Puiden ja pensaiden kevät­leikkaus

Keväleikkaus

Kevät­leikkaus — tuttu sana 🙂 Useimmat puut ja pensaat leikataan keväällä ennen kuin kasvu pääsee alkuun. Täällä Oulun korkeu­della leikkaukset siirtyvät yleensä huhti­kuulle, sillä maalis­kuussa on vielä liian paljon lunta maassa.  On muistettava, että leikkaa­mista ei tule tehdä “tavan vuoksi” eli leikkaukset tehdään silloin kun tarve on ilmeinen — pensas on esim, ränsis­tynyt tai kasvanut liian suureksi tai siinä on selviä talvi­vau­rioita.  Nämä leikkaukset + muutamien vanhimpien oksien leikkaa­minen alhaalta asti pois ovat ns. hoito­leik­kauksia.

Ns. alasleikkaus (eli pensas leikataan maanpin­nasta n. 15–20 cm tapille) voidaan tehdä hyvin lähes kaikille pensaille.  Osa, kuten esim norja­nan­gervo, tekevät kukka­silmut jo edellisenä syksynä eli alasleik­kuu­ke­väänä ne eivät ehdi kukkia.  Kukkimaan sen sijaan alasleik­kaa­mi­sesta huoli­matta ehtii mm. koivuan­gervo ja keijuan­gervo.  Alaosastaan  harvaksi käynyt tai hoita­mat­to­muutta muotonsa menet­tänyt pensa­saita kannattaa leikata myös varhain keväällä alas.  Leikkauksen yhtey­dessä kannatta myös kasvua­lusta kunnostaa, jotta voimak­kaasti kasva­ville uusille versoille riittää ravin­teita. Rikka­ruohot pidetään kurissa pitämällä juuris­toalue mullok­sella tai levit­tä­mällä siihen katetta, joka estää rikka­ruo­hojen kasvua ja pitää lisäksi maan pinna kosteana.  Hamppukate on hyvä vaihtoehto kuori­kat­teelle, sillä sen suojissa eivät viihdy kotilot.

Hyöty­puu­tar­hassa keväällä kannattaa leikata marja­pensaat eli poistaa niistä vanhimpia oksia.  Marja­pen­saiden oksat poistetaan aina maanrajaa myöden.  Samalla voi tarkistaa marja­pensaan silmut äkämä­punkin varalta.  Punkin saastut­tamat silmut poistetaan käsin ja tuhotaan.  Jos pensaassa on runsaasti äkämä­punkin tuhoa on syytä poistaa pensas ja korvata se kokonaan uudella.  Marja­pen­saiden vanhimpia oksia poistetaan maata myöten ja tarkis­tetaan, alkavatko osa silmuista turvota kohtuut­toman nopeasti äkämä­punkkien takia. Jos punkkeja on runsaasti, parasta on korvata pensas uudella, muutoin riittää turvon­neiden silmujen poisto.

Mitä ei saa leikata keväällä: (mahla­vuodon takia)

  • koivu
  • vaahtera
  • kirsikka
  • luumu

HOX! Omenapuun isommat leikkaukset kannattaa jättää heinä­kuulle.  Keväällä voidaan leikkoa pois ylimää­räisiä vesiversoja.  Kesäleikkaus ei kiihytä omenapuun kasvua ja näin vältytään vesiver­so­kier­teeltä.

Kotipuu­tar­hurin työvä­li­neiksi riittävät oksasakset eli sekatöörit. Voima­saksia tarvitaan vahvimpien oksien leikkaa­miseen. Pienet jatko­var­silla varus­tetut oksasahat ovat käteviä korkealla olevien oksien poista­miseen.

oksasakset

Tässä vielä linkki videoon, jossa opastetaan leikkausten oikeop­piseen tekoon!

Mukavaa kevättä!

-Minna / GreenDreams

 

Pihasuun­ni­telma

PIHASUUNNITELMAMIKÄ SE ON?

Pihasuun­ni­telma on saman­lainen suunni­telma-asiakirja kuin esim. arkki­teh­ti­suun­ni­telma.   Jotenkin näin itsestä tuntuu vähän nurin­ku­ri­selta se, että raken­nuksen suunnit­te­lu­vai­heessa harva rakentaja kysee­na­laistaa arkki­tehdin, sähkö­suun­nit­te­lijan, lvi-suunnit­te­lijan tai raken­ne­suun­nit­te­lijan käyttöä, mutta pihasuun­nit­te­lijan käyttö unohdetaan.

Arkki­tehdin piirtämä asema­piir­roskuva ei ole pihasuun­ni­telma. Suurin ero on siinä, että pihasuunnittelija/maisemasuunnittelija osaa hyödyntää tontin sen ominais­piir­teiden kautta.  Maape­rä­tut­ki­muksen tulokset kertovat siitä minkä­laiset alusra­kenteet erilaiset pinta­ma­te­ri­aalit vaativat ja minkä­lainen kasvil­lisuus viihtyy pihan erilai­sissa valo ja tuuli olosuh­teissa.  Näin kasvit valitaan kerralla oikein, eikä niitä tarvitse vuosittain siirtää paikasta toiseen paremman kasvu­paikan löyty­misen toivossa.  Suunnit­telija tietää pihan raken­ta­miseen liittyvät säännökset, tuntee erilaiset materi­aalit ja kalusteet ja hänellä on erittäin vahva kasvio­saa­minen.  Lisäksi suunni­tel­massa otetaan kantaa pihan valais­tukseen sekä ympäristöön sopivien materi­aalien valintaan.

Pihasuun­ni­tel­mahan voi olla vaikka ruutu­pa­pe­rille käsin piirretty versio, mutta jos tarvitaan raken­nus­suun­ni­telma, jonka avulla viher­ra­kentaja voisi pihan rakentaa, pitää sen olla mitta­tarkka kuva, johon on merkitty korot, mitat, kasvit jne.

Minkä­lainen on GreenDreams -suunni­tel­ma­pa­ketti eli aukais­taanpa tähän vähän työn sisältöä.

1. PIHASUUNNITELMAN RAKENNUSSUUNNITELMA

Yleensä 1:100 piiretty kuva, joka toimi­tetaan asiak­kaalle nelivä­ri­tu­los­teena. Kuvassa kasvit, pinnoitteet,kalusteet, korko­maailma jne. Ennen tätä on asiakkaan kanssa käyty luonnos­ku­va­kierros, jonka hyväk­sy­misen jälkeen varsi­nainen raken­nus­suun­ni­telma sitten tehdään.

2. PIHASUUNNITELMAN KAIVUUSUUNNITELMA

Uudis­ra­ken­nus­koh­teissa tarjoan pakettiin myös kaivuusuun­ni­telmaa, jota voidaan käyttää apuna ihan siellä tontin kaivuu­töiden alkumet­reillä.

3. PIHASUUNNITELMAN SUUNNITELMASELOSTUS (MALLISIVU)

Lyhyt selvitys siitä, mitä kysei­sellä pihalla raken­netaan

4. PIHASUUNNITELMAN TYÖSELOSTUS

Ohjeistus pihan raken­ta­miseen.  Räätä­löidään jokaisen kohteen mukaan joko omatoi­mi­ra­ken­tajan tai viher­ra­ken­tajan tarpeisiin.  Sisältää myös lyhyen tontti­koh­taisen hoito-ohjeis­tuksen.

 

(pari malli­sivua)

5. PIHASUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELOT (KASVIT, PÄÄLLYSTEET, KALUSTEET)

Näiden avulla voit pyytää tarjoukset tuotteista

6. PIHASUUNNITELMAN KASVILUETTELO

Lyhyet kuvaukset pihan kasveista kuvineen ja hoito-ohjeineen.

7. MUUT

Eli pakettiin lisätään esim. erikois­kasvien istutus- ja hoito-ohjeita, raken­ta­mis­oh­jeita

8. PAKETTIIN VOIDAAN LISÄTÄ MYÖS 3D-KUVAT

 

KUVA KOKO YHDESTÄ ASIAKASPAKETISTA

Lähtö­koh­tai­sesti pihasuun­ni­telman hintaan vaikut­tavat tontin koko, maaston­muodot ja tietysti asiak­kaiden toiveet. Myös suunnit­te­lijan kokemus ja työhis­toria. Tästä linkistä löytyy lisätietoa pihasuun­nit­te­lusta ja hinnoit­te­lusta.

Ihmet­telen yhä sitä, että rakennusliikkeet/talotehtaat/ arkki­tehdit eivät osaa ottaa koppia siitä, että tarjoai­sivat asiak­kailleen myös viher­suun­nit­te­lu­pal­veluja.  Se toisi lisäarvoa niin tilaa­jalle kuin heille itsel­leenkin.  Raken­nuksen suunnit­te­lu­vai­heessa tehty suunni­telma voi säästää uudis­ra­ken­tajan rahapussiin pitkän pennin, kun maansiir­totyöt voidaan tehdä myös pihan osalta siellä alkuvai­heessa, kun talon pohjia kaivetaan

Kirjoitin aikai­semmin blogiini pihasuun­nit­te­lu­pro­sessin kulusta. Löydät kirjoi­tukseni täältä

Nurmikon kevät­hoito

Nurmikon hoito keväällä

Haravoidako vai ei? Kas siinäpäs vasta pulma!

Nurmikon kevät­huoltoon ryhdytään siinä vaiheessa, kun nurmikko on kuivah­tanut. Vältä siis kulkua lumen alta paljas­tu­valla nurmi­kolla, sillä ruoho­kas­vusto on arka tiivis­ty­misen aiheut­ta­mille vauriolle. Ja kun hoito­hommiin vihdoin päästään, ei kannata ensim­mäisenä rynnätä varastoon etsimään haravaa, jotta saisit raapu­tettua nurmikon pinnan puhtaaksi edellisen syksyn lehdistä. Lehdet nimittäin paran­tavat maaperää, kun madot ja muut maan piene­liöstöt käyttävät lehdet ravin­nokseen ja muuttavat lehdet mullaksi. Samalla ne paran­tavat maaperää myllää­mällä käytäviä kasvua­lustaan 🙂 Voit jättää edellis­vuo­tiset lehdet nurmi­kolle maatumaan jos niitä on suht tasai­sesti kauttaaltaan. Paksumpia läjiä ja vaahteran sekä tammen­lehtiä voit poistaa ettei nurmikko painu niiden alla.

Melko usein nurmi­kosta löytyy paljaita paikkoja talven jäljiltä. Näistä nurmikko on kuollut ja syynä voi olla esim. jääpolte. Jääpol­tetta syntyy silloin, kun syksyllä jo routaan­tuneen maan päälle kertyy vettä, joka jäätyy nurmikon päälle. Nurmi­kossa on siis kuoppa, johon vesi jää. Tämä jääty­minen aiheuttaa lopulta kasvien tukah­tu­miseen. Nurmikko kuolee kylmään ja hapen­puut­teeseen. Hyvin yleisesti tätä jääpol­tetta esiintyy niillä nurmia­lueilla joiden päälle on kasattu talvella lunta. Edellis­kesän kova kulutus vaikkapa lasten pelia­lu­eella on myös saattanut aiheuttaa painan­teita, joihin vesi talven aikana on päässyt kerään­tymään ja jäätymään.

Ennen paikkaus­kylvöä vanha nurmi­kon­pinta rikotaan joko avalli­sella puutar­ha­ha­ralla tai leikku­ri­ha­ra­valla. Suuriin alueisiin on syytä käyttää järeämpää kalustoa kuten esim. puutar­ha­jyr­sijää. Kuopalla oleviin kohtiin lisätään kalkittua ja lannoi­tettua multaa, joka jyrätään tasai­seksi. Kylvetyt siemenet peitetään kevyesti haravoiden uuteen kasvua­lus­taansa. Sitten vielä tiivis­tä­minen jyrää­mällä tai lapiolla taput­ta­malla. Tämä tiivis­tä­minen on kasvuun­lähdön kannata erittäin tärkeä. Näin paikkaus­kylvönä kylvetyt siemenet pääsevät koske­tuksiin maan kanssa eivätkä jää irralleen löysään multaan. Kylvöä kastellaan niin usein, että maa pysyy kosteana ja ruoho alkaa orastaa.

Nurmikon lannoitus keväällä

Nurmikon lannoi­tuk­sella tarkoi­tetaan monesti nurmikon kalkit­se­mista, joka tapahtuu yleensä keväällä heti lumien sulamisen aikaan. Kalkin käytön tarpeel­lisuus ja sopiva aikaväli kalkit­se­mi­selle riippuu ihan maaperän pH- arvosta, josta kirjoit­te­linkin edelli­sessä postauk­sessani. Kalkit­se­mista ei pidä tehdä vain tavan vuoksi vaan maan pH- arvoa seuraten. Uusin­ta­kal­kitus voi olla vuosittain, joka toinen vuosi tai jopa harvem­minkin. Usein puutar­ha­si­vus­tojen kirjoi­tuk­sissa näkyy väite, että sammal nurmi­kolla tarkoittaa kalkin puutetta. Näin se ei välttä­mättä ole, vaan syy samma­loi­tu­miseen voi johtua myös tiivis­ty­neessä kasvua­lus­tassa.
Nurmi­koille on tarjolla myös erilaisia typpi­pi­toisia kevät­lan­noit­teita, joita voidaan käyttää, jos esim. nurmikon väri vaalenee huomat­ta­vasti eli vaale­ne­minen viestii typen­puut­teesta. Ja kun lannoittaa tällai­sella typpi­pi­toi­sella lannoit­teella sitoutuu siihen, että nurmikkoa pitää leikata tiheään koska lannoitus kiihdyttää kasvua.

Nurmikon leikkaus keväällä

Nurmikon leikkaus on myös osa nurmikon keväistä/alkukesäistä hoitoa. Jos pitää käyttää harkintaa haravoin­nissa niin samoin sitä käytetään keväi­sessä ruohon­leik­kuussa. Anna nurmikon aloittaa kesäkauden kasvunsa rauhassa ja aloita leikkuu vasta, kun kasvua on tullut 5–7 cm ja yöpak­kaset on ohi. Pari ensim­mäistä leikkuu­kertaa leikataan normaalia ylemmällä leikkuu­kor­keu­della.

Nurmikon ilmas­tointi

Ilmas­toin­nilla tarkoi­tetaan tiivis­tyneen ja hyvin usein tiivis­ty­mi­sestä johtuvan samma­loi­tu­misen vähen­tä­mistä. Hyvin yleisesti nurmikon ilmas­tointia kehoi­tetaan tekemään esim. piste­le­mällä nurmikkoon talikolla reikiä tai juoksemaan pitkin pihaa ns. ilmas­toin­ti­ken­gillä. Näistä ei juurikaan ole apua — varsinkaan, jos näihin yksitäisiin reikiin ei haravoida hiekkaa. Paras keino nurmikon kasvuo­lo­suh­teiden paran­ta­miseen on se, että levittää vuosittain nurmikon päälle ohuen kerroksen esim. kompos­ti­multaa. Maaperän pieneliöt tekevät maanmuok­kaustyöt puolestasi eli ne muuntavat kuolevat ainekset nopeasti maaperää kuohkeut­ta­vaksi humuk­seksi ja ravin­toai­neiksi ruoho­kas­veille.

Taloyh­tiöiden piha-alueet

DSCN3470TALOYHTIÖPIHA

Aika tyypil­li­sesti varsinkin vanhempien taloyh­tiöiden pihat ovat melko ankeita eivätkä ne hirveästi houkuttele asukkaitaan viettämään aikaa siellä.  Se on sinänsä tosi harmil­lista, sillä varsinkin kerros­ta­lo­yh­tiöissä yhteinen, hyvin suunni­teltu piha-alue, voisi olla kaikkien asukkaiden yhteinen oleske­lualue — toimien parhaim­millaan asukkaiden olohuoneen jatkeena.

Taloyh­tiöiden piha-alueita kannat­taisi miettiä viimeistään siinä vaiheessa, kun raken­nuksen sadevesi- ja salao­ji­tus­jär­jes­telmiä pistetään uusiksi.  Myös muut remontit — esim. viemä­ri­re­montti — missä on tarpeen aukoa piha-aluetta, ovat oivia “aasin­siltoja” siihen taloyh­tiössä mietit­täisiin myös yhteisten piha-aluiden perus­pa­ran­ta­mista tai jopa laitta­mista ihan uuteen uskoon!

DSC_0346Voisiko piha olla muutakin kuin parkkialue ja nurmikkoa — no, ehkä mahdol­li­sesti muutamia pensaita ja puita?

Miltä kuulos­taisi piha-alue, jossa olisi rinta­rinnan tilaa kaikille asukkaille vauvasta vaariin.  Leikkialue, mahdol­li­sesti grilli­paikka ja mukavia pöytä­ryhmiä istus­kelua varten.  Pihaa voisi koristaa pienet rungol­liset koris­te­pensaat tai vaikkapa koris­teo­me­napuut.  Taloyhtiön senio­ria­suk­kaita varten pihalla olisi sopivia istuimia tai vaikka pihakeinuja, joista voisi seurata lasten pihaleikkejä tai vaan nauttia ulkoi­lusta.  Voisiko pihalla olla vaikkapa pihas­hakki tai petank­ki­kenttä?

Monet uudis­tukset on helppo toteuttaa ihan talkoo­voi­minkin, mutta perus­ta­mis­vaiheen maansiir­to­töihin on otettava konevoimaa.  Tässä vaiheessa voisi muistuttaa, että jos pihan pohja­töiden raken­ta­minen ajoitet­taisiin samaan saumaan muiden kaivuu­työtä vaativien remonttien kanssa,voitaisiin hyödyntää paikalla oleva maansiir­to­ko­neisto ja näin saataisiin selvää säästöä raken­nus­kus­tan­nuksiin.

DSC_0347Pihahanke kannattaa laittaa liikkeelle harkiten ja taloyhtiön halli­tuksen kannattaa tehdä yhteis­työtä isännöit­sijän kanssa remontin tarvetta kartoit­taessaan.  Olisi hyvä, että pihare­montin tarve ja laajuus sekä jonkin­lainen pilkko­minen osahank­keisiin olisi jo hahmo­teltu siinä vaiheessa, kun asiaa aleteaan esitte­lemään osakkaille esim. yhtiö­ko­kouk­sessa.  Hankkeen jaksot­ta­mi­sella saadaa jaettua kustan­nukset useam­malle vuodelle. Kun pihasuun­nit­telun tarve on yhtei­sesti päätetty, kannattaa olla yhtey­dessä pihasuun­nit­telun ammat­ti­laiseen, jonka avulla pihasta saadaan toimiva ja hoito­ta­soltaan helppo.

Kaikkien noiden edellä luetel­tujen asioiden lisäksi taloyh­tiössä on huoleh­dittava siitä, että pihan leikkialue vastaa nykyisiä niille vaadittuja standardeja.  Piha-aluehan on julkista aluetta eli leikkia­lueen tulee täyttää sille asetetut normit. Tapaturman sattuessa selvi­tetään aina ensiksi se, että onko leikkialue standardien mukainen ja onko sille tehty tarvit­tavat, säännöl­liset tarkas­tukset.  Jos nämä asiat eivät ole kunnossa kääntyy syyttävä sormi taloyhtiön halli­tuksen suuntaan eli korvaus­vastuu on heillä.  Vahinko voi sattua kelle tahansa, sillä piha-alue on ns. julkista aluetta eli pihalla saattaa pyörähtää myös muiden pihojen lapsia.

DSC_0253Mitä tästä kaikesta hyötyy sitten taloyhtiö ja sen asukkaat?  Tärkein etu on totta kai yleisen viihty­vyyden lisään­ty­minen ja taloyhtiön me-hengen luominen.  Ja vaikka raken­ta­minen tuokin kustan­nuksia taloyh­tiölle on muistettava, että piha-alueiden kohen­ta­minen tuo tutki­mus­tenkin mukaan osakkeiden arvon­nousua 12–15 %.  Pihahan on taloyhtiön käynti­kortti, jonka mahdol­linen asunno­nos­ta­jakin ensim­mäisenä näkee. Huono­kun­toiset istutukset ja lohkeileva asfal­tointi eivät nosta kovasti as oy:n imagoa ja  leikki­paikan huono­kun­toisuus ja jopa puuttu­minen voi olla merkittävä asia lapsi­per­heiden ostopää­töksiin.

DSC_0180 (1)Lopuksi vielä sananen taloyh­tiöiden piha-alueiden hoito­töistä.  Todella harvoin yhtiöiden pihoja hoitaa viheralan ammat­ti­laiset, jotka oikeasti tietävät miten pihaa hoidetaan eli tuntevat kasvit ja osaavat hoitaa niitä. Oikeop­pi­sella hoidolla pihan kasvit pysyvät terveinä ja hyvävoin­tisina.  Pihasuun­nit­te­lijan toimek­siantoon voidaan sisäl­lyttää myös pihan hoito­suun­ni­telman tekeminen.  Siinä käydään katta­vasti hoito­suun­ni­tel­ma­kartan ja -selos­tuksen avulla läpi pihan kasvit ja rakenteet sekä niiden hoito­toi­men­piteet tulevina vuosina pihare­montin jälkeen.

Ei kai kukaan halua sitä, että pihare­monttiin käytetyt rahat pistetään “kankkulan kaivoon” huonolla hoidolla?