOX!

  • sisääntuloa voidaan piristää myös isoilla ruukuilla

5. Istusalueista ei ole tehty yhtenäisiä/istutuskuopat ovat liian pieniä/kasvualusta riittämätön

  • istutusalueiden ja nurmikon alle laitetaan liian vähän multaa/kasvualustaa (hyvin tehdyn nurmikon alla on vähintään 20 cm tiivistettyä kasvualustaa!)
  • kasvualusta on huonolaatuista eli ei täytä viherympäristöliiton vaatimuksia (on lannoitamaton tai sisältää rikkakasveja)
  • puiden istutuskuopat liian pieniä, jolloin juuristo alkaa ns. kiertää kehää kuopassa ja tukehtuu tilan puutteeseen
  • istutusalueet eivät ole yhtenäisiä, vaan esim. pensaat yksittäisinä pitkin nurmialueita, jolloin ne joutuvat taistelemaan ravinteista kasvutilasta nurmikon kanssa.  Yleenäs nurmikasvusto voittaa tämän mittelön ja pensaat voivat huonosti.

HOX!

  • tee istutuskuopasta reilusti leveä. Esim. lehtipuille 150 cm.  Syvyys n. 60-80 cm riippuen juuripaakun koosta
  • yhtenäisten istutusalueiden hoitaminen on helpompaa kuin yksittäisten, nurmikolle istutettujen pensaiden.

6. Puut on istutettu liian lähelle rakennuksia

  • talon huolto vaikeutuu ja puu varjostaa täysikasvuisena
  • puun muoto ja elinvoimaisuus kärsivät
  • puuta joutudaan leikkaamaan, mikä voi aiheuttaa esim. lahovikoja
    • lahovikainen puu on turvallisuusriski eli esim. myrskytuuli voi kaataa puun
  • lehdet kertyvät sadevesikouruihin
  • maatuvat lehdet sammaloittavat katon
  • juuristo kaivautuu sadevesi- ja salaojaputkistoon

HOX!

  • ota selvää istutettavan puun oksiston lopullisesta koosta. Piirrä mittakaavassa olevaan suunnitelmakuvaan lopullinen koko, jotta näet kuinka laajalle oksisto leviää

DSC_00967. Toimintojen sijoittelua ei ole mietitty rakennusvaiheessa

  • lapset (trampoliini)- mitä tilalle joskus myöhemmin?
  • mihin on järkevintä sijoittaa polkupyörät
  • takka/polttopuut – onko niille varattu tilaa
  • peräkärryn paikka
  • kompostorit

HOX!

  • sijoita trampoliini paikkaan, johon voit myöhemmin tehdä esim. pyörän kiveyksen oleskelualueeksi.  Voit istuttaa pensaista jo valmiiksi trampoliinin ympärille.

8. Lumien säilyttämiselle ei ole varattu tilaa

Suomessa on joka vuosi talvi ja lumien säilyttämiselle on varattava tilaa (tästä kirjoittelin aikaisemmin blogissani)

HOX!

  • huomioi suunnitteluvaiheessa ettet ”blokkaa” lumenluontialueita esim. tukimuureilla tai korotetuilla istutusalueilla

9. Pihan hoitotasoa ei ole mietitty

Virheellisesti päädytään nurmipihaan, joka on hoidollisesti kaikkein työläin.  Oikeilla kasvivalinnoilla ja  yhtenäisillä istutusalueilla saadaan pihasta helppohoitoinen. Myös maanpeitekasvien ja esim. niittykasvillisuuden käyttöä kannattaa harkita.

HOX!

  • yhtenäiset, siistisi rajatut istutusalueet helpottavat hoitoa.
  • muista periaate: ”oikea kasvi oikeaan paikkaan” Eli varjokasveja ei kannata istuttaa paahteeseen 🙂

Jos haluat välttää virheet, ota selvää ja suunnittele. Jos oma aika tai kiinnostus suunnittelun ei riitä, palkkaa pihasuunnittelija ja toteuta suunnitelma viherrakentamisen ammattilaisen avulla.

Vanhan pihan kunnostaminen

DSC_0039Kaikille omakotitalosta haaveileville uuden rakentaminen ei ole sopiva vaihtoehto vaan he valitsevat uudeksi kodikseen vanhan talon – usein ihan sen takia, että siellä on valmiina piha suurine puineen ja pensaineen. Vanhaan pihaan halutaan kuitenkin mahdollisesti jotain muutoksia.

Vanhan pihan saneerausta suunnittelevan on syytä edetä piharemontin kanssa hitaasti ja ajatuksen kanssa – uudistaminen tulee tehdä varoen ja lempeällä otteella.   Kannattaa miettiä onko vanha rintamiestalo ympäristöineen sinulle sopiva paikka, jos haaveilet japanilaistyylisestä havu/kivikkopuutarhasta. Ennen kuin pihan muokkaukseen ryhdytään , suosittelen ympäristön, kasvillisuuden sekä tontin tuuli- ja valo-olosuhteiden tarkkailua vaikkapa ihan pari kesää ja talvea kaikessa rauhassa.  Näin selviää tontin valoisimmat, varjoisimmat, kuivimmat, kosteimmat ja tuulisimmat kohdat ja sen perusteella voidaan lähteä pihan kunnostamiseen ja uudistamiseen.

044Pihan raivaaminen aloitetaan varovaisesti.  Hienovaraisella raivauksella saadaan esiin pihan alkuperäinen kasvillisuus ja seasta voi löytää esim. ihania, kestäviä maatiaisperennoja. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan rakentamisajankohdan puutarhaihanteita, jotta kunnostaminen sujuisi vanhaa kunnioittaen.   Esim. vanhan puutalon (ennen sotia rakennettu) pihalla kulkuväylät olivat alunperin hiekkakäytäviä tai paikalla valettuja betonilaattoja.  Puutarhat olivat reheviä ja niissä oli selkeät hyötypuutarhat marjapensaineen, perunamaineen ja omenapuineen.  Oleskelualueet olivat selkeästi irti rakennuksesta niitä suojasi pensasryhmät.  Sotien jälkeen pihojen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota pihan käyttöön perheen oleskelualueena.  Talon yhteyteen laatoitettiin oleskelupaikka ja pihanurmikosta muotoutui alue mm. pihapelejä varten.  Hyötypuutarhat pienenivät ja suuret perennaistutukset valtasivat alaa. -60 ja -70 -lukujen tasakattoisten tiilitalojen pihat olivat yksinkertaisia, suoraviivaisia ja istutuksissa suosittiin havukasveja ja näyttäviä perennoja.  Istutusalueet olivat yhtenäisiä ja oleskelualueet siirtyivät talon yhteyteen.

Milloin vanhan pihan remontointi on ajankohtaista?

  • Vanha piha  tehty edellisten asukkaiden mieltymysten mukaisesti ja aika on ajanut toteutuksen ohi eli huomataan piharemontin tarve.
  • tontilla olevia rakennuksia remontoidaan
  • sokkelin kosteuseristämisen yhteydessä
  • sadevesijärjestelmien parannustöiden yhteydessä
  • tontin pintavesien ohjaamisen yhteydessä
  • pihavalaistuksen parantaminen

DSC_0046Kunnostussuunnitelman lähtökohtana on realistinen tilannekartoitus puutarhan/pihan nykytilanteesta.

Tontista piirretään pohjakartta, johon merkitään:

  • tontin rajat ja rakennukset
  • nykyiset toiminnot
  • kootaan yhteen pihan ”aarteet” eli alkuperäisen pihan kasvillisuus
  • ilmansuunnat
  • ikkunat/ovet
  • tasoerot
  • olemassa olevat puut, pensaat ja perennaryhmät
  • aidat
  • isot kivet tms.
  • naapurit
  • tiet
  • valaistus
  • tuulensuunnat
  • vesipiste
  • säilytettävät rakenteet (pergolat, leikkimökki jne.)
  • näkymät (hyvät ja huonot)

Seuraavaksi tehdään kuntoarvio pihapiirin kasvillisuudesta eli arvioidaan itse tai asiantuntijan avulla puiden ja pensaiden kunto ja mietitään miten esim. suurten puiden poisto vaikuttaa omaan ja naapuruston maisemaan. Esim. suurten koivujen poisto vaikuttaa tontin vesitalouteen ja valo-olosuhteisiin. Kasvillisuuden arvioinnin ohessa tarkistetaan pihapiirin kalusteet ja säilytettävät rakenteet.

Mitä muuta pitää ottaa huomioon:

Tutustu oman asuinalueen rakennusjärjestykseen sillä kuntien ja kaupunkien rakennusjärjestykset ohjeistavat mm.

  • puiden kaatoa
  • tukimuurien ja pengerrysten rakentamista
  • piharakennusten rakentamista ja sijoittamista tontille (esim. grillikatos, leikkimökki…)
  • lumien kasausta
  • istutuksia
  • pihan aitaamista
  • tontin ajoliittymiä

Näiden ohjeistusten sisältö vaihtelee alue- ja paikkakuntakohtaisesti.

Lumi pihalla ja puutarhassa

Aamukahvia nauttiessani, katselin ulkona möyrivää lumisadetta ja ajattelin, että tässäpä hyvä aihe bolgikirjoitukseen. Lunta ja lumitöitä on tänä talvena ainakin Oulun korkeudella ollut ihan ”riittävästi” 😀 😀

Lumi on siinä mielessä hassu kirjoittelun tai keskustelun aihe, että aina se ensilumi ”yllättää” tiellä liikkujat, tiestön talvikunnossapito puhuttaa ja lumien säilömisestä tulee jossain vaiheessa ongelma niin, että siitä saadaan aikaan jopa naapuririitoja.  Lumi sulaa – jopa Oulussakin-  pois yleensä juhannukseen mennessä 🙂

Omalla pihalla näyttää tältä nyt…

… kesää odottaen!

Katuliittymän kohdalla lumet on järkevin kolata liittymän viereen. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, ettei penkka saa estää näkymää tielle. Usein ongelmaksi nousee se, että naapurin tontti alkaa heti liittymän vierestä. Kuinka pitkälle lunta voi pukata naapuritontin ja tien väliin?  Meilläkin penkat alkaa olla niin korkeat, että näkyvyys kadulle on huono.Esim. Oulussa on olemassa velvoitteet kiinteistöjen talvikunnossapitoon. Tällaisena runsaslumisena talvena omakotitalotontin rajat tulevat lumitöissä helposti vastaan ja koska kaupunkien ohjeistus on, että lumet tulisi varastoida omalle tontille niin loppupeleissä lunta pitäisi siirtää kaupungin lumenvastaanottoalueelle. Näinhän toimitaan mm. julkisilla paikoitusalueilla / kaupungin katualueilla, joissa ei ole lumien kasausvaraa.

DSC_0105 DSC_0108 Lumen luonti herättää toisinaan omakotitaloasujissa monenlaisia näkemyksiä ja palautetta lähtee niin kaupungin suuntaan kuin paikallislehtien juttupalstoille.  Naapureiden keskinäisiä kiistoja ei kaupunki kuitenkaan lähde selvittämään. Löysin netistä mielenkiintoisen artikkelin, jossa oikeustieteen professori pohtii lumen juridiikkaa eli kyllähän lumesta saadaan aikaan hankalakin asia jos niikseen tulee 🙂

Pihasuunnitelmaa tehtäessä myös lumien sijoittaminen tontille on otettava huomioon.  Joskus se onnistuu ja joskus taas ei.  Usein kaupunkitonttien pieni koko  sekä puhtaanapidettävien pintojen laajuus asettava omat ongelmansa.  On ihan eri asia huoltaa piha, jossa autotalli on lähellä tienreunaa kuin piha, jossa talli on sijoitettuna tontin perälle  – kolattava, lumettomana pidettävä alue on näissä suurusluokaltaan ihan erilainen.  Nykyiset uudet asuinalueet suosivat myös hyvin tiivistä rakentamista, jossa talot on ns. ketjutettu toisiinsa eli lumitilaa ei yksinkertaisesti ole. Toisaalta tuskinpa kukaan suunnittelija osaa mitoittaa pihan lumien säilytyspaikkoja tällaisiin ”ääriolosuhteisiin”, joksi ainakin tämän talven Oulussa lasken. Olemme asuneet nykyisessä asunnossamme kymmenen vuotta ja ensimmäisen kerran lunta on näin paljon !!

Puutarhassa lumi on pääsääntöisesti hyvä asia, sillä se suojaa kasveja viimalta ja pakkaselta.  Onkin järkevää peittää talvenarat kasvit pehmeään lumivaippaan, sillä lumen alla lämpätila ja kosteus ovat korkeampia ja tasaisempia kuin lumen päällä. Kuiva pakkaslumi toimii tässä paremmin kuin kostea nuoskalumi.

Alppiruusut lumipeitteen alla

Oulun korkeudella tarvitaan todella harvoin pakkaspeitteitä tai -harsoja, sillä lunta on yleensä riittämiin. Täytyy vaan nähdä hieman vaivaa ja tehdä lumityöt niin, että kasaa lunta arkojen kasvien päälle. Runsaslumisena talvena tulee huomioida myös sellainen seikka, että hedelmäpuiden suojaverkkoja on syytä nostaa tai kaivaa lunta pois suojaverkon ympäriltä niin, ettei ei-toivotut jänikset pääse puiden kimppuun.

Lapsille lumi on tietysti ihan juhlaa! (ja lapsenmielisille koirille… 😀 )

Suojaverkkojen tarkistamisen aika!

Mitäs haittaa lumesta sitten voi olla?  Ensimmäisenä tulee mieleen lumihome, joka voi muodostua silloin, kun lumi sataa sulaan maahan.  Lumihome tappaa nurmikon altaan eli keväällä odottaa nurmikon paik-kausoperaatio.  Lumihometta voi ehkäistä leikkaamalla nurmikon syksyllä matalaksi. Toisaalta suuret lumimassat painavat oksia ja voivat aiheuttaa jopa oksien katkeamisia.  Varsinkin märkä lumi on usein pensaiden ja puiden ”mörkö”.  Kasvillisuutta voidaan auttaa ravistelemalla lumia pois oksien ja latvusten päältä suojakelien aikaan.  Ja jos pihalla on kasvihuone, niin myös sen puhdistaminen voi olla tarpeen runsaslumisena talvena.  Lumen puuttuminenkin voi aiheuttaa ongelmia esim. juuri nurmikon kanssa, kun syntyy jääpoltetta eli vesi jäätyy painanteisiin ja palelluttaa nurmikon altaan.  Perinteinen tapa kasata lunta sokkelia vasten lämpöhukan estämiseksi voi aiheuttaa iso ongelmia, jos lumi pääsee sulamaan sokkelia vasten esim. pihan puuteellista pintavesikaatojen vuoksi.  Vesi siis ei pääse valumaan pois päin sokkelista.  Ongelma vain pahenee, jos seinänvierustan sala-ojaputket ovat jäässä.

HOX! Talven lumitilannetta ja esim. lumen vesipitoisuutta voi seurata mm. Ympäristö.fi -sivuilta 

Unelmista totta eli ohjeita piharakentamiseen

Milloin piharakentaminen aloitetaan?

Vaikkei varsinaisesta piharakentamisesta vielä puhutakaan, niin aloitus on periaatteessa jo siinä vaiheessa, kun talon/rakennusten paikkaa määritellään tontille.  Tässä yhteydessä mietitään mitä kasvillisuutta säästetään ja mitä poistetaan. On myös syytä huomioida rakentamiseen tarvittava tila ja mietittävä miten säilytettävä kasvillisuus suojataan ja mihin esim. säilytettävät pintamaat kasataan. Myös pihan korkomaailma suunnitellaan tässä vaiheessa.  Kun on hyvissä ajoin liikkeellä suunnittelun ja rakentamisen kanssa,  niin vältytään turhilta maansiirtotöiltä ja saadaan pihan pohjatyöt samalla valmiiksi.  Tästä on selvää rahallista säästöä rakentajalle!

Kannattaa huomioida myös se, että joissain tapauksissa tontti on hyvin kapea tai rinteinen eli jos pihan pohjatöitä ei tehdä valmiiksi ennen sokkelin rakentamista niin pihan takaosaan on mahdotonta päästä enää sen jälkeen koneella. Tällaisessa tapauksessa piha joudutaan mahdollisesti rakentamaan kottikärryn ja lapion avulla talon valmistumisen jälkeen.

Pihan rakentamisjärjestys

  • suunnittelu (pihasuunnitelma) rakennuksen suunnittelun kanssa
  • suunnitelman rakenteiden mittaaminen maastoon (jatkuu koko rakentamisen ajan)
  • säilytettävän kasvillisuuden ja rakenteiden suojaaminen
  • maaston muotoilu ja tarvittaessa myös salaojitus
  • kasvualustan talteenotto
  • suunnitelman rakenteiden mittaaminen maastoon
  • kaapelointien ja kuivatusrakenteiden kaivaminen paikoilleen
  • terassien, kiveyksien ja muiden kiinteiden rakenteiden pohjatyöt (routivuus selvitettävä maaperätutkimuksella etukäteen)
  • pihavalaisimien paikat valmiiksi
  • pihan kovien pinnoitteiden rakentaminen
  • kasvualustan levittäminen
  • kasvillisuuden istuttaminen
  • katteiden laitto
  • nurmikon kylvö / siirtonurmikon asentaminen
  • valmis piha!

Suunnitelman avulla rakenteet mitataan maastoon ja  rakentaminen aloitetaan aina sokkelin vierestä. Kasvualustaa ei suositella levitettäväksi suoraan kiinni sokkeliin eli sinne on viisainta tehdä seinänvierikiveys  esim. betonikivistä tai -laatoista, maakosteaan betoniin asennetuista luonnonkivistä tai vaikkapa murskeesta.

Maanpinnan kaadot sokkelista ulospäin on oltava riittävät, että sadevesi ei valu kohti sokkelia. Suositeltava kallistus on 5% kallistus 3 m matkalla sokkelista poispäin,  Nurmikkopinnoilla kallistus on vähintään 1-2 % (1-2 cm/m)  Päällystettyjen alueiden kaltevuudet alla olevassa taulukossa.

Päällyste
Sivukaltevuus
Viettokaltevuus
Asfaltti
Ajorata
2,5 – 3,0 %
Jalkakäytävä
2,0 – 2,5 %
Piha
1,0 – 3,0 %
Kiveys, laatoitus
Ajorata
2,0 – 4,0 %
Jalkakäytävä
2,0 – 3,0 %
Piha
1,0 – 4,0 %
Sora
Ajorata
4,0 – 5,0 %
Piha
2,0 – 4,0 %

Pihan kaikki kaadot pitää suunnitella niin, että hulevedet (sadevedet) eivät valu naapureiden pihalle. Hulevedet voidaan pihan muotoilulla ohjata esim. istutusalueille kasvien käyttöön, hulevesisäiliöön tai sadevesikaivoon, jota kautta ne menevät kaupungin sadevesijärjestelmän.

Kun kovia rakenteita rakennetaan on varmistettava se, että suunnitelluille kasvillisuusalueille jää tarpeeksi tilavuutta.  Kasvien vaatimat kasvualustasyvyydet on yleensä määritelty työselostuksessa. Istutustyöt ja nurmikko (kasvualustan levittäminen)  tehdään viimeisinä työvaiheina sen vuoksi, että kasvillisuusalueiden hoito alkaa heti niiden valmistuttua.

Työvaiheista eniten aikaa vieviä ovat  muurien ja kiveysten rakentaminen.

Kustannukset eli mitä kaikki maksaa?

Pihan rakentamiskustannuksiin vaikuttaa oleellisesti pihan koko, pihan korkeuserot sekä materiaalivalinnat.   Edullisin pihan on usein sellainen, jossa on paljon kasvimateriaalia – kallein on kivipainotteinen piha.  Myös pieni rivitalopiha, joka joudutaan rakentamaan käsin voi olla kalliimpi kuin iso, koneilla rakennettava piha.  Jos rakennuttaa pihan ulkopuolisella urakoitsijalla, kannattaa pyytää useampia tarjouksia vertailua varten ja tämä tarjousten pyynti ja vertailu onnistuu tarkalla pihasuunnitelmalla, joka sisältää tarvittavat määrälaskennat ja detaljikuvat.

Usein rakentaja yllättyy siitä, kuinka paljon varsinaiset maa- ja pohjarakentamiskustannukset tontilla ovat.  Näitä voidaan oleellisesti vähentää teettämällä tämä osuus jo rakennuksen sokkelinrakennusvaiheessa.  Yleisesti voidaan todeta, että piharakentamiseen kannattaa varata rakennusbudjetissa n. 8-12 % kiinteistön arvosta.  Kun suunnittelija tietää paljonko rakentamiseen on varattu rahaa, myös pihasuunnitelma on helpompi laatia.  Suuntaa-antavaa kustannusarviota voi tehdä esim. Viher- ja ympäristörakentajien (VYRA) kustannuslaskurilla.

Kannattaa muistaa kuitenkin se, ettei kaikkea tarvitse tehdä kerralla.  Pihan rakentamisen kustannuksia voidaan jakaa useammalle vuodelle.  Se on helppoa, kun on olemassa kokonaissuunnitelma, jonka avulla työvaiheet voidaan suunnitella ja jakaa osiin.  Myös itse tekemällä säästää.  Suosittelen kuitenkin esim. kiveysten ja muurien tekoon ammattiapua, jos niitä ei ole tehnyt aikaisemmin.  Niiden korjaaminen jälkikäteen on kallista puuhaa.

Sitten vaan nautitaan uudesta pihasta!

Pihasuunnitteluprosessi

Kun pihasuunnittelutarjous on hyväksytty, alkaa varsinainen suunnitteluprosessi. Nyt  asiaa siitä miten pihasuunnitteluprojekti etenee.  Tärkeintä on muistaa se, että  suunnittelutyölle varataan riittävästi aikaa. Se on prosessi, jonka lopputuloksena on kaunis ja toimiva kokonaisuus.

piha 2014 6Mitä lähtötietoja suunnittelija tarvitsee?

  • asemapiirros
  • rakennusten pohja- ja julkisivupiirustukset
  • valokuvia kohteesta (yleensä suunnittelija kuvaa kohteen ennen työn aloittamista ellei kyseessä ole ns. etäkohde, josta asiakas lähettää valokuvia/videokuvaa)
  • kartoitustiedot :suuret kivet ja kalliot,korkeusasemat nykyiset ja säilytettävät,rakenteet sekä säilytettävä kasvillisuus, kaapeli, salaoja- ja sadevesiviemäriverkostot
  • rakentamisen budjetti
  • luettelo asioista, joita asiakas haluaa pihalleen (asiakas voi käytää apunaan esim. tämän tyyppistä listaa pihasuunnittelun kulmakivistä )
  • pihan rakentamiseen ajateltu budjetti (karkea arvio n.8-12% kiinteistön arvosta)
  • tietoa siitä mitä pintamateriaaleja pihalle halutaan
  • kasvi- ja väritoiveet (myös inhokit 😀 )
  • erityishuomioitavat asiat (esim. lemmikit, pihan esteettömyys jne.)

Suunnittelutyön alkuun pidetään aloituspalaveri asiakkaan kanssa ja kirjataan hänen toiveensa ylös. Suunnittelija tarvitsee työnsä pohjaksi voimassa olevan asemapiirroskuvan, joka voi olla joko .dwg tai .pdf tiedosto.  Pdf-tiedostossa on huomioitava se, että siellä näkyy esim. tontin sivujen mitat, joiden avulla suunnittelija saa skaalattua kuvan oikeaan mittakaavaan sekä rakennuksen todellinen paikka sekä mitat.  Vanhoissa pihakohteissa kannattaa kääntyä kaupungin tai kunnan puoleen, jotta saa ajantasalla olevan kuvan.

Asemapiirroksen lisäksi tarvitaan asunnon pohjakuva ja julkisivukuvat, selvitys siitä, missä kulkee taloon vedetyt kaapeloinnit ja putket sekä selvitys tontin maaperästä.  Uusilla alueilla on myös kaupungin tekemä rakennustapaselostus, jossa ilmenee mm. tontin vaaditut aidat ja niiden materiaali.

Mitä tarkemmat taustatiedot suunnittelija saa, sen helpompi on laatia tarkka ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma.  Jos tilaaja ei tiedä mitä haluaa, suunnittelija kertoo kyseiselle pihalle sopivista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista suunnittelutyön lähtökohdaksi!

pyörelinjainen piha 2Mitä asioita suunnittelija ottaa huomioon tehdessään suunnitelmaa?

  • asiakkaan toiveet ja tarpeet sekä käytettävissä oleva budjetti
  • maasto-olosuhteet
  • tontin koko ja muoto
  • helppohoitoisuus
  • ekologisuus
  • säilytettävä kasvillisuus
  • säilytettävät rakenteet
  • ilmansuunnat ja rakennuksen huonejärjestys
  • kulkuväylät
  • oleskelualueet
  • kasvillisuus ja kasvuolosuhteet
  • pintavesien ohjaaminen
  • pintamateriaalit
  • rakenteet (aidat, muurit, terassit, portaat, pergolat, katokset, jätesuojat jne.)
  • valaistus
  • tomutus ja kuivatus
  • lasten leikkipaikka (keinu, hiekkalaatikko, trampoliini…)
  • polkupyörät
  • lumitila
  • näkösuojat

Lähtotietojen perusteella suunnittelija tekee 1-2 luonnoskuvaa, jotka käydään läpi asiakkaan kanssa. Tässä yhteydessä esitellään myös pihan pintamateriaalivaihtoehdot – mahdollisesti myös kaluste-/ valaisinvaihtoehtoja. Parilla erilaisella luonnoskuvalla esitetään asiakkaalle se, miten toimintoja voidaan sijoittaa tontille ja miten tila muuttuu esim. erilaisilla linjoilla (kaareva, suora).  Ainakin omassa työssäni lopullinen luonnoskuva on hyvin usein yhdistelmä esitellyistä ehdotuksia. Luonnoskuvan hyväksymisen jälkeen pihasta tehdään rakennussuunnitelma ja pihasuunnitelmapaketti liitteineen saatetaan valmiiksi.

M161.inkälainen on sitten hyvä suunnitelma?

  • asiakkaan yksilölliset toivomukset on otettu huomioon ja suunnitelman avulla hän voi hakea tarvittavat rakennus- ja toimenpideluvat
  • kasvien kasvupaikkavaatimukset on huomioitu
  • kasvien koko kesän ajan jatkuva kukinta on huomioitu, samoin syys- ja talvivärit
  • materiaalit on valittu rakennukseen ja ympäristöön sopiviksi
  • ympäristön vaatimukset ja tekniset mahdollisuudet on otettu huomioon

Hyvin suunniteltu ja rakennettu piha istuu harmonisesti ympäristöönsä ja tukee omalta osaltaa rakennuksen arkkitehtuuria.

Suunnitteluprosessiin kuluvaan aikaan vaikuttaa suuresti se mihinkä aikaan vuodesta työn tilaa.  Jos haluaa saada suunnitelman käyttöön heti keväällä, kun lumi ja routa ovat sulaneet, niin tilaus kannattaa laittaa sisään jo syksyllä/talvella.  Maalis-huhtikuu ovat tilausten kannalta ruuhkaisinta aikaa ja huonoimmillaan suunnitelman valmistuminen menee syyskesälle.  Jouhevimmillaan luonnoskuvat ovat asiakkaan katsottavana muutamassa viikossa ja lopullinen suunnitelma valmiina n. 4-6 viikon kuluessa. Pihasuunnitelma kootaan kansioksi ja kaikki asiakirjat toimittaan asiakkaalle myös sähköisessä muodossa tarjouspyyntöjä varten.2015-01-20 15.29.08-2

 

Kotisivultani voit ladata ilmaisen pihaoppaan!  Valitse itsellesi sopiva versio tai tilaa vaikka kaikki 🙂