Syyspuuhia

Tässä vaiheessa kesää/alkusyksyä iskee usein fiilis, ettei jaksaisi tehdä pihalla enää yhtään mitään. Jotenkin vain ajatus hyvästä kirjasta ja sohvannurkasta vetävät puoleensa paljon tehokkaamin kuin ajatus rikkaruohojen kitkemisestä tai perennojen jakamisesta…

Puutarhan syksyiset hoitotyöt kannattaa kuitenkin tehdä huolellisesti, sillä tästä huolehtiminen näkyy sitten jälleen seuraavana keväänä. Syksyllä hoidetut istutusalueet ovat siisti heti keväällä ja syysistutukset saavat käyttöönsä maan kevätkosteuden ja pääsevät heti ilmojen lämmettyä kasvuvauhtiin.

Meidän perheessä on keväällä odotettavissa ylioppilasjuhlat, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tästä syystä minuun on purrut todellinen syksyinen puutarhakärpänen tai ehkä loppukesän otsikoiden mukaisesti puutarha-ampiainen 🙂 Kaikki tuntevat sanonnan ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” ja omalla pihallani tuo sanonta on ollut parin viime kesän aikana valitettavan totta. Pihan toiminnot ja rakenteet on suunniteltu n. 9 vuotta sitten, kun nykyiseen asuntoomme muutimme, mutta istutusalueet ovat olleet enemmän ja vähemmän erilaisten kasvien kokeilualustoina. Tähän on vaikuttanut suuresti se, että alkuvuosina työskentelin useamman kesän puutarhurina paikallisessa taimimyymälässä ja kaikkia ihanuuksia piti tietysti saada omalle pihalle. Omalla pihallahan voi ihan huoleti kokeilla kaikkia erikoisuuksia – niitäkin, joista melko varmasti tietää etteivät ne tule kestämään talviolosuhteita. Alkuun pihalla oli paljon pensaita ja havujakin, joista on pikkuhiljaa luovuttu. Ja niin paljon kuin rakastinkin sitä vaaleanpunaista pensashanhikkia, niin todettava oli, ettei se voinut pihallamme kovinkaan hyvin 🙁

Nyt on kuitenkin menossa ”Hurja Remontti”, jossa olen käynyt läpi pikkuhiljaa nuo istutusalueet eli nostanut perennoja ylös ja jakanut ne sekä kaivanut ylös pihan ylimääräisiä pensaita ja luovuttanut ne uusiin koteihin. Minut on selkeästi vallannut perennakuume, joka on uusi ilmiö 😀 Hetimullekaikkitänne -tyyppinä, haluaisin välittömästi pihani samanlaiseksi luonnonmukaiseksi perennakeitaaksi kuin suuresti ihailemani hollantilaisen maisemasuunnittelija Piet Oudolfin luomukset

Samassa piharemontin huumassa poistin vihdoinkin sen pienen nurmialueen, joka pihallamme on sinnitellyt ja korvasin sen liuskekivilaatoilla. Ihan ekologinen vaihtoehto leveine saumoineen eli hyvin menee sadevedet ”läpi” kiveyksen. Tuosta pienestä nurmikkokaitaleesta päätettiin luopua ihan siitä syystä, että perheemme kaksi koiraa ehtivät myllätä alueen aina keväisin siihen kuntoon, ettei siihen yksinkertaisesti jaksa nurmikko nousta. Nyt on ”koiraystävällinen” nurmialue 🙂

Naapuripiha on ihan täysremontissa ja valo-olosuhteet ovat muuttuneet tämän kesän aikana rajusti pihallamme. Esim. kuvassa oleva pihan takaosa on ollut todella varjoinen ja nyt sinne vihdoinkin paistaa ilta-aurinko! Lisäksi valo-olosuhteita tulee muuttamaan takana olevan pihan pihlajien nuorennus eli tuolta aidan takaa tulee häviämään isot, mutta valitettavan huonokuntoiset pihlajat ja samalla valo lisääntyy entisestään meidän pikkupihalla.

Noissa yllä olevissa kuvissa on ensimmäisenä lähtötilanne v.2006 sen vieressä pihauudistus v.2008 ja alhaalla tämän kesän liuskekiviprojekti. Tuohon pöydän takana olevan sinikukkaisen pihasyreenin viereen tulee valkoikukkainen syreeni ja nyt matalaksi leikattu pohjantuomipihlaja-aita annetaan kasvaa n. 100-120 cm korkeaksi Ei 200-250 cm korkeaksi jota se oli ennen kevään alasleikkausta.

No tämä minun urakkani jatkuu seuraavaksi pihan sisääntulon reunassa oleviin istutusalueisiin ja vaikka kevät ja pihajuhlat ovatkin jo mielessä niin samalla pyrin katsomaan pihaa kriittisin silmin siltä kantilta, että riittääkö pihassa kukintaa vielä näin syksyllä. Eli kun kulkee siellä omassa puutarhassa kannatta pistää paperille ylös ja vaikka ottaa valokuvia kohdista mihin haluaisi jotain kivaa syyskukkijaa ja suunnitella istutukset vaikka talven aikana valmiiksi. Eikä kannata miettiä pelkästään syyskukkijoita vaan asiaa voi katsoa myös kasvien syysvärityksen kannalta. Esim. aronian tai villiviinin punainen syyväri on todella upeaa katsottavaa.

Ps. lienee vaikeaa arvata kuka sen naapuripihan remontin on suunnitellut ;D Niin ja tässä ne pienet puutarha-apulaiset, joista koko ”Hurja remontti” oikeastaan sai alkunsa 😀

2014-07-07 15.33.58

0 kommenttia

Kirjoita kommentti

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *