Pölyttäjät puutarhassa

Maapallon elämän perusta on kasvien yhteyttäminen ja kasvien lisääntymisen edellytys on riittävä pölytys. Maapallon tehokkain ja tärkein pölyttäjähyönteinen on mehiläinen.   Hieman surullisena luen puutarhapalstoja ja erilaisia facebookryhmiä, jossa etsitään toistaan jykevämpiä keinoja hävittää pihalta ampiaiset ja tämä käsite yleensä sisältää myös hyödylliset mehiläiset ja kimalaiset.

Tunnista pölyttäjät hunaja.net

Eli tuosta kolmikosta ampiaisen tunnistaa ”ampiaisvyötäröstä” ja karvattomasta ruumiista, josta keltamusta raidoitus erottuu selkeästi.  Kimalainen ja mehiläinen ovat niitä puutarhan ”hyviksiä”, joiden tuhoamiseen täytyy kyllä olla hyvät perusteet jos sille tielle lähetään.  Albert Einsteinin sanoin: ”Jos mehiläiset kuolevat, on ihmisillä neljä vuotta elinaikaa…”

Nykyinen maatalous suosii suuria peltoaukeita, yhden viljelykasvin peltoja, salaojia ja kasvinsuojeluaineita, joilla kaikilla on luonnonvaraisten pölyttäjähyönteisten tehoa heikentävä vaikutus, sillä niiden luontaiset ravintokasvit ja pesäpaikat tuhoutuvat.  Totuus on, että nykyinen maatalous tarvitsee entistäkin enemmän mehiläisiä pölyttäjiksi ja luonnonvaraisten pölyttäjähyönteisten vähenemistä ovat korvanneet mehiläistarhaajat.  He tuottavat herkullisen kotimaisen hunajan lisäksi paljon pieniä apulaisia pölytyshommiin ja siksi olikin aika järkyttävää lukea Suomen Mehiläishoitajien liiton tiedote, jossa kerrottiin Loimaalla tapahtuneesta kasvinsuojeluruiskutuksen aiheuttamasta tarhamehiläisen joukkotuhosta. Kasvinsuojeluaine oli ilmeisesti ruiskutettu vastoin ruiskutusohjeita mehiläisten lentoaikana.  Jotenkin tuntuu oudolta tällainen välinpitämättömyys viljelijöiden puolelta, sillä pölyttäjien määrähän vaikuttaa suoraan  myös sadon määrään.

Vuodesta 2006 lähtien  yksin Yhdysvalloissa on kuollut yli kolme miljoonaa mehiläisyhdyskuntaa ja maailmanlaajuisesti miljardeja.  Mehiläispopulaatioiden romahtaminen on vakavasti otettava uhka viljasadoille sillä kolmannes kaikesta syömästämme ruoasta on riippuvaista näistä pienistä pölyttäjistä.  Joukkokuolemien syyksi on epäilty virustartuntaa, erilaisia bakteeritartuntoja, liian tehokasta kasvatusta mutta myös erittäin suurella varmuudella kasviensuojelukemikaaleja.  Keväällä 2014 Harvardin yliopisto julkaisi tutkimuksen ns. neonikotinoidien vaarallisuudesta mehiläisille ja heinäkuun alussa luin ensimmäisiä tutkimustuloksia glyfosaatin haitallisesta vaikutuksesta.  Glyfosaattia on mm. kaikkien tuntemassa Round Up -valmisteessa, jota myydään ihan rautakauppatavarana kaikille kansalaisille.

Pölyttäjiä voi auttaa ihan kotipuutarhassa erilaisin keinoin.  Mm. keinopesät on hyvä ekoteko erakkomehiläisille samoin erilaisten mesikasvien lisääminen istutusryhmissä. Pölyttäjät auttavat kasvattamaan kotipuutarhan hyötypuutarhan satoa ja parantavat kukkaloistoa!

Luonnonmukainen piha/puutarha

Haaveiletko helppohoitoisesta pihasta tai puutarhasta?  Asiakkaitteni toivelistan nro 1. on ehdottomasti pihan helppohoitoisuus.  Vaan kun lähden kyselemään sitten ajatuksia siitä, mikä heidän mielestään on helppohoitoista, on vastaus yleensä ”ei istutuksia tai perennaryhmiä – vain nurmikkoa”.  Valitettavasti tuo nurmikko on mielestäni pihan työläin osa eli ollaan kaukana helppohoitoisuudesta jos pihaan asennetaan vain pelkkä nurmikenttä.  Jokainen, joka on hoitanut laajaa pihanurmea tietää, että se on pienimuotoinen työleiri….leikkaamista, lannoittamista, paikkaamista, kastelua jne. jne.

Millainen sitten on helppohoitoinen piha?

Kuva: Kotiliesi

Kuva: Kotiliesi

Se on luonnonmukainen piha, johon valittu kasvit tontilla luonnostaan viihtyvistä lajeista.  Näiden lisäksi pihalle istututetaan tontin maaperäolosuhteisiin sekä valo-, kosteus- ja tuuliolosuhteisiin sopivia kasveja.  Eli tärkein asia on hahmottaa tontin maaperä ja hyväksyä se.  Näin vältetään kalliit ja työläät massanvaihdot, joilla vaikkapa kuivasta kangastontista pyritään väkisin tekemään tuore lehto.

Miten luonnonmukainen piha/puutarha perustetaan?

  1. Jos sinulla on valmis visio unelmiesi puutarhasta, niin tonttitarjontaa voisi katsoa vähän ”sillä silmällä” eli miettiä mikä tarjolla oleva tontti vastaa maaperäominaisuuksiltaan sekä valo- ja tuuliolosuhteiltaan sitä omaa unelmien pihaa.  Esim. aurinkoiselle rinnetontille onnistuu helposti kaunis kuiva kivikkopuutarha ja tuore metästontti on oiva paikka metsäpuutarhalla.  Tärkeintä on, ettet yritä vääntää tontista väkisin jotain muuta, kuin mitkä sen lähtöasetelmat ovat.
  2. Sopivan tontin löydyttyä voit aloittaa pihan suunnittelun ja lopuksi istutusalueiden suunnittelun.  Suosi istutusalueissa kerroksellisuutta eli käytä sekaisin puita, pensaita ja perennoja. Muista, että pieneenkin pihaan mahtuu puu! Nykyisin on tarjolla iso valikoima rungollisia pensaita, joista saa pikkupuun vaikka rivitalon pihaan.
  3. Suosi istutuksissa monilajisuutta.  Näin kasvustot eivät ole herkkiä erilaisille kasvitaudeille tai tuohoeläimille.  Myös talvituhot jäävät pienemmäksi tällaisessa istutusryhmässä kuin sellaisessa, jossa on vain yhtä lajia.  Monilajisuus myös houkuttelee puutarhajaan monipuolisen eliökannan ja näin tuholaisilla on pihalla myös erilaisia luonnollisia vihollisia.  Käytä istutusryhmissä myös syötäviä kasveja, kuten esim. yrttejä.
  4. Suosi kasvivalinnoissasi sellaisia kasveja, jotka houkuttelevat pihaan ja puutarhaan perhosia ja pölyttäjiä.  Näihin kasveihin voit tutustua esim. Riku Cajanderin Puutarhan parhaat perhoskasvit -kirjassa. Jos pihalle on mahdollista tehdä lampi tai pieni kosteikko saat siihen mukavan alueen sammakoille ja sudenkorennoille. Perhosia voi houkutella pihalle myös ns. perhosbaarin avulla ja hyönteishotelli helpottaa haluttujen petohyönteisten talvehtimista pihapiirissä. GreenDreams Oy:n Pinterest -kansiosta löydät kuvia erilaisista perhoskasveista ja hyönteishotelleista.
  5. Huolehdi myös pihan muista pikkueläimistä.  Jätä turvallisia kulkureittejä siileille ja kiinnitä piha-alueelle linnunpönttöjä.
  6. Kompostoi eli suosi tontin sisällä tapahtuvaa kierrätystä.  Kompostista saat kompostimultaa, jota voidaan käyttää puutarhassa lannoitteena ja maanparannusaineena.  Luonnonmukainen piha on syksyisinkin helppohoitoinen, sillä pihaa ei suositella haravoitavan paljaaksi vaan lehdet jätetään paikoilleen maatumaan.
  7. Luonnonmukaisella pihalla pyritään kattamaan kaikki istutusalueet esim. viherkatteella.  Katteiden avulla suojataan paljas maanpinta, jotta se ei haihduta vettä eikä olisi niin altis eroosiolle. Nurmikoalueen sijaan suositaan maanpeitekasveja, kunttaa tai esim. niittykasvillisuutta
  8. Vältä erilaisten torjunta-aineiden käyttöä puutarhassasi.  Monilajisessa puutarhassa vallitsee luonnon tasapaino eli tuhohyönteisillä on siellä luontaisia vihollisia eikä myrkkyjä tarvita.
  9. Tärkeintä luonnonmukaisen puutarhan hoidossa on rentous 🙂  Luonnonmukaista puutarhaa sanotaankin usein laiskan miehen puutarhaksi sillä ideana on, että luonto hoitaa puutarhan.  Se ei tarvitse lisäkastelua eikä lannoituksia, kun kasvit on valittu tontin maaperä ja kasvuolosuhteet huomioonottaen.  Luonnonmukaisella pihalla kasvien annetaan levitä rauhassa ja hyväksytään luonnonvalinta eli se, että kaikki kasvit eivät menesty esim. joka talvi hengissä.

Nautitaan luonnomukaisesta pihasta, niin nauttivat myös kimalaiset ja perhoset!