Nurmikon keväthoito

Nurmikon hoito keväällä

Haravoidako vai ei? Kas siinäpäs vasta pulma!

Nurmikon keväthuoltoon ryhdytään siinä vaiheessa, kun nurmikko on kuivahtanut. Vältä siis kulkua lumen alta paljastuvalla nurmikolla, sillä ruohokasvusto on arka tiivistymisen aiheuttamille vauriolle. Ja kun hoitohommiin vihdoin päästään, ei kannata ensimmäisenä rynnätä varastoon etsimään haravaa, jotta saisit raaputettua nurmikon pinnan puhtaaksi edellisen syksyn lehdistä. Lehdet nimittäin parantavat maaperää, kun madot ja muut maan pieneliöstöt käyttävät lehdet ravinnokseen ja muuttavat lehdet mullaksi. Samalla ne parantavat maaperää mylläämällä käytäviä kasvualustaan 🙂 Voit jättää edellisvuotiset lehdet nurmikolle maatumaan jos niitä on suht tasaisesti kauttaaltaan. Paksumpia läjiä ja vaahteran sekä tammenlehtiä voit poistaa ettei nurmikko painu niiden alla.

Melko usein nurmikosta löytyy paljaita paikkoja talven jäljiltä. Näistä nurmikko on kuollut ja syynä voi olla esim. jääpolte. Jääpoltetta syntyy silloin, kun syksyllä jo routaantuneen maan päälle kertyy vettä, joka jäätyy nurmikon päälle. Nurmikossa on siis kuoppa, johon vesi jää. Tämä jäätyminen aiheuttaa lopulta kasvien tukahtumiseen. Nurmikko kuolee kylmään ja hapenpuutteeseen. Hyvin yleisesti tätä jääpoltetta esiintyy niillä nurmialueilla joiden päälle on kasattu talvella lunta. Edelliskesän kova kulutus vaikkapa lasten pelialueella on myös saattanut aiheuttaa painanteita, joihin vesi talven aikana on päässyt kerääntymään ja jäätymään.

Ennen paikkauskylvöä vanha nurmikonpinta rikotaan joko avallisella puutarhaharalla tai leikkuriharavalla. Suuriin alueisiin on syytä käyttää järeämpää kalustoa kuten esim. puutarhajyrsijää. Kuopalla oleviin kohtiin lisätään kalkittua ja lannoitettua multaa, joka jyrätään tasaiseksi. Kylvetyt siemenet peitetään kevyesti haravoiden uuteen kasvualustaansa. Sitten vielä tiivistäminen jyräämällä tai lapiolla taputtamalla. Tämä tiivistäminen on kasvuunlähdön kannata erittäin tärkeä. Näin paikkauskylvönä kylvetyt siemenet pääsevät kosketuksiin maan kanssa eivätkä jää irralleen löysään multaan. Kylvöä kastellaan niin usein, että maa pysyy kosteana ja ruoho alkaa orastaa.

Nurmikon lannoitus keväällä

Nurmikon lannoituksella tarkoitetaan monesti nurmikon kalkitsemista, joka tapahtuu yleensä keväällä heti lumien sulamisen aikaan. Kalkin käytön tarpeellisuus ja sopiva aikaväli kalkitsemiselle riippuu ihan maaperän pH- arvosta, josta kirjoittelinkin edellisessä postauksessani. Kalkitsemista ei pidä tehdä vain tavan vuoksi vaan maan pH- arvoa seuraten. Uusintakalkitus voi olla vuosittain, joka toinen vuosi tai jopa harvemminkin. Usein puutarhasivustojen kirjoituksissa näkyy väite, että sammal nurmikolla tarkoittaa kalkin puutetta. Näin se ei välttämättä ole, vaan syy sammaloitumiseen voi johtua myös tiivistyneessä kasvualustassa.
Nurmikoille on tarjolla myös erilaisia typpipitoisia kevätlannoitteita, joita voidaan käyttää, jos esim. nurmikon väri vaalenee huomattavasti eli vaaleneminen viestii typenpuutteesta. Ja kun lannoittaa tällaisella typpipitoisella lannoitteella sitoutuu siihen, että nurmikkoa pitää leikata tiheään koska lannoitus kiihdyttää kasvua.

Nurmikon leikkaus keväällä

Nurmikon leikkaus on myös osa nurmikon keväistä/alkukesäistä hoitoa. Jos pitää käyttää harkintaa haravoinnissa niin samoin sitä käytetään keväisessä ruohonleikkuussa. Anna nurmikon aloittaa kesäkauden kasvunsa rauhassa ja aloita leikkuu vasta, kun kasvua on tullut 5-7 cm ja yöpakkaset on ohi. Pari ensimmäistä leikkuukertaa leikataan normaalia ylemmällä leikkuukorkeudella.

Nurmikon ilmastointi

Ilmastoinnilla tarkoitetaan tiivistyneen ja hyvin usein tiivistymisestä johtuvan sammaloitumisen vähentämistä. Hyvin yleisesti nurmikon ilmastointia kehoitetaan tekemään esim. pistelemällä nurmikkoon talikolla reikiä tai juoksemaan pitkin pihaa ns. ilmastointikengillä. Näistä ei juurikaan ole apua – varsinkaan, jos näihin yksitäisiin reikiin ei haravoida hiekkaa. Paras keino nurmikon kasvuolosuhteiden parantamiseen on se, että levittää vuosittain nurmikon päälle ohuen kerroksen esim. kompostimultaa. Maaperän pieneliöt tekevät maanmuokkaustyöt puolestasi eli ne muuntavat kuolevat ainekset nopeasti maaperää kuohkeuttavaksi humukseksi ja ravintoaineiksi ruohokasveille.

Viimeisiä viedään….

…eli viimeisten syksyisten pihahommien tekoa kuului tähän lokakuiseen lauantaipäivään.

2014-10-18 14.41.09

Pihan sisäänajotien reunassa on kaksi suurta pihlajaa, joista ymmärrettävästi tulee aika paljon lehtiroskaa näin syksyllä. Tämä onkin oikeastaan ainoa paikka, josta meillä haravoidaan lehdet pois. Ensinnäkin kastuessaan ja jäätyessään ne on ihan älyttömän liukkaita ja toisekseen jäätyessään tuohon ajotielle voin kertoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että on hieman tuskaista yrittää kolata ensimmäisiä lumia tuosta, kun kola tökkää jokaiseen lehtimöykkyyn….

2014-10-18 15.09.502014-10-18 15.29.25Nyt olin ihan viime hetkillä tekemässä tätä hommaa, sillä osa lehdistä oli jo autonrenkaiden alla jäätynyt ja ne piti sitten pukkia petkeleellä irti. Niin en tiedä sanooko tuota rautaa muut petkeleeksi? Se on ainakin meidän perheessä ollut aina petkele – pappakin puhutteli sitä tuolla nimellä 😀 😀

Haravoinnin jälkeen vielä reipas harjaus ja toivottavasti viimeiset koivunsiemenet pois asfaltilta. Tänä kesänä on ollut kyllä ennätysmäärä koivunsiemeniä. Meillä on piha siivottu ainakin kahteen kertaan painepesurilla ja muutamaan otteeseen harjaamalla ja aina niitä vain on ja on. Ja kun omistaa kaksi koiraa niin voin sanoa, että niitä on muutama kappale myös sisällä. Onko muualla ollut yhtä satoisa koivunsiemenkesä? Siivouksen lopputulos tässä. Kaksi säkillistä lehtiä ja siemeniä.

2014-10-18 15.42.33

Samalla, kun minä puuhastelin haravoinnin kimpussa, mies puhdisti roskat meidän ja naapurin sadevesikouruista. Tämä homma on tehtävä joka syksy, ettei käy niin, että kouruissa kasvaa keväällä minikoivuja ja ihmetellään miksi sulamisvedet on pitkin seiniä.

2014-10-18 16.34.362014-10-18 15.14.102014-10-18 15.36.13
Tälläkin kertaa kourut olivat ihan reunoihin asti täynnä tavaraa – pakastettua sellaista 😀 Eli helppo homma – sen kun nosteli kourusta jääkalikoita pois. Jännä juttu muuten, että tämä kourujen puhdistus on miehen mielestä aina niin kivaa hommaa… Ettei vaan johtuisi siitä, että pääsee leikkimään tuollaisella ”hiioppi” vehkeellä ? 😀 😀

Tyhjensin haravoinnin päätteeksi myös rännien alla olevat loiskekupit.

2014-10-18 15.47.46

Niin ja tuli todettua, että kauneus on katoavaista… eli tässä kuvaparissa säleikkövilliviini pari-kolme viikkoa sitten ja nyt.

2014-09-18 16.04.362014-10-18 15.47.40

Pihan istutusalueiden lehdet saivat jäädä sijoilleen ja ne haravoidaan sitten keväällä jos on tarvetta.

2014-10-18 16.02.07

Ja vaikka pienesti korkeanpaikan kammoinen olenkin niin pitihän minunkin päästä turistina tuonne häkkiin keinumaan. Tässä näkymää naapurin pihalta meille – siellä puutarhakoira tarkkana pihalla 😀

2014-10-18 16.31.29

Ja tässä näkymiä asuinalueemme yleisilmeestä. Harmi, kun oli niin harmaa ilma….

2014-10-18 16.31.38

Niin ja vielä lopuksi kuva siitä kesällä asennetusta liuskekiveyksestä. Ihan kivasti se on asettunut tuohon paikalleen ja pikkuhiljaa sain tuon istutusalueenkin tehtyä. Jäi siihen toki vielä ensikesäksikin hommaa 🙂 Hieman outoa tuossa kuvassa on se, että naapurin puolelta kaadettiin pari viikkoa sitten iso koivu. On ollut kyllä opettelussa tuo muuttunut näkymä pihan perälle. Ja ensi kesänä meillä on ihan eri valoisa piha!

2014-10-18 16.17.34