Puutarhakausi 2016

 

Eletään vuoden pimeimpiä aikoja ja puutarha on talvilevolla. Voisi kuvitella, että kaikki puutarhaihmisetkin tekevät samoin, mutta näinhän se ei todellisuudessa ole, sillä talvi on mitä parhainta aikaa suunnitella ensi kevään ja kesän pihahommia. Nyt on hyvä aika ottaa esiin kesällä napsitut valokuvat ja miettiä mihin rakennettaan uutta ja tehdään strategiat vanhojen kasvustojen leikkaamiseen ja jakamiseen.  Kuusiaitoja saa jo leikata ja ihan pian putoavat postiluukusta uuden puutarhavuoden ensimmäiset siemenkatalogit.  Eikä siihenkään ole kuulkaa enää pitkä aika, että ensimmäiset taimikasvatusta vaativat taimet puskevat mullanpintaan taimilamppujen valossa.

Tähän kesään on mahtunut monenlaisia tunteita.  Alkukesä meni itkua tihrustaen, kun isot alueet perennapenkeissä oli kuolleita.  Eniten kirpaisi usean kurjenpolven menettäminen.  Toisaalta perennapenkkiini nousi muutamia sellaisia kasveja, kuten alppitähti (Leontopodium alpinum), joiden olin luullut hävinneen penkeistäni.  Iso menetys oli se, että jostain syystä koristeomenapuuni (Makamik) ei kukkinut ollenkaan.  Luulempa, että ensi keväänä on kevätruiskutuksen aika. Toisaalta ruukussa kasvattamani syyssyrikkä (Buddleja davidii) kukki loppukesänä upeasti ja täytti pienen pihamme amiraali- ja neitoperhosten parvella.

Kaiken kaikkiaan puutarhanhoito on kyllä vuosien varrella opettanut tällaiselle hetimullekaikkitänne – tyypille läjäpäin kärsivällisyyttä.  Eniten sitä kärsivällisyyttä varmaankin koeteltiin istuttamani likusterinsyreenin (Syringa reticulata )kanssa, jonka kukintaa ”sain” odottaa vaatimattomat viisi kesää.  Jokaisena kukkimattomana vuonna oli vaan nöyrästi todettava, että ehkä ensi kesänä.  Kun se ”ensi kesä” sitten lopulta tuli,  niin tuijottelin pientä puutani melkein kyyneleet silmissä koko kukinnan ajan. Varmaan jokaisella teillä lukijallanikin on ollut omassa puutarhassanne näitä samanlaisia ilon ja surun hetkiä – niitähän ei ymmärrä oikeasti kukaan muu kuin toinen ”puutarhahullu”.

Ensi kesä siis tulee – se on varma!  Nyt kuitenkin nautitaan hetki joulunajasta, takkatulesta ja pehmeästä lumesta ja vuoden vaihteen jälkeen pääsemme selailemaan uusia siemenluetteloja ja uutuusperennojen listoja.  Voin jo nyt tunnustaa, että jotain kivaa uutuutta tulee ihan varmasti testattavaksi ensi kesänäkin.  Ihastuin toisaalta tuohon syyssyrikkään niin kovasti, että taidanpa tilata ensi kesäksi toisenkin taimen ja kokeilla saisinko sen talvehtimaan maassa kunnon talvisuojauksella.  Nythän se tämän kesäinen pinkki ihanuus asustaa ruukussaan pihavarastossa ikkunan edessä.  Täytyy vain muistaa kastella sitä säännöllisesti ja toivoa parasta.  Ainakin tällä viikolla, kun kävin sitä kastelemassa, se oli vielä hengissä!

Oikein rauhallista ja leppoisaa joulunaikaa teille kaikille! t. Minna

0 kommenttia

Kirjoita kommentti

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *